Sahdinvalmistuksen Suomen mestaruudesta kisataan Padasjoella 1.8.

Sahdinvalmistuksen Suomen mestaruuskilpailut järjestetään ensi viikonloppuna 1.8. Padasjoella Päijät-Hämeessä. Vuodesta 1992 järjestetty kilpailu kokoaa yhteen kotisahdintekijöitä eri puolilta Suomea ja tarjoaa samalla katsauksen suomalaisen sahtikulttuurin nykytilaan.

Sahdin SM-kisasijoittuneet 2025 (ei kuvajärjestyksessä): 1.Kari Sipilä, Hollola (keskellä)2.Jussi Laatu, Pori, 3.Maria Kuusikko, Toivakka, 4.Ari Rämö, Lahti, 5.Tapio Vuorinen, Hattula, 6.Anni Pajunen, Hartola.

Sahdinvalmistuksen Suomen mestaruuskilpailuja on järjestetty vuodesta 1992 lähtien. Viime vuosina kilpailutoiminnassa on ollut mukana noin 40 sahtipitäjää, joissa järjestetään ensin pitäjänmestaruuskilpailut. Niiden voittajat pääsevät edustamaan kotipaikkakuntaansa valtakunnalliseen loppukilpailuun. Viime vuonna Suomen Sahtiseuran 33. kerran järjestämään kilpailuun osallistui 54 sahdinvalmistajaa eri puolilta maata ja voiton vei Kari Sipilä Hollolasta.

Vuosittainen mestaruuskilpailu on avoin kotisahdintekijöille, jotka valmistavat juomansa perinteisellä tavalla. Suomen perinteisiä sahtialueita ovat erityisesti Häme, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Satakunta. Näille alueille haetaan parhaillaan alueellista nimisuojaa Euroopan unionilta, mutta Suomessa valmistetaan sahtia Hangosta Ivaloon. Suomen lisäksi sahdin kaltaisia perinteisiä juomia valmistetaan Ruotsin Gotlannissa sekä Virossa Saarenmaan ja Hiidenmaan saarilla.

Tänä vuonna ahdinvalmistuksen Suomen mestaruuskilpailut järjestetään 1.8. Padasjoella Päijät-Hämeessä.Tapahtumapaikkana toimii Mainiemen Saha.

Sahdit arvioidaan täysin sokkona

Padasjoella järjestettävässä kilpailussa etsitään Suomen parasta kotona valmistettua sahtia. Arviointi tapahtuu sokkona, eivätkä tuomarit tiedä missään vaiheessa, kenen valmistamaa sahtia he maistelevat. Kilpailun ensimmäisellä kierroksella sahdit jaetaan useisiin maistelueriin. Kaikki tuomarit eivät siis maista jokaista kilpailuun osallistuvaa sahtia, vaan juomat jaetaan eri tuomariryhmille. Sahdit arvioidaan paperisilla arviointilomakkeilla kouluarvosanoin. Tuomarit työskentelevät itsenäisesti, eikä arvioinnin aikana käydä yhteisiä keskusteluja.

Sahtikisojen antia.

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota sahdin makuun, tuoksuun, väriin ja ulkoiseen laatuun. Myös tuomareiden henkilökohtaisilla makumieltymyksillä on merkitystä.

Kilpailujohtaja Pekka Kääriäinen kertoi viime vuoden kilpailussa mikä on arvioinnin perusta:

– Kilpailussa haetaan Suomen parasta sahtia. Meillä on monta erilaista sahtivariaatiota, ja kolmen kierroksen kautta päästään palkitsemaan niistä paras. Kaikki sahdit maistetaan anonyymisti. Mekään emme tiedä, mikä sahti voittaa, ennen kuin se selviää palkintojenjaossa, Kääriäinen kertoo.

Tuomaristossa on sekä kokeneita sahdinarvioijia että uudempia tuomareita.

– Kisassa tärkeää on reilu maistaminen ja arviointi. Puolet tuomareista on konkareita, ja kaikilla tuomareilla on jonkinlaista kokemusta oluesta tai sahdista. Tässä saa kuitenkin antaa pisteitä myös oman mieltymyksensä mukaan.

Tuomareita ei valita erikseen, vaan jokainen kisaaja tuo mukanaan oman tuomarinsa.

Viime vuoden tuomareita ja kilpailujohtaja Pekka Kääriäinen.

Sahtipitäjien erilaiset maut esillä

Itse mestaruuskilpailun lisäksi tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden tutustua sahtipitäjien erilaisiin valmistustapoihin ja makuihin. Kilpailupaikan yhteydessä sahtiseurat esittelevät omia sahtejaan tarjoilupisteillä, joissa juomaa voidaan annostella hanoista ja sahtitonkkien kautta. Näin tuomareiden lisäksi yleisö pääsee vertailemaan eri alueiden sahteja ja tutustumaan sahtimaailman ajankohtaisiin makuihin ja suuntauksiin.

Vaikka sahdin valmistusta säätelevät yhteiset periaatteet, juomissa on huomattavia alueellisia ja tekijäkohtaisia eroja. Valmistustapa, maltaat, käytetty hiiva, kataja, makeus ja käymisen hallinta vaikuttavat kaikki lopputulokseen.

Pitäjien sahteja voi maistella tapahtumassa.

Sahdin historia on täynnä muutoksia

Sahdin juuret ovat syvällä suomalaisessa ruokakulttuurissa, mutta juoma on muuttunut historiansa aikana sekä sisällöltään että merkitykseltään. Nykyisin sahdille tunnusomaista makua antava leivinhiiva tuli valmistukseen vasta 1900-luvulla. Aikaisemmin sahtia on luultavasti maustettu katajan ja humalan lisäksi myös muilla luonnosta kerätyillä raaka-aineilla.

Vuodesta 2002 sahti on kuulunut Euroopan unionin Aito perinteinen tuote -nimisuojan piiriin. Nimisuojan myötä kaupallisen sahdin valmistusraaka-aineet ja valmistustavat on määritelty tarkasti. Kaupallisissa tuotteissa ei saa käyttää sellaisia mausteita, joita määritelmässä ei ole hyväksytty.

Pekka Kääriäinen on valmistanut sahtia kaupallisesti vuodesta 1987 lähtien. Hän on Suomen pitkäaikaisin kaupallisen sahdin valmistaja ja seurannut juoman asemaa jo 1980-luvulta alkaen. Kääriäinen on kuvannut sahdin suosion kehitystä kuplimiseksi. Kotona valmistettavan sahdin määrä on hänen mukaansa vähentynyt. Perinteisiä valmistuspaikkoja, kuten karjakeittiöitä ja saunoja, ei ole enää samalla tavalla käytettävissä kuin aikaisemmin. Myös sahdinvalmistuksen työläys on vähentänyt harrastuksen suosiota. Samalla nuorempien kiinnostus sahtia kohtaan antaa aihetta optimismiin. Sahtikilpailussa onkin ollut eri ikäisiä kisaajia, nuorimmat kilpailijat ovat olleet 15-vuotiaita ja vanhin 95-vuotias.

Sahdista puhutaan nykyään enemmän ja asiaa vauhditti osaltaan Teemu Nikin viime vuonna ilmestynyt elokuva, 100 litraa sahtia, jolle tehdään nyt jatko-osaa. Seuraavassa elokuvassa nähdään on läsnä myös sahtikilpailu.

Sahtia Veikkolasta.

Vaikka kotisahdin valmistus on vähentynyt, sahtia tehdään kaupallisesti jonkin verran enemmän kuin aikaisemmin. Erityisesti pienpanimot ovat alkaneet valmistaa perinteistä juomaa. Suomen Paras Olut -kilpailussa on viime vuonna nähty ennätysmäärä sahteja, ja kisassa paras sahti saa nykyään oman kunniamaininnankin.

Vuonna 2024 voimaan tullut vähittäiskaupassa myytävien alkoholijuomien enimmäisvahvuuden korotus herätti toiveita sahdin saamisesta nykyistä laajemmin ruokakauppoihin. Tässä on kuitenkin jonkin verran käytännön haasteita, koska sahti säilyy verrattain lyhyen ajan ja vaatii kylmäsäilytystä.

Tunnettu brittiläinen olutasiantuntija Michael Jackson kuvasi aikoinaan sahtia sanoin: ”You can taste the roots of Finland in sahti.” Sahti onkin suomalainen, mutta ennen kaikkea juhliin liittyvä juoma, arkena sitä ei ole niinkään juotu.

Vuonna 1988 perustettu Suomen Sahtiseura ry toimii sahtikulttuurin harrastajien etujärjestönä. Yhdistyksen tavoitteena on säilyttää sahdin valmistus- ja käyttöperinne tuleville sukupolville. Vuosittainen SM-kilpailu kertoo siitä, että kiinnostusta perinteiseen juomaan riittää edelleen. Samalla kilpailu yhdistää eri sukupolvia ja tuo näkyviin suomalaisen sahdin alueellisen monimuotoisuuden.

Jos kisojen seuraaminen kiinnostaa, Suomen Olutseura järjestää bussikuljetuksen Helsingistä Padasjoen Sahtikisoihin yhteistyössä Olutliiton ja Olutsillan kanssa.

Lue lisää sahdista:

Sahti – tunnettu, mutta tuntematon osa suomalaista olutperinnettä