Pint General: Pien Shop & Bar – Eurooppalaiset huippupanimot eturiviin

Reilut kaksi vuotta sitten Ateneuminkujalla Helsingissä aloittanut Pien-olutkauppa porskuttaa kovassa myötävirrassa. Vakituisten työntekijöiden määrä on noussut kahdesta kahdeksaan ja lokakuun alussa Pien avasi entisestä liikkeestään muutaman metrin päähän Pien Shop & Barin, jossa nimensä mukaisesti yhdistyvät baari ja olutkauppa. Uudessa kaupassa kaikki oluet ovat kylmässä ja hanatuotteiden lisäksi myynnissä olevia pulloja voi nauttia paikan päälläkin.

– Hyvin on lähtenyt liikkeelle. Siinä mielessä oli helppoa, kun meillä oli entuudestaan hyvä asiakaspohja ja sijainti on käytännössä sama kuin ennen. Kylmälaitteet olivat iso investointi toki, mutta oluen ystävät tykkäävät, kun tuotteet ovat kaikki kylmässä, Pienen perustaja Erkki Häme toteaa baarista, jota hän itse luonnehtii sanoin puu kohtaa 1980-luvun.

Pienen valikoimassa on tällä hetkellä noin 200 olutta, joista noin puolet on suomalaisia. Olutkaupan alkutaipaleella konseptina oli nimenomaan saattaa suomalaisten pienpanimoiden oluet saman katon alle.

Sittemmin konsepti on muuttunut. Nykyään Pien tuo itse maahan 11 eri ulkomaalaisen panimon oluita. Hämeen mukaan taustalla on makutottumusten muutos ja yleinen suomalaisen olutkulttuurin kehitys.

– Suomalaisuus itseisarvona on jäänyt taka-alalle. Me olemme vain katsoneet, mistä ihmiset tykkäävät ja mistä olemme saaneet parasta palautetta. Asiakkaiden kriteerit ovat muuttunet myös tosi paljon. Tietämys on kasvanut paljon. Alkuun haettiin laitiloita ja pyynikkejä, mutta nyt ne ei myisi yhtään. Ennen riitti, kun oli uusi olut, jota ei ollut maistanut. Nyt haetaan Untappd:n ja muiden sovellusten kautta arvosanoja ja tietoa oluesta ennen ostopäätöstä.

Häme myöntää Pienen olutvalikoiman peilaavan jopa hieman liiaksi hänen omia oluttottumuksia. Toisaalta hapanoluille ja mehukkaan utuisille hazy ipa –oluille riittää kysyntää myös asiakaskunnan puolelta. Häme tiedostaa myös Pienen olevan koonsa puolesta jo se verran iso, että se pystyy omilla painotuksillaan ja valinnoillaan ohjaamaan osittain suomalaisten oluthifistelijöiden käyttäytymistä.

– Eihän hapanoluita ollut juuri ollenkaan pari vuotta sitten, hazy ipoista nyt puhumattakaan. Me ollaan niitä työnnetty aktiivisesti ja uskon, että meillä on oma osuutemme niiden kasvaneella suosiolla Suomessa.

”Suomalaiset eivät osaa brändätä”

Häme on niitä ihmisiä, jotka innostuessaan hurahtavat täysillä. Pari vuotta sitten hän ei juuri juonut olutta, eikä tiennyt sen nyansseista käytännössä mitään.

– Mullahan on klassinen olutpuoli jäänyt oikeastaan kokonaan väliin. Se puoli kiinnostaa, mutta se ei edistä mun työtä tällä hetkellä. Toki imen niistäkin tietoa ja maistelen mahdollisuuksien mukaan, mutta fokus on tällä hetkellä uusissa jutuissa.

Miten sitten suomalaisiin oluisiin keskittyneenä kauppana aloittanut Pien on valunut yhä enemmän ulkomaalaisten oluiden suuntaan valikoimassaan?

– Asiakkaiden mielenkiinto on eniten ulkomaalaisissa, niin se vain menee. Ne brändäävät itseään paljon paremmin. Jos suomalaiset panimot tekisivät brändäyksensä paremmin, niitä olisi varmaan enemmän meidänkin hyllyssä tällä hetkellä. Brändäys myy, meillä varsinkin, Häme toteaa.

Hämeen mukaan Suomessa oluiden brändäys tehdään liikaa itse tai kaverin kautta ja isomman kuvan ajattelu on vaillinaista. Hänen mukaansa on erikoista, miten vähän Suomessa tunnutaan olevan kartalla muun Euroopan olutkuvioista, vaikka sieltä olisi helppoa ja loogistakin ottaa omaan tekemiseen mallia.

– Suomessa brändäyksestä puuttuu kokonaan hypen luominen. Ei ymmärretä, että kun on hype luotu ja olut tarjotaan kauniissa pullossa niin jo mielikuvatasolla se olutkin maistuu paremmalta. Suomessa tämän osaa panimoista Fat Lizard ja CoolHead Brew. Näillä kahdella homma on kokonaisvaltaisesti hanskassa.

Osittain tästä syystä Pien maahantuo tällä hetkellä 11 panimon oluita. Joukosta löytyy Garage Beerin ja Cloudwaterin kaltaisia uudemman sukupolven huippupanimoita. Hämeen mukaan pari brittipanimoa on kiikarissa ja ne tulevat Suomen osalta Pienen hoteisiin siinä vaiheessa, kun panimoiden tuotanto riittää Suomeen asti. Ulkomaalaisten panimoiden osalta Hämeelle on tärkeää tuotteiden erinomaisuuden ohella niiden säännöllinen saatavuus.

– Jotkut maahantuojat edustavat panimoita tuomalla heidän oluita maahan kerran vuodessa. Se ei mielestäni palvele ketään. Me haluamme edustaa panimoitamme jatkuvasti ja siksi tuomme panimoilta oluita vähintään kuusi kertaa vuodessa. Siinä mielessä 11 panimoa on jo aika paljon.

Hämeen mukaan maahantuontihommassa alkuun pääseminen oli hankalinta. Hän sanoo kiertäneensä, ja kiertävän yhä säännöllisesti, kaikki Euroopan suurimmat oluttapahtumat. Kun naamat ovat tuttuja, työkin muuttuu helpommaksi.

– Helppoahan se ei ole ollut, varsinkaan alussa. Melkein kaikkia meidän edustamia panimoita ovat yrittäneet myös muut maahantuojat. Se vaatii ihmisten tuntemista ja sitä, että ne tietää toisessa päässä olevan hyvä tyyppi. On helpompi hoitaa bisneksiä kaverin kanssa, se poistaa epävarmuuden.

Turku ja Tampere vai sittenkin Eurooppa?

Pien on kasvanut parissa vuodessa erinomaisesti ja Hämeen mukaan lisäideoita on vielä pankissa. Tuoreimpana baarin puolella alkoi joka torstai järjestettävät Tap Takeoverit, jossa yksittäisen panimon tuotteet ottavat Pienen hanat haltuun. Vuodenvaihteessa alakerran tiloihin valmistuu 20 hengen tila screeneineen ja äänentoistolaitteineen, jossa on mahdollisuus järjestää isomman porukan tasting-tilaisuuksia.

Tällä hetkellä lain takia Pienen verkkokaupasta voi ostaa oluita vain nouto myymälästä -periaatteella. Jos laki muuttuu oluen verkkomyyntiä suosivammaksi, Pien on Hämeen mukaan valmis.

– Nyt on vain noutoa vastaan, mutta jos laki sallisi, laajentaisimme heti. Nyt on itse asiassa ollut vähän haaveissa avata verkkokauppa, joka myisi ulkomaille, koska sen me saisimme tehdä. Meillä on niin hyviä panimoita, että niitä ostettaisiin tosi paljon ja siinä saisi huvittavasti näpäytettyä suomalaisella verkkokaupalla, joka ei kuitenkaan saisi toimittaa Suomeen.

Ateneuminkujan uudet tilat toimivat luonnollisesti Pienen päänäyttämönä, mutta firmalla on myymälä myös Espoossa Ison omenan ostoskeskuksessa. Myymäläketjun laajentaminen on yksi Hämeen visioista, mutta hänen mukaansa vielä suomalainen olutkulttuuri ei ole siinä pisteessä, että konseptia kannattaisi laajentaa muihin kaupunkeihin.

– Tosin ei se kyllä kaukanakaan enää ole. Haluaisin näitä muutaman lisää. Nyt hiotaan konseptia, mutta tulevaisuudessa ehkä Tampereella ja Turussa voisi olla samanlaiset.