Pint and burger: Joulu jumissa Kanarialla

Jos jaksoit aaton aattona tai jouluaattona seurailla uutisia, saatoit huomata “200 turistia jumissa Kanarialla” -uustisointia. Kyllä, olin yksi heistä.
Oltiin tulossa kotiin ihan normaalisti aaton aattona, kun vaikeudet alkoivat. Mentiin koneeseen ja innokkaimmat päästettiin tähän putkeen, josta pääsee kävelemään suoraan matkustamoon. Aika kului, jono ei liikkunut. Bensa haisi, tai kerosiiniahan tuo taisi olla. Sitten kaikki komennettiin takaisin. Odoteltiin vähän aikaa ja sama uusiksi, mutta nyt päästiin koneeseen. Kerosiini haisi. Aika kului. Joku alkoi jo herpaantua, vanhus selitti kuinka kohta sytytään kaikki tuleen ja edessä istuvalla penkillä lapset alkoivat jo pelätä, onneksi heidän mummonsa ojensi vanhusta. No, eikun lähtöön, kone kiitoradalle, kierroksia, mutta ei lähdettykään mihinkään. Hetken kuluttua rullattiin takaisin, polttoaine oli purskunut siivestä ulos.

— Eikun bussilla takaisin sisälle lentoasemalle. Kerosiinia valui vissiin vähän enemmänkin kalustosta päätellen.

Sitten alkoi tämä rumba: odota, siirry jonnekin, odota, taas mennään… 14.55 oli koneen lähtöaika, noin klo 22 oltiin hotellilla Las Palmasissa, jonne meidät majoitettiin väliaikaisesti. Porukka oli väsynyttä ja osa oli todella kiukkusta, osa oli kenties ottanut pari Tropical olutta ja vitsaili hirteishuumorilla, muutama matkustaja piti yllä todella hyvää mielialaa, kohentaen muidenkin tunnelmaa, pari taas etsi hengenheimolaisia valittamaan. Itse yritin olla hyvän fiiliksen jengissä.

Seuraava päivä, jouluaatto,—  meni kutakuinkin parin tunnin pätkissä, aina mentiin katsomaan hotlan respasta uutta tietoa, joka yleensä oli “uusi tieto tulee parin tunnin kuluttua”. Ehdin hitusen hengailla rantakadulla, ottaa Tropicalinkin. Noin klo 15 starttasi uusi yritys ja toden totta: lähdimme kuin lähdimmekin, sillä samalla rikkinäisellä koneella Suomeen. Ei sitä oltu saatu korjattua, joten jouduimme jättämään yhden bensatankin tyhjäksi, mikä taas tiesi sitä että bensa ei riittänyt. Ratkaisuna oli old school Kananrian matkaajille tuttu välilasku Ranskaan.

Yöllä kentällä, 5h odotus seuraavaan bussiin ei houkuttanut, kuten ei myöskään hotelli, joten tulimme taksilla Lahteen. Tässä vaiheessa kaikesta positiivisuudesta ja Tropicalista huolimattakin, alkoi olla jo ihan tööt. Univaje, jonkinnäköinen stressi, istuminen, seisominen, ilman hotellihuonetta matkalaukun kanssa pyöriminen olivat vieneet energiaa. Tämä oli siis jo joulupäivä.

No mites Kanaria muuten? Olimme Playa Del Inglesissä, jossa olen käynyt viimeksi 1973 ohimennen Maspalomasiin mennessä. Tämä osoittautui virheeksi. Viiskymppisenä olin paikan nuorisoa, kuollut meno päiväsaikaan (yöelämä kuulema gay-väen hallitsemaa, ei käyty katsomassa, ajoissa nukkumaan), nudistit, väkisin tuotteita myyvät aggressiiviset kauppiaat… ei hyvä. Las Palmas oli paljon parempi paikka, kävimme siis päivän reissulla siellä ja hätämajoitus oli myös siellä.

Ihanaa lomailua etelän lämmössä. Vai onko? No ei. Kylmä tuuli teki vähän päälle 20 asteisen ilman todella koleaksi, näin yhden ihmisen uivan hotellin altaassa, meressä ui muutama uskallikko. Itse en ollut ilman paitaa ulkona ollenkaan, usein pitkähihaisessa. Suhtaudun tästä lähtien varauksella ihmisiin jotka menevät “Kanarian lämpöön”. Liikkujalle ilmasto oli tosi hyvä, esim. fillarointi tai patikointiloma olisi onnistunut nappiinsa tuossa ilmastossa. Lähdettiin kuitenkin rantalomalle, eikä tarjettu olla rannalla.

Olutpuoli oli surkeaa. Tropicalhan on ehkä huonoin olut, mitä olen maistanut. Se on kuin Solia olisi lantrattu vedellä. Sitä sai joka paikasta, ei oikein muuta. San Miguel on jo parempi olut, sitä sai kaupasta. Jotenkin kuitenkin tästä Tropicalista tuli varsinkin loppuvaiheessa surkean menon—  olut ja ostin kentältä sitä yksinomaan niinä kahtena odottelupäivänä. Rantakioskit myivät myös Tropicalia hanasta. Olisikohan ollut mietoa, ei meinaan käynyt päähän yhtään. Kiskalla oli “hauska” istua, kun puolilla asiakkaista ei ollut housuja. Nudistit pukkasivat joka paikkaan ja vaikka heillä olisi ollut reppua ja kenkää ja hattua, taisi jollain olla paitakin, munat piti olla paljaina. Nudistithan ovat 99 prosenttisesti 60+ miehiä. Hampurilaista en uskaltanut kokeilla. Pizzaa, pastaa, leivitettyä pihviä söin pääasiassa, niitä ei rantapaikatkaan osaa pilata.

Hotellimme oli todella surkea kahden tähden läävä, onneksi ennakkoarvosteluissa mainitut torakat loistivat poissaolollaan. Tällainen ex-tempore kokeilu siis “lähdetäänkö Kanarialle, halvalla ja jouluksi kotiin”, mikä meni totaalisesti pieleen.

Okei, matka sisälsi myös hyviä hetkiä, Maspalomasin dyynit ovat mahtavat, kävelin siellä joka päivä, Tropicalkin alkoi maistua pikkuhiljaa, kuitenkin on tosi kiva olla kotona. Vähän erilainen matka, toivottavasti aika kultaa muistot ja tästä kehkeytyy hieno seikkailu.