Pikaopas pienpanimon perustamiseen
Pienpanimon perustaminen on varmasti monella olutharrastajalla ainakin käynyt mielessä. Yllättävän monella ajatus on edennyt myös täytäntöön.
Suomen kokoisessa maassa on jo yli sata pienpanimoa. Viime vuoden aikana tuotannon käynnisti
– koronasta huolimatta – puolenkymmentä pienpanimoa. Olisiko yleisen tilanteen kohennuttua aika täyttää unelmat omasta panimosta? Jopa kotipanimotouhuissa kunnostautuneilla on monta asiaa opeteltavana, kun olutta lähdetään tekemään suuremmassa mittakaavassa. Tästä artikkelista saat pikakurssin pienpanimon perustamisesta.
Eräs tuoreeltaan tuotantoa käynnistävistä pienpanimoista on Jyväskylän Säynätsalosta ponnistava Aalto Panimo Oy. Aalto Panimo on toiminut vuodesta 2017 kiertolaispanimona ja on käynnistämässä omaa tuotantoa tämän kevään aikana. Olin itse mukana perustamassa yritystä, joten oli helppo nykäistä panimon ydintiimiin kuuluvia Pekka Kuitusta ja Mikko Toikkasta hihasta (näinä aikoina tietysti virtuaalisesti). He lupautuivat kertomaan oluttuotannon aloittamisesta ja antamaan siihen pari vinkkiä.
Suunnittelu kannattaa
Idea oman panimon perustamiseen voi syntyä yllättäen. “Bändikaveri ehdotti keikkareissulla, että perustetaanko panimo. Vastasin sen enempää ajattelematta ‘kyllä’”, valottaa Toikkanen Aalto Panimon syntyhetkiä.
Mutta vaikka palo alalle on kova, ei oluenpanossakaan kannata lähteä niin sanotusti soitellen sotaan. Hyvä lähtökohta on ihan perinteisen liiketoimintasuunnitelman laatiminen. Paitsi että siihen kuuluvien asioiden miettiminen oikeasti kannattaa, tarvitaan suunnitelmaa joka tapauksessa toiminnan käynnistämisen eri vaiheissa. Aalto Panimossa ydintiimi käytti monet illat suunnitteluun ja laskemiseen, jotta toiminta olisi lähtökohtaisesti kannattavaa. Hyvää pohjaa suunnitteluun saatiin myös kiertolaispanimona toimimisesta. Toiminnan laajuudesta kannattaa olla jonkinlainen kuva. Se vaikuttaa jo hankintoihinkin.
Aalto Panimon Mikko Toikkanen
“Ensimmäisenä vuonna tuotantomäärän olisi tarkoitus olla noin 25 000 litraa, josta aiomme skaalata ylöspäin tulevina vuosina. Haluamme pitää tuotannon pienenä ja paikallisena. Alle 70 000 litraa on sopiva määrä”, Kuitunen kertoo.
Näillä määrillä saa työllistettyä kaksi henkilöä täyspäiväisesti ja kahdesta kolmeen osa-aikaista,
sesongista riippuen. Pienpanimo-oluissa on reilusti tarjontaa. Kannattaa miettiä, miksi asiakkaan käteen tarttuisi kauppa- tai ravintolareissulla juuri oman panimon olut. Aalto Panimon brändin ytimen muodostavat perinteiden kunnioitus, mutkattomat ja rehdit maut sekä paikallisuus.
“Oman tuotannon alkaessa panostetaan tuotannossa laadukkaaseen käsityöläisolueen”, Toikkanen
summaa. Oluita ei tule ilman reseptejä. Tuotteita voi kehittää kotipanimolaitteillakin, mutta reseptejä ei saa skaalattua suuremmille erille ihan suoraan. Aalto Panimon reseptiikasta päävastuun ottanut Toikkanen avaa tätä: “pitää tietää, mitkä reseptin osat eivät skaalaannu suoraan kertolaskulla. Me olemme rakentaneet koekeittolaitteiston, joka jäljittelee suuremman keittokoon prosessia. Näin pääsemme muutamalla skaalauksessa tehtävällä muutoksella hyvin lähelle samaa tuotetta, oli keittokoko sitten 30 tai 1000 litraa”.
Yrityksen lisäksi tarvitaan lupia Panimoa varten tarvitaan yritys, käytännössä useimmiten osakeyhtiö. Panimoyhtiön perustaminen tapahtuu samoin kuin muidenkin yhtiöiden. Perustamisbyrokratiaa helpottamaan löytyy ohjeita netistä, joten ei siitä sen enempää. Yrityksen perustamisen yhteydessä tulee esiin se kysymys, ketkä tulevat osakkaiksi. Aalto Panimolla osakasmäärä on haluttu pitää pienehkönä. Mukana on yhdeksän henkilöä, mutta 80 % omistuksesta on kolmella pääosakkaalla. Kuitunen kertoo, että jokaisella on jotakin annettavaa panimon toimintaan, vaikkakin leijonanosan töistä hoitavat pääosakkaat.
Jotta panimotoimintaa saisi harjoittaa, tarvitaan yrityksen perustamisen lisäksi koko tukku lupia ja rekisteröintejä. Alalla toimimiseen vaaditaan alkoholijuomien valmistuslupa, joka haetaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta. Valmistusluvan edellytyksenä on myös valtuutetun
varastonpitäjän ja verottoman varaston luvan hankkiminen Verohallinnosta. Uuden alkoholilain myötä pienpanimo voi hakea myös alkoholin vähittäismyyntilupaa, jonka turvin panimolta voi
myydä ulos enintään 12-prosenttista olutta. Tämä lupa haetaan Aluehallintovirastosta. Panimorakennusta varten taas tarvitaan kunnan rakennusvalvonnalta rakennuslupa, jos pystyyn
pistetään aivan uusi rakennus tai muutetaan olemassa olevan käyttötarkoitusta. Lupahakemusten käsittelyyn kuluu aikaa useita kuukausia, joten niitä kannattaa hakea mahdollisimman aikaisin.
Toikkanen kertoo, että viranomaisten kanssa toimiminen on sujunut hyvässä yhteistyössä. “Riittävästi asioihin paneutuen ja tarvittaessa neuvoa kysyen olemme saaneet asiat hoidettua”.
Alan koulutuksesta on hyötyä
Aalto Panimon väellä oli kiertolaispanimotoimintaa aloittaessa alan kokemusta vain kotioluen panemisesta. Oluen valmistuksen perusperiaatteet onkin helpohko oppia kotikeittelyllä ja oluiden harrastamisella. Toikkanen on hankkinut myös panimoalan tutkinnon. Kuitusella taas on pitkä kokemus ravintola-alalta ja tiskin takana toimisesta yrittäjänäkin. Kiertolaisena toimiessa monet suomalaiset pienpanimot ovat tulleet Toikkaselle tutuiksi: “Erilaiset toimintatavat, laitteistot ja menetelmät ovat antaneet tärkeää oppia alalla toimimiseen. Isot kiitokset kaikille, joiden kanssa olemme saaneet toimia yhteistyössä ja jotka ovat omaa tietouttaan jakaneet!”.
Osaamista tarvitaan myös liiketoiminnan pyörittämiseen. Aalto Panimolla osakkaiden osaamista on hyödynnetty niin yrityksen perustamiseen ja päivittäiseen toimintaan, kirjanpitoon kuin myös vaikkapa graafisten materiaalien tuottamiseen. “Kaikki yrityksen toiminnot on pystytty hoitamaan osakkaiden osaamista hyödyntäen, joten koko projekti on kuin pieni perheyritys”, Toikkanen kehaisee.
Alkuinvestoinnit ovat yllättävän suuria
Rahaa panimon perustaminen syö reilusti. Suurin osa rahasta kuluu laitteiden ja tilojen hankintaan, mutta myös lupiin tarvitaan useita tuhansia euroja. Lisäksi rahaa pitää olla toiminnan pyörittämiseen. Valmiita panimotiloja on tarjolla harvemmin. Tilat joutuu siis rakentamaan varta vasten panimon käyttöön tai muokkaamaan aiemmin aivan eri käytössä olleista. Panimoa ei voi pyörittää ihan missä tahansa tiloissa: laitteille tarvitaan tilaa erityisesti korkeussuunnassa, puhtaudesta pitää pystyä huolehtimaan ja tilan käyttötarkoituksen tulee kelvata viranomaiselle. Etsintään kannattaa siis varata aikaa.
Mistä löytyivät tuotantotilat Aalto Panimolle? “Tilat ovat luonnollisesti Säynätsalosta, joka on ollut koko ajan meidän pääpaikkamme, ensimmäisistä koekeitoista lähtien. Alkuun aloitamme vain pelkän tuotannon, mutta loppuvuonna 2021 olisi tarkoitus päästä starttaamaan myös pientä panimopubia, kun tilat valmistuvat”, Kuitunen myhäilee.
Panimolle tarvitaan vähintään keittoastia, käymistankit ja jäähdytystankit sekä mahdollisesti etiketöinti- ja pullotuskoneet. Jos rahasta ei ole pulaa, saa laitteet tilattua myös omiin tarpeisiin sopivana pakettina. Käytettyjä laitteita on myös tarjolla. Lisäksi niitä voi muokata muiden
elintarvikkeiden käsittelyyn tarkoitetuista laitteista. Aalto Panimolla kävi tuuri laitteiston kanssa. “Saimme sattumalta hankittua käytetyn keittolaitteiston, joka oli sopiva meidän budjettiimme ja toimiva oluille, joita haluamme tuottaa. Monia komponentteja on haalittu kasaan vuosien aikana ja joitakin hankintoja joudumme tietysti tekemään uutena”, Toikkanen kertoo.
Paljonko oman tuotannon aloittaminen sitten tulee Aalto Panimolle maksamaan? “Kokonaisuutena puhutaan tuhansista työtunneista ja rahaa tarvitaan yli 100 000, mutta alle 500 000 euroa”, Kuitunen haarukoi. Rahoituksen hankkimiseen on monia vaihtoehtoja. Aalto Panimossa pääosakkaat rahoittivat tuotannon aloitusta omalla rahalla ja pankkilainalla.
“Liiketoiminnan pitää olla lähtökohtaisesti kannattavaa ja riskin arvoista. Takaukset saimme Finnveralta ja henkilökohtaisesta omaisuudesta”, Kuitunen sanoo. Erilaisia tukia on tarjolla ja niitä kannattaa tietysti hyödyntää, vaikka kyseessä olisi kokonaisuuden kannalta pieni summa. Rahoituksen kerääminen osakkeita vastaan (eli osakeanti) on myös mahdollista.
Panimoyrittäjän arki alkaa
Kun tilat on saatu kuntoon ja laitteet pystytettyä, alkaa panimoyrittäjän arki. Tuotantoa pitää pyörittää, tuotteita myydä ja toimittaa. Kassavirrasta pitää huolehtia. Markkinoidakin pitäisi. Ilmoitukset viranomaisille tulee muistaa tehdä ja muutenkin pitää toiminta lainmukaisena.
Tekemisen puute ei ole ongelma panimoyrittäjälle. Jo kiertolaispanimon pyörittäminen sivutyönä on vaatinut Aalto Panimon pääosakkailta reilusti työtunteja. Jatkossa työ ei siis ainakaan vähene. ”Välillä ketuttaa ja välillä se on oikein mukavaa duunia”, Toikkanen naurahtaa. Kysyttäessä mieleen jääneitä oppeja pienpanimon perustamisesta, Toikkanen suosittelee hankkimaan alan koulutuksen, kyselemään neuvoja alalla toimivilta ja miettimään vielä kerran, jäisikö sittenkin pelkäksi olutharrastajaksi.
Tämä artikkeli on viimeinen osa neljäosaista artikkelisarjaa, jossa paneudutaan pienpanimosijoittamiseen ja -bisnekseen.
teksti: Eetu Niemi, grafiikka: Oskari Sarkima
Artikkeli on julkaistu Olutposti-lehden numerossa 1/2021.
Kirjalliset lähteet: Aluehallintovirasto, Alustava liiketoimintasuunnitelma – Pienpanimo (Johannes Harava, opinnäytetyö, 2014), Patentti- ja rekisterihallitus, Pienpanimon perustaminen (Mika Hujanen, opinnäytetyö, 2016), Pienpanimon perustaminen Suomessa (Antti Törnqvist, opinnäytetyö, 2018), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Tulli, Verohallinto.
Lue myös artikkelisarjan aiemmat osat:
