Perinteikästä trendijuomaa Karibialta

24.08.2024 / Kirjoittaja olutpostimestari / Kategoriat: Matkailu, Tisleposti

Rommi on ollut olennainen osa karibialaista elämää ja kulttuuria jo yli neljä vuosisataa. Maria Markus piipahti perinteisillä rommitislaamoilla Martiniquella ja Saint Lucialla.

Sokeriruokopelto ottaa vastaan helmikuun alun keskipäivän auringonpaisteen ja autio hiekkatie pöllyää, kun kävelen hikisenä bussipysäkiltä Martiniquen pääkaupungissa Fort-de- Francessa sijaitsevaan La Favorite -tislaamoon. Se on yksi saaren, Ranskan merentakaisen departementin, vanhimmista edelleen toimivista rommitislaamoista.

Onnistun harhailemaan vuonna 1842 perustetun ja siitä lähtien samoilla sijoillaan toimineen tehtaan takapihalle, jossa ei ole kylttejä tai muutakaan tislaamoon saati turistikohteeseen viittaavaa, mutta makean täyteläisestä tuoksusta ymmärrän saapuneeni kohteeseen. Näen suuria, vanhoja koneita ja jykeviä hammasrattaita, ja myöhemmin kuulenkin, että vanhin edelleen toiminnassa oleva kone on vuodelta 1906, ja että tislaamo on ainoa perinteisillä höyrylaitteilla toimiva rommitislaamo Martiniquella.

Kierrän kivisen rakennuksen toiselle puolelle ja löydän sisäänkäynnin vierailukeskukseen, jossa minua on vastassa tislaamon kaupan työntekijä ja yrityksen tapahtumavastaava, Adrien Lopez.

Käsin korjattua sokeriruokoa eikä mitään muuta

La Favorite -tislaamolla kunnioitetaan perinteitä. Se näkyy – ja maistuu – muun muassa siinä, että tislaamon rommien valmistusprosessi noudattaa tarkkoja sääntöjä, jotka määrittelee AOC (Appellation d’Origine Contrôlée), Ranskan hallituksen myöntämä alkuperäismerkintä. Sen mukaan rommi on tehtävä sokeriruo’osta, joka on kasvatettu tietyillä alueilla. La Favoritella on noin 70 hehtaaria omia sokeriruokoviljelmiä tislaamon ympärillä, ylettyen vuorille asti.

La Favoriten rommit tislataan kolonnitislausmenetelmällä niin sanotuissa Creole columneissa, joista toinen on täysin kuparinen ja ollut toiminnassa vuodesta 1957 lähtien. Toinen pilari on modernimpi, 1980-luvulta.

Alkuperäismerkintä määrittelee myös tislausmenetelmän. Rommi on tislattava eräänlaisissa tislauspilareissa tai -pylväissä eli kolonnitislauksella. Lisäksi säännöt määrittelevät vähimmäisajan erityyppisten rommien kypsyttämiselle.

La Favorite on perheyritys, jota pyöritetään nyt kolmannessa ja neljännessä sukupolvessa. Yrityksen nykyinen omistaja ja johtaja on Franck Dormoy.

Yksi Martiniquen rommin, eli agricole-rommin alias maatalousrommin erityispiirteistä on siis se, että se valmistetaan suoraan sokeriruo’on mehusta eikä sen sivutuotteesta, melassista. Tämän luvataan antavan rommille raikkaan ja kukkaisen maun ja aromin, joka erottuu muista rommityypeistä. La Favoritella sokeriruoko vieläpä kerätään itse – ja käsin – ainoana rommitislaamona Martiniquella.

-Kun ruoko katkaistaan veitsellä eikä sitä pilkota moneen osaan koneella, sokeri ja mehu säilyvät hapettumatta ja rommista tulee pehmeämpää ja makeampaa, Adrien Lopez kertoo.

Adrian Lopez työskenteli Ranskassa viinien parissa ennen muuttoaan Martiniquelle pari vuotta sitten.

Sadonkorjuu tapahtuu machete-tyyppisellä isolla veitsellä. Tislaamon väkimäärä tuplaantuu sadonkorjuuaikaan noin 25:stä viiteenkymmeneen, muun muassa Haitilta tulevien kausityöläisten myötä, ja työ on raskasta.

Sadonkorjuussakin, raakaa työtä tekemässä, on mukana myös tislaamon omaa väkeä, aina johtoportaasta lähtien. La Favorite on perheyritys, jota pyöritetään nyt kolmannessa ja neljännessä sukupolvessa. Yrityksen nykyinen omistaja ja johtaja Franck Dormoy heiluu välillä sokeriruokopelloilla veitsi kädessään, ajaa välillä trukkia, ja osallistuu muutenkin myös fyysiseen työhön tislaamolla.

Vaalea rommi yllättää

Adrian Lopez työskenteli Ranskassa viinien parissa ennen muuttoaan Martiniquelle pari vuotta sitten, ja tuntuu nyt olevan aidosti innostunut paitsi Karibiasta, myös rommista.

-Tuotteistamme noin kuusikymmentä prosenttia myydään Karibian alueelle, ja loput Ranskaan ja muihin maihin, kuten eri puolille Aasiaa. Rommi vaikuttaa olevan nyt kovassa nousussa, jopa räjähdysmäisesti, hän kertoo samalla, kun kävelemme kohti tislaamon kauppaa ja baaria.

Baarissa on luvassa yrityksen lippulaivatuotteiden maistelua.

-Väitän, että Ranskassa ja muuallakin ranskankielisellä alueella rommi on nyt ykkösjuoma, todella muodikas. Pääasiassa kiinnostaa tietysti tumma, pitkään tynnyrissä kypsytetty rommi, mutta nousussa on myös valkoinen rommi, ja se on pääsemässä ehkä hieman huonosta maineestaan, hän sanoo, ja kaataa baaritiskillä lasiini pienen siivun vaaleaa rommia.

Ja toden totta, vaalea juoma yllättää hedelmäisyydellään ja jopa marjaisuudellaan. Aromit tulvahtavat nenään, suutuntuma seuraa pehmeänä, eikä alkoholin terävyyttä nouse lainkaan esiin.

-No juuri tuo on hyvän rommin määritelmä, Lopez kommentoi kuvailuani.

-Kunnon rommin kuuluu olla pehmeää, ei aggressiivista, eikä etanolia saisi tulla nenään, kun tuoksuttaa. Lasista pitäisi nousta hedelmäisiä aromeja. Ja kun nielaisee, aromien kuuluu jäädä leijumaan miellyttävästi suuhun.

Hän kertoo, että heidän vaaleaa rommia nautitaankin usein ihan ”raakana” tumman rommin tapaan, eikä aina perinteisenä martiniquelaisena (ja muualla ranskankielisessä Karibiassa nautittavana) rommidrinkkinä Ti’ Punchina, jossa vaaleaan rommiin sekoitetaan limeä ja sokerisiirappia.

Kun kysyn, miten melassista tehty rommi sitten eroaa La Favoriten sokeriruokorommista, Lopez sanoo diplomaattisesti, että melassipohjainen on erilaista, mutta sekin voi toki olla hyvää.

No niin, se on siis käytävä maistelemassa ihan itse.

La Favoriten vaalea rommikin maistuu ihan ”raakana”, tumman rommin tapaan.

Melassirommia Saint Luciassa

Melassista tehtyyn rommiin pääsen tutustumaan Saint Lucian saarivaltiossa, Martiniquen eteläpuolella.

Vulkaanisen ja vuoristoisen saaren ainoalle rommitislaamolle, St. Lucia Distillersille, on kävelymatkaa Marigot Bayn turistisatamasta pari kilometriä sisämaan suuntaan. Matkan varrella on banaaniviljelmiä sekä pikkuruisia myyntikojuja, joissa on tarjolla muun muassa karibialaista perinneruokaa, cow heel -keittoa. Jätän elämyksen väliin ja navigoin Google mapsin avulla kohti rommia.

St. Lucia Distillers sijaitsee rehevien vuorten keskellä Saint Lucian saarivaltion länsipuolella.

Pian näenkin korkein verkkoaidoin ympäröidyn tehtaan, ja portilla vartijat opastavat minut tehtaan kioskimaiseen kauppaan, jonka tiskillä on pitkä jono paikallisia tekemässä juomaostoksiaan. Täällä siis käyvät muutkin kuin turistit. Jonotan vuoroani kärsivällisesti, ja kun tiskillä pääsen kysymään mahdollisuutta kurkistaa tislaamolle sisälle, minulle kerrotaan, että menossa on juuri opastettu kierros. Yksi puhelinsoitto, ja pääsen mukaan ryhmään.

St. Lucia Distillersin tislaamokierroksella perehdyttiin rommin valmistuksen eri vaiheisiin.

Kierroksella kuulen, että St. Lucia Distillers on tyylillisesti monien karibialaisten tislaamomallien yhdistelmä. Se käyttää sekä melassia että sokeriruo’on mehua, useita eri hiivakantoja ja kolmea erilaista tislausmenetelmää. Lopputulemana on sokeriruokorommeja, melassirommeja, liköörejä ja maustettuja rommeja.

St.Lucia Distillersillä oli myös karnevaalihuone, jonka ihmettely kuului tislaamokierrokseen.

Itse olen nyt kiinnostunein melassirommista, joten kierroksen päätteeksi tarjolla olevassa – varsin runsaskätisessä, eli toistakymmentä eri laatua sisältävässä ja omiin kaatoihin perustuvassa – maistelussa tutkiskelen erityisesti niitä. Maistelen tislaamon myydyintä tuotetta, kaksi vuotta kypsytettyä tummaa Bounty-rommia sekä arvokkaampaa, pisimmillään kuusitoista vuotta kypsytettyä Admiral Rodney -rommia. Suosikkini kuitenkin löydän Chairman’s reserve 1931 -rommista, joka on sekoitus useammasta vanhasta rommista. Siitä saan irti hienoisia hunajan, mausteiden ja kuivattujen hedelmien aromeja, pehmeällä ja lämmittävällä suutuntumalla.

Lopuksi käyn vielä pyörähtämässä tislaamon karnevaalihuoneessa. Se on täynnä värikästä ja kimaltavaa karnevaalirekvisiittaa, karnevaaliasuihin puettuja mallinukkeja ja musiikkia. Kun kävelen takaisin turkoosia rantaa kohti huojuvien palmujen lomassa, tulen siihen tulokseen, että minusta on kuin onkin tullut rommin ystävä. Ainakin karibialaisen rommin.