Perinneoluet ovat kulttuurivientiä
Olutpostin Mika Laitinen tutki Norjan perinneolutkuvioita.
Vuotuinen norjalainen tapahtuma Norsk Kornølfestival on perustettu vaalimaan muinaisia olutperinteitä. Ajatus on sama kuin sahdin SM-kisoissa, mutta toteutus erilainen. Tapahtuma on yhdistelmä oluen maistelua, oluenpanonäytöksiä, esitelmiä ja oluenpanijoiden tapaamisia. Festivaalilla tarjotaan sekä kotitekoisia perinneoluita, että kaupallisia oluita, jotka inspiroituvat muinaisista olutperinteistä. Festivaalikävijöillä on fantastinen mahdollisuus poimia tuliaisiksi kuivattuja kveik-lastuja hiivojen alkuperäisiltä omistajilta.
Oheisessa kuvassa Olu Bryki Raumin Kalle Markula kertoo Jeff Alworthille sahtiperinteistä.
Festivaalin pääpaino on norjalaisissa sahdin kaltaisissa perinneoluissa, mutta paikalle pyritään saamaan oluita ja niiden tekijöitä myös muualta Pohjoismaista ja Baltiasta. Tavoitteena on nostaa norjalaisten tietoisuutta omista olutperinteistään, mutta paikalle pyritään saamaan aina kansainvälisiä
olutkirjoittajia, jotka vievät sanaa maailmalle. Osallistuin Norsk Kornølfestivalille Olu Bryki Raum -panimon kanssa lokakuussa 2022. Tarjosimme sahtia ja taaria ja kerroimme suomalaisista
olutperinteistä. Festivaalin nimekkäin ulkomainen vieras oli Beer Bible -kirjan kirjoittaja, Jeff Alworth Oregonista. Hän piti esitelmän Norjan olutperinteistä maan ulkopuolelta katsottuna.
Alworth pitää perinnehiiva kveikiä norjalaisten olutperinteiden merkittävimpänä ilmentymänä maailmalla. Tosin nykypanimoissa kveikiä käytetään usein perinteistä poikkeavalla tavalla. Alkuperäiset kveikit ovat hiivakantojen seoksia, mutta hiivalaboratorioiden myymät kveikit ovat yleensä yhtä eristettyä hiivakantaa. Norjalaiset kuulijat epäilivät, onko eristetty hiivakanta enää perinnettä vastaava. Oman kokemukseni perusteella kveikin käyttötavalla voi olla suurempi vaikutus kuin hiivaseoksen ja eristetyn hiivan erolla.
Alworthin puheen aikana pohdittiin, voisiko keittämättömän vierteen raaka-olut (raw ale) olla seuraava pohjoismaisen perinneoluen menestystarina maailmalla. Norjassa on panimoita, jotka ovat saaneet raaka-oluen toimimaan kaupallisesti pullossa tai tölkissä, ilman sahdille tyypillistä kylmäketjua. Alworth piti raaka-oluen yleistymistä henkisesti isona kynnyksenä, sillä useimmat nykyiset oluenpanijat eivät edes usko, että kelvollista olutta voi panna keittämättä vierrettä. Lopuksi Alworth totesi, että pohjoismaisissa olutperinteissä on monia piirteitä, jotka voi kokea vain matkustamalla paikan päälle. Veikkaisin, että Pohjoismaihin ja Baltiaan olisi tulossa nykyistä enemmän olutturisteja, jos heille tarjottaisiin riittävän helppo tapa kokea perinteistä olutkulttuuria.
Pohjoismaiden ja Baltian muinaiset olutperinteet lisäävät oluen juojien ja panijoiden ymmärrystä olutkulttuurin rikkaudesta. Hyvää olutta voidaan panna hyvin monella tavalla ja olut voi olla monella tavalla hyvää. Suomalaisten ei kannata surkutella norjalaisten varjoon jäämistä vaan nostaa sahdin kansainvälistä näkyvyyttä norjalaisten perinneoluiden imussa.
Vinkki Norsk Kornølfestivalin matkaa harkitseville: Tapahtuma järjestetään länsinorjalaisessa
pikkukylässä Hornindalissa, jonne ei ole helppo päästä. Sinne voi matkustaa lentämällä Alesundin
kautta. Autoreitti Ruotsin kautta Hornindaliin on raskas, mutta antoisa. Upeiden maisemien vuoksi
olen matkannut Hornindaliin autolla kolme kertaa. Festivaalin lähistöllä on vain yksi hotelli ja
muutama airbnb-paikka, joten suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.
Teksti ja kuva: Mika Laitinen
Mika Laitinen on oluen puhemies, tietokirjailija ja kotijuomien seppä, joka on kotipanimossaan
valmistanut satoja oluita ja kymmeniä siidereitä.
Artikkeli on julkaistu Olutposti-lehden numerossa 4/2022.
