Panimotila kuntoon, osa 1

Kotiolutharrastuksessa kannattaa panostaa laitteiden lisäksi myös harrastustiloihin. Kotiolutposti listasi vinkkejä oman panimotilan suunnittelun alkuun.

Mietitkö kotipanimon perustamista? Usein tätä harrastusta aloittaessa ajatukset pyörivät (lopputuotteen eli maukkaan oluen) lisäksi laitteistoon liittyvissä seikoissa. Hyvä kotipanimo syntyy kattiloiden ja käymisastioiden lisäksi myös niitä ympäröivistä tiloista. Hyvät tilat tekevät mäskäämisestä, keitosta, käymisestä ja juomisesta miellyttävämpää puuhaa ja takaavat harrastuksen jatkumisen alkuinnostuksenkin jälkeen.

Ensin hyvät uutiset: Olutta voi valmistaa lähes missä vain. Esimerkiksi Brewdogin parin vuoden takaisilla Youtube-videoilla pannaan olutta polkupyörän, jäänhoitokoneen ja bussin kyydissä. Helpommallakin homma on mahdollista hoitaa, mutta aina on heitä joille ei riitä kuin kaikkein vaikein tapa.

Sitten takaisin maan pinnalle: Aivan joka paikassa ei kannata valmistaa olutta. Ainakaan jos ei halua menettää hermojaan epäkäytännöllisyyden tai rahojaan kosteusvaurioiden takia. Seuraavassa Kotiolutpostin vinkkejä asioista, joita on hyvä ottaa huomioon kotipanimotilan paikkaa suunniteltaessa.

Vesi ja sähkö

Oluen valmistukseen kuluu huomattavia määriä vettä. Pelkästään mäskäys ja huuhtelu vaativat pienissäkin oluterissä litratolkulla vettä. Mikäli keitetty olutvierre jäähdytetään esimerkiksi immersiojäähdyttimellä, kasvaa veden tarve entistä suurempiin määriin. Jotta välttyisit epämääräisiltä ja vaarallisiltakin letkuvirityksiltä, kannattaa panimotilan välittömässä läheisyydessä olla vesipiste ja viemäri.

Myös sähköön on hyvä kiinnittää huomiota heti alkuvaiheessa. Modernit mäskäyslaitteet ovat melkoisia tehosyöppöjä, joten sulakkeiden koko kannattaa tarkistaa ennen panohommiin ryhtymistä, varsinkin jos mäskäyslaite ja huuhteluveden lämmitin ovat samassa pistorasiassa. Jos mäskäyslaitteen vieressä ei ole sopivasti pistorasiaa, joudut hyödyntämään jatkojohtoa. Varmista tällöin, ettet kompastele siihen ja että se on märkätiloihin sopiva (eli esim. ulkokäyttöön tarkoitettu).

Ilmanvaihto

Tämä on loogisesti seuraava asia veden jälkeen, sillä vettä kuumennettaessa syntyy runsaasti höyryä. Koska höyryä ei kannata päästää pilaamaan rakenteita (vaikka panotilassasi olisikin vedeneristys kunnossa), olisi se hyvä saada tavalla tai toisella pois. Mikäli kaikki lähimmäiset (tai naapurit) eivät suhtaudu yhtä intohimoisesti panimon tuoksuihin, olisi höyryn ohessa syytä saada ylimääräiset hajutkin ulos. Ikkunan avaaminen auttaa hieman, mutta liesituulettimen tai muun tehokkaan ilmanvaihdon avulla estät panimosi muuttumisen turkkilaiseksi saunaksi. Kesäaikaan tämän ongelman voi taklata myös siirtämällä panovermeet mäskäyksen ja keiton ajaksi pihalle mutta tämä aiheuttaa toki ylimääräistä kantamista panopäivän päätteeksi.

Sopivalla säällä mäskäyksen ja keiton voi hoitaa pihalla. Ekstrabonuksena näin saa sosiaalista elämää kun jokainen ohikulkija tulee kummastelemaan touhuasi.

Ilmanvaihto on tärkeää myös ennen ja jälkeen itse panopäivän. Maltaista lähtevä tuoksu ei ole välttämättä kaikkien mieleen (asia, jota emme täällä Kotiolutpostin toimituksessa ymmärrä) ja käymisestäkin lähtee omanlaisiaan aromeja ilmoille. Kun ylimääräiset hajut ohjaa hallitusti pois (vähintään silloin tällöin tuulettamalla), suvaitsevat lähimmäiset harrastusta paremmin.

Pesu ja jätehuolto

Suurin osa oluen valmistuksesta, kotona tai kaupallisesti, on odottelua ja pesemistä. Sotkua syntyy koko ajan, joten panimotilassa tai sen välittömässä läheisyydessä olisi hyvä olla oma paikka pesulle. Osa rekvisiitasta on niin suurikokoista, että peseminen keittiön altaassa voi olla haastavaa. Tavarat olisi hyvä saada pesun jälkeen kuivumaankin. Saunan lauteet lienevät monessa kotipanimossa perinteinen ratkaisu tähän mutta muitakin vaihtoehtoja kannattaa harkita jos sauna on aktiivisessa käytössä. Mikäli välineet kuivuvat saunassa, muistathan pitää ne riittävän etäällä kiukaasta.

Oluen panemisessa syntyy paljon jätettä. Normaalista oluterästä tulee 3-4 biojätepussillista mäskiä ja tähän vielä keiton jälkeiset humalamuhjut ynnä muu rupa päälle. Useimmiten sotkut eivät myöskään siirry maagisesti suoraan roskikseen vaan mäskiä löytää päivän päätteeksi yllättävistäkin paikoista. Maltaat tuottavat sotkua ennen mäskäystä pölyn muodossa, etenkin rouhittaessa ja rouhittuna. Tilaa pohtiessa kannattaa siis kiinnittää huomiota siivottavuuteen ja kotipanimotilan läheisyyteen ei kannata sijoittaa niitä kodin arvokkaimpia esineitä.

Varastointi

Kotipanimoharrastuksen voi aloittaa varsin vaatimattomilla välineillä. Useimmat harrastajat kuitenkin huomaavat viimeistään vuoden jälkeen omistavansa noin merikontillisen verran kaikenlaista toinen toistaan tärkeämpää laitetta ja välinettä. Kun näiden lisäksi laskee vielä tulevien erien raaka-aineet ja menneiden erien oluet, on ilmeistä että säilytystilaan kannattaa panostaa.

Mikäli mahdollista, kannattaa kasata kaikki tavarat samaan paikkaan esimerkiksi hyllyä apuna käyttäen. Loogisesti järjestellyt (ja pro-tip: merkityt) säilytyslaatikot eri tyyppisille tavaroille helpottavat myös muuten hektistä kotipanimon arkea. Kun kaikki on siistissä järjestyksessä, välineet säilyvät käyttökunnossa pidempään ja panopäivä sujuu kuin tanssi.

Osa varastoitavista asioista vaatii erityistä huomiota lämpötilojen suhteen. Käymisastialle kannattaa etsiä viilein mahdollinen nurkka (mikäli omaa käymiskaappia tms. ei ole saatavilla). Hiivat taas säilyvät parhaiten jääkaapissa (onneksi melko pienessä tilassa) ja humalat kannattaa säilyvyyden takia pitää pakastimessa.

Kunnollinen varastohylly auttaa tavaroiden säilyttämisessä ja säästää hermoja.

Näillä vinkeillä pääset hyvään alkuun oman kotipanimotilan suunnittelussa. Juttusarjan tulevassa osassa pääsemme syvemmälle esimerkiksi lämpötilakontrolliin, astiointiin ja ergonomiaan liittyen.

Teksti: Erkki Ukkola
Kuvat: Erkki Ukkola