Panimoliitto kanteli EU:hun alkoholilaista
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto on tehnyt EU-komissiolle virallisen kantelun Suomen alkoholilainsäädäntöön sisältyvästä niin kutsutusta valmistustaparajoitteesta. Kantelun mukaan rajoite on vailla kansanterveydellisiä perusteita ja muodostaa kilpailuoikeudellisesti kestämättömän markkinahäiriön.
Valmistustapa- eli käymistaparajoite tarkoittaa, että (mietoja) alkoholijuomia kohdellaan laissa eri lailla riippuen siitä, ovatko ne käymisteitse valmistettuja vai tislepohjaisia. Nykyisen lainsäädännön mukaan suomalaisessa vähittäiskaupassa myytävien 5,5–8-prosenttisten alkoholijuomien on oltava valmistettu käymisteitse ja tislepohjaisia alkoholijuomia voi myydä kaupan puolella maksimissaan 5,5 -prosenttisena. Käytännössä tämä johtaa erikoiseen ja epäloogiseen tilanteeseen: 8-prosenttinen viini voidaan myydä ruokakaupassa, mutta miedompi – esimerkiksi 6-prosenttinen – tislatusta alkoholista valmistettu lonkero on sallittu vain Alkon myymälöissä.
Suomessa suurimmat miedot alkoholituoteryhmät, oluet ja viinit, ovat käymisteitse valmistettuja, kun taas suurin osa mm. lonkeroista ja rdt (ready to drink)- juomista ovat tislepohjaisia. Jako käymisteitse ja tisleillä valmistettuihin mietoihin alkoholijuomiin on vanha ja syy tähän löytyy Suomen alkoholihistoriasta. Kieltolain jälkeen, 1932 kaupoissa ei myyty alkoholia ollenkaan, vaan kaikki anniskeltiin ravintoloista tai myytiin Alkosta. Mietoja tislepohjaisia juomia ei ollut, vaan kaikki miedot alkoholijuomat olivat käymisteitse valmistettuja. Näin perinne kohdella tislepohjaisia juomia muuna kuin ”väkevänä” alkoholina on hyvin nuori. Vuoden 1969 keskiolutlaissa kauppoihin saatiin enintään 4,7- prosenttinen (käymisteitse tehty) keskiolut, mutta vasta vuonna 1995 muut enintään 4,7- prosenttiset, käymisteitse valmistetut miedot alkoholijuomat, kuten siideri ja hedelmäviinipohjainen lonkero tulivat kauppaan. Tislepohjaisia mietoja alkoholijuomia on kaupan puolella saatu myydä vasta vuodesta 2018, kun alkoholiprosentti nostettiin 5,5 -prosenttiin. Näin ollen, Suomessa on pitkä perinne käymistapaan perustuvalle rajoitukselle.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden mukaan tälle käymistapaan perustuvalle rajoitukselle ei ole olemassa uskottavia kansanterveydellisiä perusteita. Lain valmistelun yhteydessä tislatun alkoholin rajoittamista perusteltiin Panimoliiton mukaan vanhalla australialaisella aineistolla, jonka mukaan etyylialkoholilla vahvennetut siiderit lisäisivät erityisesti nuorten naisten alkoholinkäyttöä.
– On suorastaan pelottavaa, että Suomessa säädetään elinkeinoelämää rajoittavia lakeja näin kevyin perustein. Kun lainsäädännön pohjaksi joudutaan hakemaan vuosikymmeniä vanhoja tarinoita toiselta puolelta maailmaa, on selvää, ettei todellisia kansanterveydellisiä perusteita ole olemassa, sanoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden toimitusjohtaja Lasse Pipinen.
Alkoholin nauttimisen kannalta ei ole eroa valmistustavassa: Ihminen humaltuu saman verran samanprosenttisesta käymisteitse valmistetusta kuin tislepohjaisestakin alkoholijuomasta. Maussa voi olla eroja, mutta niin on alkoholijuomissa yleensäkin sekä kategorioiden että tuotteiden välillä. Lisäksi Suomessa tislepohjaisia mietoja alkoholijuomia, kuten lonkeroita, rtd-juomia ja hard seltzereitä verotetaan kovemmin, joka vaikuttaa niiden hintaan niin, että nuorille kuluttajille ne ovat usein kalliimpia kuin käymisteitse valmistetut juomat. Näin ollen muuta varsinaista eroa ei juomissa ole.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden toimitusjohtaja Lasse Pipinen. Kuva Panimoliitto.
Pipisen mukaan valmistustapaan liittyvä sääntely heikentää lainsäädännön uskottavuutta ja luo perusteetonta epävarmuutta yritystoiminnalle.
EU-komissio on ottanut kantaa käymistaparajoiteasiasta jo vuoden 2023 joulukuussa ensimmäisen kerran, kun Suomen vuoden 2024 alkoholilakia valmisteltiin linjaten, että käymistaparajoitteen takia käymisteitse valmistetut juomat saisivat merkittävää kilpailuetua Suomen sisämarkkinoilla. Jo silloin komissio kommentoi, että Suomen on pystyttävä osoittamaan etanolipohjaisten alkoholijuomien aiheuttavan todellisen riskin kansanterveydelle, jos näitä juomia kohdellaan eri tavoin kuin käymisteitse valmistettuja.
Panimoliiton tiedotteen mukaan EU-komissiolle jätetyn kantelun ytimessä on kilpailuoikeudellinen ongelma. Nykyinen valmistustaparajoite rajoittaa kotimaisten valmistajien tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja samalla estää muiden ETA-maiden toimijoiden pääsyä Suomen markkinoille.
– Valmistustaparajoite luo keinotekoisen markkinahäiriön, joka suosii tiettyjä tuotantotapoja toisten kustannuksella ilman hyväksyttävää ja järkevää perustetta. Rajoite pitää poistaa, Pipinen painottaa.
Euroopan komissio käsittelee kantelua parhaillaan on pyytänyt asiasta lisäselvityksiä valituksen käsittelyä varten. Ratkaisulla voi olla merkittäviä vaikutuksia Suomen alkoholilainsäädäntöön sekä kotimaisten ja kansainvälisten juomavalmistajien toimintaedellytyksiin.
