Pakkaukset kiertoon
Suomen Palautuspakkaus Oy Palpa on pakkauskierrätyksen edelläkävijöitä.
Suomalaisten juoma-alan menestystarinoiden varjoon jää usein ehkä se suurin. Suomalainen juomapakkausten palautusjärjestelmä, joka hakee edelleen vertaistaan maailman mittakaavassa.
Suomessa lasipullojen kierrätys alkoi jo 1950-luvulla ja se onkin johtanut siihen, että nykyisin maassamme palautetaan nyt vuosittain huikeat 2 miljardia juomapakkausta.
Suomen Palautuspakkaus Oy Palpa perustettiin vuonna 1996 aluksi vain alumiinitölkkien kierrätykseen. Tuore Euroopan Unioni EU velvoitti ja velvoittaa edelleen jäsenmaitaan kierrätys- ja jäteasioissa. Euroopassa harva maa on kuitenkaan ottanut asiaa niin konkreettisesti kuin Suomi, vaikka palautusjärjestelmiä toimiikin Ruotsissa (jo vuodesta 1984), Tanskassa, Norjassa, Islannissa, Virossa, Saksassa, Hollannissa, Liettuassa, Latviassa, Slovakiassa ja panttijärjestelmiä on käytössä jossain mitassa myös mm. Kanadassa, USA:ssa ja Australiassa. Ennen Palpaa lasipullojen kierrätyksestä vastasi alkoholimonopoli Alko, mutta pakkausvalikoiman laajennuttua Eurooppaan liittymisen myötä, tarve itsenäiselle toimijalle syntyi. Suomessa toimii muitakin juomapakkausten palautusjärjestelmien ylläpitäjiä ja mm. Lidl pitää yllä omaa järjestelmäänsä. Palpa on kuitenkin toimijoista ylivoimaisesti
suurin.
Palpa on hallinnointiyhtiö, jonka strategiana on ostaa kierrätystoiminnassa tarvittavat palvelut. Se ei siis itsenään omista mitään palautusjärjestelmien operatiivisia osia, kuten palautusautomaatteja,
kierrätyslaitoksia tai kuljetuskalustoa. Sen tehtävänä on hallinnoida ja kehittää palautusjärjestelmien toimintaa voittoa tavoittelematta. Palpan omistavat Alko Oy, Inex Partners Oy, Kesko Oyj, Oy Hartwall
Ab, Olvi Oyj ja Sinebrychoff Supply Company Oy. Sen yhteistyökumppaneita ovat viranomaisten lisäksi Ympäristöministeriö, Pirkanmaan ELY-keskus, Verohallinto, Kuluttajavirasto, Lassila & Tikanoja Oyj,
Encore Ympäristöpalvelut Oy, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry, Suomen Uusioraaka-aineliitto ry, Oy Tomra Ab, RVM Systems Oy ja Scanding Oy. Palpalla on jäseninä noin 300 eri yritystä ja juomapakkausveron alaisista litroista noin 97 % kuuluu yhtiön piiriin.
Miten juomien valmistajat tulevat Palpan asiakkaiksi ja mitä asiakkuus pitää sisällään?
”Suomessa on juomapakkausvero, jota kannetaan tullitariffiryhmään 22 kuuluvilta tuotteilta 0,51 € litraa kohti. Verolta voi välttyä liittämällä tuotteet pantillisen palautusjärjestelmään. Tämä on pääasiallinen peruste liittyä mukaan Palpan palautusjärjestelmiin, mutta voi olla myös liittymättä ja maksaa juomapakkausveroa”, kertoo Palpan jäsen- ja tuotehallinnan prosesseista, tietohallinnosta,
viestinnästä ja henkilöstöhallinnosta vastaava johtaja Tommi Vihavainen.
Palautettavaa riittää ja uusia tuotepakkausryhmiä tavoitellaan mukaan pantillisen kierrätyksen piiriin. Osa uusista mehupakkauksista on saanut kylkeensä Palpan merkinnän ja myös ravintolapuolelle tuottavat panostavat uusiokäyttöisyyteen esimerkkinä Carlsberg Groupin ja Sinebrychoffin Draughtmaster-hanajärjestelmä, jonka osittain PET-muovista valmistetut kegit palautuvat valmistajalle osittaiseen uusiokäyttöön. Täysin kierrätettävät ”ikuiset” pakkaukset ovat tulevaisuuden tavoite, mutta tähän on kaupallisessa maailmassamme vielä matkaa. Panttimerkintä on myös imagokysymys. Se kertoo valmistavan yrityksen kiinnostuksesta ympäristöä kohtaan vaikkei se varsinaista verohyötyä siitä saisikaan. Vielä jokin aika sitten pienen panimon pääseminen mukaan
palautusjärjestelmään oli suuri investointi.
”Palpan jäseneksi liittyvä yritys maksaa kertaluontoisen liittymismaksun, asettaa vakuuden ja maksaa kunkin tuotteen rekisteröintimaksun. Myydyistä tuotteista maksetaan pantit ja kierrätysmaksut. Hinnastot ovat julkisia Palpan verkkosivuilla. Vähittäiskauppojen tai HoReCan osalta maksuja ei ole”, kertoo Vihavainen.
Palautustarvikkeissa ja laitteissa liikkuu kuitenkin iso raha palautusvolyymien ollessa miljardiluokkaa.
Tarvikkeita kuten laatikoita, astioita, palautussäkkejä ja sulkijoita myyvät Palpan osoittamat tarviketoimittajat. Painetta pakkausten uusiokäytölle ja kierrätykselle tulee myös EU:n taholta. Monessa maassa kierrätys- ja uusiokäyttö ovat vasta alkutekijöissään ja maailmanlaajuisesti esimerkiksi muovipulloista vain 14 prosenttia palautuu kiertoon. EU:n vähentämistavoitteiden mukaan
77 prosenttia muovipulloista pitää EU-alueella kierrättää vuonna 2025. 2029 tavoitteeksi on asetettu 90 prosenttia. Juomapakkausten materiaalit on suunniteltu ja valmistettu sopimaan kierrätykseen erityisen hyvin. PET-muovi kelpaa suljetun kierron takia uudelleenkierrätettynäkin elintarvikekäyttöön. Juomatölkkien alumiinia puolestaan pystytään kierrättämään Palpan mukaan lähes ikuisesti ja käytettäessä kierrätysmateriaalia uusien tölkkien valmistukseen, tarvitaan vain 5 prosenttia siitä energiamäärästä, joka kuluisi tölkin valmistamiseen neitseellisistä raaka-aineista.
EU:n alueella ei ole yhtenäistä kattojärjestöä, joka hallinnoisi palautusjärjestelmää Suomen tavoin. Moni eurooppalainen yrittäjä kokee koko panttiasian vaivalloiseksi ja kalliiksi. Laitteet maksavat paljon ja vievät runsaasti tilaa varsinkin pienissä itsenäisissä myymälöissä. Vaikka juomanvalmistajalla halua kiertoon olisikin, kaatuu se monesti juuri vastaanottajapään ja organisoijan puuttumiseen. Toimivassa kierrätyksessä on aina monta osapuolta. Juomapakkaukset ovat EU:lle vasta kierrätystoiminnan keihäänkärki. Tulevaisuudessa pyritään saamaan organisoidun kierrätyksen piiriin myös muita tuoteryhmiä kuten vaatteita ja elektroniikkaa. Niiden tuotannon ympäristövaikutus on suuri ja kehitys kestämätön luonnon ja ilmaston kannalta, ellei kiertoa saada tehostettua.
Palpan teettämän tutkimuksen mukaan yleisimmin suomalaiset kotitaloudet palauttavat pantillisia juomapakkauksia 2–3 kertaa kuussa (33 %) tai kerran kuussa (23 %). Jokaisen kaupassa käynnin yhteydessä juomapakkauksia palauttaa 10 prosenttia kotitalouksista. Suomessa on lähes 4000 palautusautomaattia, joihin viime vuonna palautettiin noin 2,2 miljardia pantillista juomapakkausta.
Palautusten määrä oli 4,7 % suurempi kuin vuonna 2020. Vuonna 2021 pakkauksista 96 % palautui kiertoon. Eniten palautettiin alumiinisia juomatölkkejä, joiden palautusaste oli 97 %. Lasipakkauksista kiertoon palautui 98 %. PETmuovipulloja palautettiin 12 % enemmän kuin vuonna 2020 ja niiden palautusaste oli 90 %. Tutkimuksessa selvisi myös, että suomalaiset palauttavat laseja ja pulloja yhä
enemmän ympäristösyiden vuoksi. Siinä missä vuonna 2015 vain 31 prosenttia suomalaisista kertoi ympäristösyiden olevan tärkein syy juomapakkausten palauttamiselle, viime vuonna näin vastasi jopa 45 prosenttia suomalaisista. Pantti on kuitenkin edelleen enemmistölle (52 %) tärkein motivaattori pullojen ja tölkkien palauttamiselle. Peräti 85 % vastaajista kertoo, että omassa kotitaloudessa
palautetaan kaikki pantilliset juomapakkaukset. Enemmistö (55 %) kertoo palauttavansa myös pantittomat juomapakkaukset palautusautomaattiin.
”Juomavalmistaja tai maahantuoja, joka on liittynyt Palpan jäseneksi, raportoi myymänsä pantilliset
pakkaukset Palpalle, joka veloittaa niiden pantit ja kierrätysmaksut. Jäsenyritys myy tuotteet vähittäiskaupalle tai HoReCaan ja veloittaa pantin. Kauppa vastaanottaa kuluttajilta pakkauksia ja automaattien palautustietoihin perustuen Palpa tilittää pantit kaupalle. Kauppa voi toimia myös ilman automaattia, jolloin ns. manuaalipalautukset lasketaan laskentalaitteella käsittelylaitoksella ja pantit tilitetään laskennan perusteella. HoReCa-toimijalta palautuvat tölkit ja muovipullot lasketaan kuten manuaalipalautuksetkin. Lasipullojen ilman palautusautomaattia palautuvia manuaalipalautuksia ei lasketa vaan ne tilitetään palautettujen lasiastioiden määrän mukaan kiinteillä astiakonversiomäärillä. Kaupat ostavat palautusautomaatit ja vastaavat myös niiden ylläpidosta. Palautusautomaatin voi kukin kauppa hankkia tarpeidensa mukaan, tai olla hankkimatta. Automaatti ei ole pakollinen, mutta monissa tapauksissa helpottaa kaupan toimintaa”, kertoo Vihavainen.
Tämänhetkinen maailmalla vaikuttava alumiinin ja lasin raaka-ainepula näkyy myös Palpan tilastoissa.
”Meidän kannalta se on näkynyt joidenkin tuotteiden pakkaamiseen liittyvinä muutoksina, kuten saman tuotteen rekisteröintinä kokonaan eri pakkaustyypille. Tölkeissä on myös väliaikaisesti käytetty tarroitusta. Tölkkien ja muovipullojen järjestelmään voi tällä hetkellä liittää tuotteita, joiden viivakoodi on käytössä vain Suomessa. Lasipulloissa hyväksytään myös tuotteita, joiden viivakoodia käytetään kansainvälisesti. Suomessa pantillinen järjestelmä toimii hyvin ja sitä kohtaan on kansainvälisesti laajaa kiinnostusta maissa, joihin suunnitellaan vastaavaa järjestelmää. Olemme usein myös puhujina kansainvälisissä kokouksissa kertomassa siitä, miten järjestelmämme toimii.”, sanoo Vihavainen.
Palautusbisnekseen on tullut myös uusia tekijöitä kuten Canit -mobiiliapplikaatio ja uusia kehitetään
jatkuvasti. Pakkausalan yleisiä toimintaedellytyksiä edistävän Suomen Pakkausyhdistys ry:n (SPY) intresseissä on niin ikään kannustaa toimivaan kiertojärjestelmään ja parantaa siten myös jäsenyritystensä kannattavuutta neitseellisten raaka-aineiden vähetessä ja kallistuessa. Myös kierrätystoiminta vaatii toimiakseen energiaa ja tässä onkin yksi tulevaisuuden haasteista energian kallistuessa. Vaikka tekniikat kehittyvät, on suuri vastuu edelleen tuottajilla, joiden päämääränä on kuitenkin tavoitella voittoa.
Viimekädessä suurin vastuu on kuitenkin kuluttajilla, jotka ostamme ja luomme tuotteille kysyntää. Se onko pullotetun ja tölkitetyn juoman, joka on kuitenkin suurimmaksi osaksi vettä ostaminen tarpeellista vai ei, jää jokaisen omaan harkintaan, niin kauan kuin tuotteita markkinoilla on ja kuluttajilla varaa niitä ostaa.
Juomapakkauksen kierto on vain osa tuotteen energia- ja hiilijalanjälkeä. Hiilihapotukset, kuljetukset, kylmäkaapit ja kotien jääkaapit kasvattavat kokonaisjalanjälkeä vaivihkaa ja viimekädessä koko prosessi raaka-aineiden tuotannosta valmiiseen kylmennettyyn juomaan kuluttajan lasissa pitäisi saada ekologis-taloudelliseen balanssiin.
Palautusjärjestelmän laatikoita, astioita, palautussäkkejä ja sulkijoita myyvät Palpan osoittamat tarviketoimittajat kuten Sinebrychoff. Liiketoiminnan kehitysjohtaja Tapio Krook mitä kaikkea Sinebrychoffin kautta saa tilattua Palpan laitteisiin ja minkä hintaisia tuotteet ovat?
”Sinebrychoffin kautta on mahdollista hankkia Palpan järjestelmään hyväksyttyjä tölkkien ja pullojen palautuspusseja ja -laatikoita sekä säkkisulkimia. Säkit ja laatikot ovat tärkeä osa tehokasta palautuslogistiikkaa. Pyrimme varmistamaan asiakkaillemme materiaalien katkeamattoman saatavuuden ja kohtuulliset hinnat.”
Tulevatko tuotteet juomatoimitusten mukana ja viedäänkö täydet samalla pois?
”Toimitamme meiltä tilatut Palpa-materiaalit käytännössä juomatilausten yhteydessä. Asiakaskäynnin
yhteydessä otamme vastaan tyhjät pakkaukset ja toimitamme ne eteenpäin Palpan kierrätysyhteistyökumppaneille. Asiakas saa palautuneista pakkauksista
panttihyvitteen.”
Suomessa palautetaan vuosittain 2 miljardia pakkausta. Kuinka isoa liiketoimintaa palautussysteemi on Sinebrychoffille? Palpa on kuitenkin voittoa tavoittelematon toimija.
”Palpa on voittoa tavoittelematon yhtiö ja ei jaa liiketoiminnan tuloksesta osinkoa. Hyvin toimiva ja tehokas palautusjärjestelmä kuitenkin mahdollistaa, että järjestelmän yhteydessä perittävät kierrätysmaksut pysyvät kohtuullisina.”
Tulevaisuus. Tuleeko uusia tuoteryhmiä? (kuten vaikka Draughtmaster-pakkaukset)
”Lähtökohtaisesti Sinebrychoff rekisteröi kaikki uudet tuotteet Palpan järjestelmiin. Poikkeuksena
Palpan järjestelmästä ovat valmistamamme ja myymämme anniskelun Draughtmaster-astiat, jotka
keräämme ja kierrätämme tällä hetkellä itse. Lähes kaikki Draughtmaster-astiat palautuvat asiakkailtamme kierrätykseen.”
Teksti: Mikko Hentunen
Kuva Adobe Stock ja Olutpostin kuvaarkisto
Artikkeli on julkaistu Olutposti-lehden numerossa 4/2022.
