Pääkirjoitus: Miten saamme suomalaiset juomaan enemmän – ravintolassa?
Päätoimittajamme Anikó Lehtinen pohtii miten saadaan suomalaiset juomaan ravintoloissa.
Suomessa alkoholi juodaan kotona noin yhdeksänkymmentäprosenttisesti. Anniskelukulutus on pienentynyt käytännössä koko 2000-luvun, pandemian sysätessä sen kuiluun, mistä ei vielä ainakaan kokonaan olla kiivetty pois.
Vaikka onhan se mukava suhauttaa olut auki omalla kotisohvallakin, ravintola on luontainen ympäristö nauttia alkoholijuomia – saahan laadukkaan juoman lisäksi myös halutessaan seuraa, virkistävää paikanvaihtoa ja hieman liikuntaakin, koska pitäähän sinne siirtyä. Ravintolassa juodaan alkoholijuomia valvotusti ja mieli virkistyy aivan eri lailla kuin yksin sohvalla istuessa.
Miksi sitten edelleen toistuvat usein julkisuudessa sekä median että alkoholipäättäjien ummentuneet käsitykset ravintolan negatiivisesta merkityksestä juomakulttuurillemme? Tuntuu kuin ravintola olisi se “synnillisempi”, vaarallisempi ja pahempi vaihtoehto alkoholijuomien nauttimiselle kuin katseilta piilossa kotona. Tämä tuntuu olevan nimenomaan suomalainen näkökulma – ovathan Keski-ja Etelä- Euroopassa ravintolat ajanviettopaikkoja, joissa istutaan lasten kanssakin myöhään yöhön, jopa oluen ja viinin kera, ravintoloissa luodaan taidetta ja käydään mielenkiintoisia keskusteluja.
Suomalaisen ravintolaelämän maineeseen on jättänyt jälkensä jo yli sata vuotta sitten alkanut kieltolaki, joka muutti ravintolat hetkeksi salakapakoiksi ja seksityön ostopaikoiksi. Vaikka itse kieltolaki kesti vain kolmisentoista vuotta, sen jälkeinen, tiukkaan säädelty alkoholilaki rajoitti voimakkaasti nimenomaan anniskeluluvallisten ravintoloiden toimintaa – joka näkyy edelleen. Monet suomalaiset, mediaa ja päättäjiä myöten, eivät käy viihtymässä anniskeluravintolassa, jolloin alaan liittyvät mielipiteet ovat pahimmillaan kolmenkymmen vuoden takaisia – tämä näkyy selkeästi julkisessa keskustelussa.
Toinen syy Suomessa ravintolakäyntien vähenemiseen on selkeästi ravintolatuotteiden kalleus verrattuna päivittäistavarakauppaan – ravintolat ovat monelle kuluttajalle nykyään liian kalliita, joten niissä ei pystytä käymään. Tämä taas nostaa myynnin alenemisen kautta alan kustannuksia ja vähentää kannattavuutta.
Miten saamme ravintolan voittamaan kilpailun kotisohvaa vastaan? Yksi helpostikin toteutettava keino on verotuksen alentaminen, mitä ajaa myös alan liitto Matkailu- Ja Ravintolapalvelut(Mara) ry. Ravintolassa anniskeltavan oluen arvonlisävero tulisi alentaa 14 prosenttiin, samalle tasolle ruoan kanssa jolloin, jos se saataisiin suoraan kuluttajamyyntihintoihin, ravintolakäynnistä voisi tulla houkuttelevampi. Jos haluamme mennä uskaliaampiin keinoihin, niin miksi ei laskea ravintolaspesifien pakkausten kuten olutkegien veroa vielä alemmas – näin saataisiin hanaolut halvemmaksi ja mahdollisesti lisääntyneen volyymin kautta euroja alalle.
Mainehaitan korjaaminen onkin hieman monimutkaisempaa. Ehkä poliittisten päätösten tekijöiden tulisi vierailla anniskeluravintoloissa enemmän – näin he näkisivät, miten nykyään ravintolassa alkoholijuomien, kuten oluen, viinien ja tisleiden kuluttajat kokoontuvat ja nauttivat yhdessä vastuullisissa puitteissa. Tätä tulisi tukea, ei rajoittaa. Ravintola on meille kaikille erinomainen paikka nauttia hyvistä juomista!
Kuva Maria Markus
Ilmestynyt 3/25 Juomapostissa.
Katso lisää:
