Ota oluen perustermit haltuun

Haluatko hämmästyttää oluttermeillä? Ota tästä haltuun olutsanasto ja väittele näistä kavereiden kanssa!

Kokosimme kasan yleisiä oluttermejä ja pyrimme selittämään ne mahdollisimman lyhyesti ja selkeästi, niin että oluen maailman aloittelijakin pääsee menoon mukaan.

Aromihumala – Humalajikkeet, joista olueen halutaan nimenomaan tuoksua.

Brysselin pitsi – Pitsimäiset jäljet, jotka jäävät oluen vaahdosta lasin reunaan.

Cask(olut) – Tynnyri, jossa olut kypsyy ravintolassa. Real oluita valutetaan ravintolassa caskista. Tyypillisimmillään englantilaista.

Craft beer – Ympäripyöreä termi, jota käyttävät hyvin erikokoiset panimot. Periaatteessa tarkoittaa käsityöläisolutta tai artesaaniolutta, jota tehdään käsityönä.

EBC eli European Brewery Convention – Oluen väriasteikko, jolla kuvataan kuvataan oluen sekä maltaiden tummuusastetta. Mitä suurempi EBC-arvo, sitä tummempi olut.Suurin osa oluista pyörii asteikossa 10-200 välillä (esim. vaalean lagerin EBC voi olla 12 ja imperial stoutin 200).

EBU tai IBU eli European Bitterness Unit ja International Bitterness Unit – Oluen katkeruusasteikko, toista käytetään Euroopassa, toista maailmanlaajuisesti. Mitä isompi EBU- tai IBU- luku on, sen katkerampi olut yleensä on. Suurin osa oluista pyörii katkerolukujen 5-80 välissä (esim. Vehnäoluen EBU voi olla 10, hyvin katkeran IPAn noin 100).

Erikoisolut – Vanhahtava termi, jolla tarkoitetaan kaikkea paitsi vaaleaa (monipakkauksesta myytävää) ison kotimaisen panimon lager-olutta.

Esterit – Oluessa olevat hedelmäiset aromit.

Flavori –  Oluen tuoksun ja maun yhteisvaikutus.

Hazy – Suodattamaton, hyvin samea olut, johon sameus on tehty esimerkiksi kauran tai vehnän avulla.

Hiiva – yksisoluinen sieni, joka käyttää vierteen sokerit alkoholiksi ja hiilidioksidiksi. Samalla muodostuu lämpöä ja hiivatyylistä ja käymislämpötilasta riippuen aromeita.

Humala – Hampunsukuinen köynnöskasvi, josta oluentekoon käytetään hedelmöittymät emikukat, joko kuivattuna, tuoreena, pellettinä tai vaiikka siiappina tai uutteena.

Jäännössokeri– Olueen jääneet käymättömät sokerit, jotka vaikuttavat oluen suutuntumaan ja runkoon.

Kantavierre – Käymättömän oluen uutepitoisuus, josta pääosa on erilaisia sokereita. Ilmoitetaan yleensä prosentteina. Valmiin oluen alkoholiprosentti on noin 1/3 kantavierteestä.

Kuivahumalointi – Käymisen aikaan tapahtuva humalointi, jolloin viileässä olueen imeytyy varsinkin humalakävyn aromit.

Keitto – oluen teon vaihe, missä olutta kiehutetaan kovasa lämpötilassa, jolloin se puhdistuu ja vierteessä olevat proteiinit saostuvat. Usein tässä vaiheessa lisätään humalaa.

Keg – Teräksestä, muovista tai alumiinista valmistettu hanaoluen paineistettu säilytys ja tarjonta-astia. Tilavuudeltaan yleensä 10-30 litraa.

Mallas – idätettyä eli mallastettua viljaa, oluentekossa yleisimmin ohraa.

Mäskäys – oluen teon vaihe, jossa imellytetään veteen maltaan värit, sokeritja aromit. Tuloksena syntyy vierre.

Olutpruuvi, tasting – Oluiden maistelu, yleensä noin 4-6 olutta, joihin yleensä tutustutaan vetäjän avulla.

Oluttyyli, olutyyppi – Molempia käytetään rinnakkain. Oluet luokitellaan erilaisiin tyyleihin/tyyppeihin, joiden pääluokat ovat ale(pintahiivaolut) ja lager(pohjahiivaolut). Näiden alle asettuu lukemattomia oluttyylejä.

Ohra – oluen yleisin viljalaji.

Pienpanimo – Suomessa panimo joka tekee kalenterivuoden aikana enintään 15 miljoonaa litraa olutta. Pienpanimon määritelmä vaihtelee maittain.

Pint – Englantilainen oluttuopin mittayksikkö. Pint = 0,5683 litraa.

Reinheitsgebot – Vuonna 1516 nykyisen Saksan alueella säädetty laki, joka määrittää oluen valmistusaineet (ensin vesi, ohramallas ja humala, myöhemmin lisättynä hiiva). Saatetaan viitata oluen etiketissä, silloin tarkoittaen, että oluessa ei ole muita raaka-aineita.

Single hop – Humalointitapa, jossa käytetään vain yhtä humalalajiketta.

Vaahtokukka – Vaahto, joka muodostuu olutlasiin olutta kaadettaessa. Oluen vaahtoon vaikuttavat oluen valkuaisaineet, humala ja lasin puhtaus. Vaahtokukka suojaa oluen aromeita.

Vaahtoveitsi/kampa – Useimmiten metallinen työkalu, jolla pyyhkäistään ylimääräinen, isokuplainen vaahto hanaoluesta ennen tarjoilua. Käytössä mm. Belgiassa.

Vierre – Maltaan sokerit ja aromit sisältävä makea neste, mistä käyttämällä tehdään olut.

Villihiiva – Hiivasoluja, jotka elävät luonnossa. Käyminen näillä tapahtuu spontaanisti eikä mausta ole täyttä varmuutta.

Vintage-olut, kypsytetty olut  – Olut, jota on joko jo kypsytetty tai kypsytetään pullossa. Yleensä alkoholiprosentiltaan vahvoja, noin 8%-.

Wet hops – Tuoretta humalakäpyä ja sen käyttötapa. Wet hopsit lisätään olueen 12 tunnin sisällä poimimisesta.

Kuvat: Anikó Lehtinen

Katso lisää:

Kippis, humala, kalja ja olut – oluen sanasto kertoo sen alkuperän