Olutmatkailijan blogi: Kuuman päivän IPA:t: La Quince Breweryn 15 Hours Session IPA Sorachi Ace sekä Evil Twin Molotov Lite
Kesän ensimmäisen oikeasti lämpimän päivän kunniaksi pari IPA:a, joista toinen on itse asiassa tupla-IPA (tai Imperial IPA, mitähän eroa niilläkin on?). Ensimmäiseksi tuli korkattua itselleni aiemmin täysin vieraan La Quince Breweryn 15 Hours Session IPA – Sorachi Ace. Tämä kauppavahvuinen olut tuli poimittua mukaan Tampereen markettien olutvalikoimia kartoittaessa
La Quincen panimo näyttää sijaitsevan Madridissa. Panimo on perustettu vuonna 2013. Etiketissä vilahtava Brew Wild on panimoa pyörittävien Jacobo ja Juan Llison motto sekä filosofia. Aluksi erehdyin luulemaan sitä panimon nimeksi. Panimo uhoaa valoittavansa ensin Espanjan ja sitten pala palalta koko Euroopan.— 15 Hours Session IPA – Sorachi Ace näyttää olevan sen verran extra premium special, ettei sitä löydy edes panimon kotisivuilta. Kenties nettisivujen päivitys ei euroopanvalloituksessa ole ykkösprioriteetti. Parasta ennen päiväys pullossa on 11/2017 eli mistään aivan jämäerästäkään ei vaikuttaisi olevan kyse. IBU:ja kerrotaan löytyvän 55. Alkoholia 4,7%.
Sorachi Acesta on tullut jo aiemmin turinoitua jenkkioluiden yhteydessä, eli ei siitä nyt tällä kertaa sen enempää. Lasissa olut on melko kirkas, hentoa sameutta kuitenkin havaittavissa. Tuoksussa humalointiin sopien sitruunaa sekä hentoa tilliä. Maussa humalan katkeroa ja lopussa aivan pieni häivähdys tilliä.—
Mistä: Linnainmaan Citymarketista. Hintaa taisi olla noin kolmisen euroa.
Lyhyesti: Uskoakseni varsin edustava näyte siitä, mihin Sorachi Ace taipuu kauppavahvuisten oluiden sarjassa.
Hinta-laatu-suhde: Ok.
Sitten haastavamman tapauksen pariin. Evil Twin Molotov Lite Imperial India Pale Ale heittää kehiin seuraavat speksit: alkoholi 8,5%, EBU 91.
Ewil Twin henkilöityy tanskalaiseen Jeppe Jarnit-Bjergsøn. Omaa laitteistoa panimolla ei ole eli kyseessä on ns. mustalaispanimo. Molotov Lite on valmistettu Brooklynissa.
Tuoppiin kaadettaessa olut jättää pinnalleen varsiin kauniin vaahdon. Seuraavaksi huomio kiinnittyy hitusiin, joista näyttää kelluvan tuopissa tasaisesti kauttaaltaan. Vähän kuin sakka, jonka tieheys on sama kuin oluen. Proteiinistako tämä on peräisin vai mistä? Väri on kullankeltainen. Tuoksusta tulee ensimmäisenä mieleen hunaja. Mitä ihmettä! Sitrustakin löytyy. Suutuntuma on pehmeä ja alkumaku jopa hieman mehumaisen makea. Mäntyä, mallasta ja jonkin verran alkoholikin lämmittämässä kokonaisfiilistä. Sitten iskeekin hirveä katkero. Huh huh. Tämä alkaa olla jo liikaa. Saa nähdä saako tätä kokonaan edes juotua.
Yllättäen tuopin puolivälin jälkeen katkerot eivät enää häiritse samalla tapaa ja makumaailma tuntuu muutoinkin avautuvan. Mistähän mahtoi johtua? Aika lailla loistava oluthan tämä on, vaikka katkeroiden kanssa meinaisi minulla ottaa vaikeasti.
Mistä: Alkosta hintaan 6,99 €.
Lyhyesti: Mitä tästä nyt sanoisi. Ei mikään helppo hedelmäinen IPA, vaan selvästi haastavampi katkeropommi. Varsin hyvä olut kuitenkin.
Hinta-laatu-suhde: Ok. Hinta ei ole halvimmasta päästä, mutta laatu on kohdllaan. Ei näitä useampaa pysty samana iltana juomaan, mutta se ei liene tarkoituskaan.