Olutliitolta ei Paha Nuutti -nimitystä 2024
Olutliitto ei valitse vuonna 2024 Pahaa Nuuttia. Paha Nuutti on nimitys, jonka Olutliitto voi antaa olutkulttuuria jarruttaneelle taholle tai henkilölle.
Paha Nuutti julkistetaan Nuutin päivänä 13.1. Nimitystä ei ole jaettu joka vuosi.
”Olutliitto on valinnut Pahan Nuutin vuodesta 1994, ja nimityksen ovat saaneet tahot jotka poliittisella tai muulla tavalla ovat Olutliiton mielestä olleet vastuussa päätöksistä tai muista olutkulttuuria jarruttavasta toiminnasta. Olutliitto katsoo, että vuonna 2024 alussa monet alkoholipoliittiset päätökset ovat vielä kesken, keskustelukulttuuri ja ilmapiiri yhteiskunnassa on usein negatiivisesti latautunut ja näin liitto haluaa keskittyä viemään oluen positiivista sanomaa eteenpäin sekä jäsenjärjestöilleen, medialle, alan sidosryhmille että oluenystäville ympäri Suomea, eikä siksi valitse Pahaa Nuuttia.” toteaa Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen.
Nuutinpäivä on kansanomaisesti tärkeä merkkipäivä, johon jouluajan on katsottu päättyvän, kuten osoittaa sananparsi: ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.”
Nuutinpäivää vietetään tanskalaisen prinssi Knut Lavardin murhan muistopäivänä. Alunperin Nuutinpäivä on ollut loppiaisen jälkeisenä päivänä, tammikuun seitsemäs. Päivä siirrettiin kalenterissa nykyiselle paikalleen tammikuun 13. päiväksi vasta 1700-luvun alussa. Monet joulun loppumiseen liittyvät Nuutin tavat ja sananparret kuuluvat oikeastaan loppiaisen jälkeiseen päivään.
Entisaikaan Nuutinpäivänä, ”joulun lopettaisina” liikkuvat nuuttipukit olivat nurinpäin käännettyihin turkkeihin, sarviin ja naamareihin sonnustautuneita miehiä, jotka kiersivät talosta toiseen hakemassa olutta ja aiheuttamassa hämmennystä ja riitaa. Nuuttipukit eivät siten olleet toivottuja vieraita, mutta heidän odotettiin kuitenkin tulevan ja oli häpeä, jollei nuuttipukki ollut vieraillut. Tämän elämöinnin tarkoituksena oli karkottaa vainajien henkiä.
Nuuttipukkeja on kutsuttu myös Hiivapukeiksi, koska perinteiset tervehdyssanat olivat taloon tullessa ”Onko hiivoja jälellä?” . Tällä tarkoitettiin olutta. Talonväen kuului kestitä pukkeja sahdilla tai oluelle ja ruoalla. Jos juoma oli lopussa, pukit veivät oluttynnyreistä tapit ja lauloivat pilkkalauluja.
Pahat Nuutit
2023 Venäjän presidentti Vladimir Putin
2022 SARS-CoV-2-virus
2018 perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon alkoholipoliittinen työryhmä
2016 Lännen Median toimitus, joka on juurruttanut suomalaiseen olutkeskusteluun viinaranneke-sanan.
2014 johtaja Pertti Paarnio, Oy Santa Claus Licensing Ltd
2013 puheenjohtaja Juha Sipilä, Suomen Keskusta
2011 peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson, SDP
2010 Turun kulttuuripääkaupunkihankkeen vetäjä, valtiotieteen tohtori Cay Sevón
2009 pääministeri Matti Vanhanen, Keskusta
2008 ex-toiminnanjohtaja Mika Pyykkö, Terveyden edistämisen keskus
2007 toimitusjohtaja Antti Pankakoski, Altia
2006 hallitusneuvos Ismo Tuominen, STM
2005 toimitusjohtaja Jaakko Uotila, Alko Oy
2004 ylijohtaja Ilkka Suojasalmi, STTV
2003 peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.)
2002 kansliapäällikkö Markku Lehto, STM
2000 Mainostoimisto SEK & Greyn suunnitteluryhmä, joka toteutti laittoman olutmainoksen televisioon.
1999 professori Pekka Puska
1997 Oy Alko Ab
1996 Suomen Tullilaitos
1994 ex-ministeri Toimi Kankaanniemi
Lähde: Olutliitto.fi
Kuva: Museovirasto, kuvaaja Toivo Kaukoranta
Katso myös:
Nokian pitkäaikainen toimitusjohtaja Matti Heikkilä on Hyvä Tuomas 2023