Näkökulma: Mitä kuuluu ruokakauppaoluelle?
Kesäkuun alkupuolella Suomessa kauppoihin tuli enintään kahdeksanprosenttiset, käymisteitse valmistetut alkoholijuomat. Oluen ystävät hurrasivat etukäteen – nyt saadaan kauppoihin huomattava olutvalikoima, mahtuuhan suuri osa markkinoilla olevista oluista tuon kahdeksan prosentin sisään. Laki on ollut nyt voimassa pari kuukautta, ja onkin hyvä katsoa, tapahtuiko näin?
Suomessa on ollut EU:n laajimmat olutvalikoimat johtuen varsinkin aikaisemmista alkoholilakisäädöksistä, jossa alkoholin käymistapaa ja prosenttia on rajoitettu monellakin tapaa. Nyt lain taas muuttuessa, oluet ja viinit kahdeksaan prosenttiin asti rynnistivät kauppoihin.
Viinit ovat olleet tämän lakiuudistuksen pääasia, sekä poliittisesti että valikoimallisesti, ja mm. S-ryhmä kertoi kesäkuussa viinivalikoiman lisääntyvän yli 200 tuotteen verran, kun samaan aikaan vahvempia oluita kauppoihin saapui noin kuutisenkymmentä. Juomapostin mukaan myös Keskon tuoteryhmäsuhteet ovat hyvin samankaltaisia, joka on ymmärrettävää, koska kahdeksanprosenttiset viinit ovat uusi tuoteryhmä. Oluissa kauppoihin saatiin uusien tuotteiden lisäksi kokonaan uusia tyylejä, kuten vahvat belgialaistyyppiset alet, IPAt, imperial stoutit ja strong bitterit.
Yleisesti olutvalikoimasta kysyttäessä Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Tuula Loikkanen kertoi kesällä, että kauppa pyrkii säilyttämään oluen osalta monipuolisen valikoiman, mutta loppujen lopuksi kuluttajan käden käyminen näyttää sen, millä lailla uuden alkoholilain sallimat valikoimat asettuvat tuoteryhmittäin. Pienpanimoliitto onkin ollut huolestunut kotimaisten pienpanimoiden tuotevalikoiman mahdollisesta kaventumisesta viinien tulon jälkeen vaikkakin kauppa on vakuuttanut, että valikoimat pidetään monipuolisena.
Juomaosastojen neliöitä on kauppapuolella jonkin verran kasvatettu ja tuotteita järjestetty uudella tavalla, mutta selkeästi kauppa odottaa suuria nimenomaan 8-prosenttisten viinien kaupasta, joten niille on varattu tilaa myös entisen olutvalikoiman puolella. Toinen uuden lainsäädännön jälkeen lisää tilaa saanut tuotekategoria on nyt myös niin trendikäs ja parin viime vuoden ajan volyymiaan kasvattanut juomasekoitus-tuoteryhmä.
Kaupoissa kierrellessä muutos näkyy käytännön tasolla: Uusia oluita on tullut valikoimiin varsinkin kansainvälisten ikonituotteiden puolella; Orvalia, Leffeä, Fullersin ESB.tä ja muita tuttuja klassikkotuotteita näkyy kauppojen hyllyillä mukavasti. Kotimaisten pienpanimo-oluiden määrä on kokemuspohjaisella tarkastelulla hieman vähentynyt, varsinkin saman oluttyylin, kuten vaikka IPA:n, tuotekohtaiset valikoimat. Samaan aikaan, ennen Alkosta tai rajojen ulkopuolelta haettuja vahvoja lager-oluita löytyy nyt montakin erilaista. Yleisesti tarkastateltuna, vahvojen oluiden hintapiste on vakiintunut alemmaksi kuin odotettiin, joten iloisia myyntilukujakin ovat panimot ja maahantuojat pääseet kokemaan, kun kuluttaja on löytänyt uuden prosenttirajan myötä vanhempia tuotteita.
Valikoimasta puhuttaessa tietysti täytyy todeta, että kauppa on uuden tilanteen edessä – kukaan ei voi tietää, miten valikoimat pitkällä tähtäimellä asettuvat, pysymmekö olutkansana, vai vaikuttaako hyvinkin kohtuuhintainen viini oluen asemaan ja miten? Usea kauppa toimii automaattitilauksella, jossa peilataan tilattavia tuotteita viime vuoden volyymikehitykseen – tätä kun ei nyt tuotevalikoiman muuttumisen takia tehdä, korostuu kaupan ammattitaito lukea kuluttajan ostohaluja vaikka oluen suhteen. Kaupan mukaan noin 5-prosenttinen olut on yhä selkeästi myydyin alkoholijuoma ja onhan se ollut Suomessa sitä jo 1980-luvun lopusta asti, mutta viinit ovat selkeästi kiinnostaneet kuluttajia ensimmäisestä myyntiviikosta alkaen.
Kaupassa juomaosaston koon lisäksi myyntiä tukee yksittäisen tuotteen tai panimon kohdalla myös se, miten juomahylly on sijoiteltu kuluttajan käyntikiertoon sekä nk. hyllypaikka, mistä kuluttaja tuotteen huomaa. Myyntiä voidaan näin ohjata kuluttajan tietämättä voimakkaastikin, koska sekä tuoteryhmien että yksittäisten tuotteiden kohdalla. Uuden valikoimatilanteen äärellä tuotteiden sijoittelussa korostuukin kaupan ammattitaito erilaisten tuoteryhmien järjestämisessä – hyllypaikalla voi olla ratkaiseva rooli siihen, ostaako kuluttaja tuotteen vai ei.
Oluenystävänä herää hieman huoli kotimaisen, varsinkin pienpanimo-oluen asemasta kaupassa, viinivalikoiman yhä kasvaessa. Suomessa myytävä olut pon pitkälti kotimaista, suomalaiset panimot painivat tällä hetkellä monien kannattavuusongelmien kanssa ja suomalaisen oluen valmistuslitrojen volyymin kasvu tai lasku vaikuttaa ei vain panimoiden, mutta myös esimerkiksi mallasohran viljelijöiden työn kannattavuuteen. Nyt kehoitankin sijoittamaan pieneen luksukseen ja ostamaan laajasti erilaista suomalaista olutta, jotta kotimainen olut säilyy hyllyssä!
Ilmestynyt Juomaposti 3/24 lehdessä pääkirjoituksena.
Kuvat: Olutposti
