Miten digipassi toimii oluttiedon välittäjänä?

Tuotteesta lisätietoa kertovat digitaaliset tuotepassit yleistyvät myös olutmaailmassa. Viime syksyllä yhteistyössä kaupan ja pienpanimoiden kanssa toteutettu pilotti kertoo, miten kuluttaja lukee QR-koodilla toteutettavaa digitaalista tuotepassia ostotilanteessa.

Syystalvella 2025 toteutettiin Digitaalinen tuotepassi (DPP) -pilotti neljän suomalaisen pienpanimon ja kahden K-Citymarketin yhteistyönä, jossa tarkasteltiin sitä, miten kuluttaja käyttää QR-koodiin perustuvaa tuotekohtaista lisäsisältöä ostopäätöksen yhteydessä.

Tämä noin 2,5 kuukauden mittainen kampanja toteutettiin osana normaalia kauppa-arkea, DPP:t olivat esillä kauppojen oluthyllyissä kunkin oluen kohdalla hyllypuhujissa, joissa oli esillä oluen nimi, panimon logo sekä QR-koodi. Ratkaisu oli osa hyllyrakennetta eikä sisältänyt hintakampanjoita tai poikkeuksellisia esillepanoja, mikä mahdollisti DPP:n tarkastelun itse ostoympäristössä. DPP avautui QR-koodin kautta ja sisälsi tuotekohtaista tietoa sekä lisäsisältöä, jota kuluttaja pystyi tarkastelemaan omalla mobiililaitteellaan hyllyn äärellä. Käytössä oli EU:n saavutettavuussuositusten mukainen Provisualin tuottama Ezette-teknologia, joka huomioi myös näkörajoitteiset käyttäjät.

Pilotissa mukana olivat Salama Brewing, Mallaskosken Panimo, Fat Lizard Brewing sekä Tornion Panimo. Kauppaympäristöinä toimivat K-Citymarket Järvenpää ja K-Citymarket Länsikeskus.

Järvenpään K-Citymarkein juomaosaston hoitaja Jarkko Honkanen digipassien äärellä

Kuluttajan, kaupan ja panimon hyödyt

Provisualin tiedotteen mukaan tuoteskannaukset tapahtuivat pääosin ostopaikalla, mikä viittaa siihen, että DPP toimi päätöksenteon tukena valintahetkellä eikä ostoksen jälkeen. Näin kuluttajakäyttäytymisen näkökulmasta DPP näyttäytyy osana kehitystä, jossa mobiililaitetta käytetään tiedonhakuun myös ostoympäristössä.

Kaupan näkökulmasta DPP toimi lisäelementtinä olemassa olevassa hyllyrakenteessa. Hyllypuhujat yhdistivät tuotteen, panimon ja DPP:n kokonaisuudeksi. Toteutus ei edellyttänyt muutoksia hinnoitteluun, kassajärjestelmiin tai logistiikkaan eikä pilotissa Provisualin mukaan aiheuttanut lisätyötä henkilöstölle.

Pienpanimoiden näkökulmasta DPP tarjosi keinon esittää tuotekohtaista lisäsisältöä tilanteessa, jossa viestintä on rajallista. Provisual kertoo, että etikettiin mahtuvan informaation lisäksi panimot pystyivät tarjoamaan taustatietoa ja kontekstia tuotteilleen DPP:n kautta.

Kampanjan aikana QR-koodien skannausmäärät osoittivat, että kuluttajat hyödynsivät DPP:tä ostopaikan yhteydessä. Fat Lizard Brewingin Fat Lite -oluen DPP:tä skannattiin kampanjan aikana yhteensä 692 kertaa. Tulos selittyy osaltaan sillä, että Fat Lizard Brewingin tapauksessa sama QR-koodi oli mukana myös oluen tuotepakkauksessa, mikä mahdollisti DPP:n käytön myös ostopaikan ulkopuolella ja vaikutti kokonaislukemiin, näin ei varsinaisesti tiedetä tämän oluen kohdalla, koska lisäsisältöä on katsottu. Mallaskosken Panimon Please Holg AF Lager -oluen DPP keräsi 112 skannausta ja Salama Brewingin DPP 106 skannausta. Tornion Panimon Lapland Original Lager -oluen DPP:tä skannattiin 137 kertaa ja Arctic IPA -oluen DPP:tä 151 kertaa noin 2,5 kuukauden aikana.

Ero perinteisiin hyllymateriaaleihin verrattuna on hyllypuhuja-DPP:n tuottama mittaustieto. Skannausdata tarjoaa panimoille ja kaupalle konkreettista tietoa kuluttajien kiinnostuksesta ja DPP:n käytöstä. Toki sitä ei tiedetä, monta kuluttajaa osti tuotteen lisätiedon perusteella, mutta kiinnostuksen tuotteeseen se kertoo.

Provisualin tiedotteessa kerrotaan, että samaa QR-koodia voidaan käyttää informaation jakamiseksi erilaisissa käyttökohteissa kuten ravintoloiden ja baarien oluthanat, tapahtumat ja panimokierrokset, painetut materiaalit, verkkosivut ja sosiaalisen median kanavat.

Digitaalinen tuotepassi pakolliseksi EU:ssa

Digitaalinen tuotepassi perustuu EU:n ekosuunnitteluasetukseen ja tuotepassien tavoitteena on saada yritykset ja kuluttajat siirtymään kohti kestävämpiä valintoja ja tuotteita. Digitaalinen tuotepassi voisi toteutettuna näyttää esimerkiksi juuri QR-koodilta, jonka takaa kuluttaja saa tietoa tuotteen arvoketjuista: mm. raaka-aineista, materiaaleista, hiilijalanjäljestä, käyttötavoista ja kierrätettävyydestä. Samalla yrityksille mahdollistuu myös vapaaehtoisen datan, esimerkiksi huolto- ja korjausohjeiden sekä takuutietojen lisääminen. Digitaalista tuotepassia voisikin kutsua eräänlaiseksi digitaaliseksi versioksi tuotteesta. Ensimmäiset digitaaliset tuotepassit tulevat EU-alueella pakolliseen käyttöön luultavasti vuonna 2027.

Lisäksi EU:n esteettömyysdirektiivi tuli voimaan viime kesänä ja se koskee laajasti digitaalisia palveluita sekä tuotteita, kuten verkkosivustoja, mobiilisovelluksia, pankkipalveluita ja oletettavasti tietenkin myös digitaalisia tuotepasseja. Direktiivillä helpotetaan kaikkien, erityisesti vammaisten henkilöiden, itsenäistä elämää ja osallistumista yhteiskuntaan.

Nämä kaksi asiaa voidaankin yhdistää samaan sovellukseen, joka voi näin palvella sekä kuluttajaa, kauppaa että panimoa.

Kuvat ja lähde: Provisual

Katso lisää:

Ravintolat ottivat käyttöön esteettömän ja hygieenisen digimenun