Koronapandemian ja rajoitusten vaikutukset ravintola-alaan
Tulevia pandemioita ja vastaavia häiriötilanteita varten tulee luoda oikeudenmukainen ja kilpailuneutraali tukijärjestelmä jonka tulee kohdella eri toimialoja, erikokoisia yrityksiä ja elinkaarensa eri vaiheessa olevia yrityksiä samalla tavalla, sanoo Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry.
Luonnonvarakeskus Luke ja REINU econ Oy selvittivät MaRan toimeksiannosta matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yritysten korona-ajan tappioita ja valtion tukia yrityksille. Samassa selvityksessä käytiin alan eri toimintojen selviytymistä korona-kriisin keskellä sekä alan välittömiä ja välillisiä vaikutuksia. Mara ry kertoi tutkimuksen tiedotustilaisuudessa, miten heidän mielestään tuleviin pandemioihin ja alaan vaikuttaviin häiriöihin tulisi reagoida valtiovallan taholta.
Korona-ajalla on kiistatta ollut merkittäviä vaikutuksi suomalaiseen ravintolatoimintaan niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Vaikutukset ovat aiheutuneet suoraan pandemiasta, viranomaistoiminnoista, rajoituksista ja suosituksista sekä ihmisten omaehtoisesta käyttäytymisen muutoksesta. Maran teettämän tutkimuksen mukaan rajoitustoimet, suositukset ja omaehtoinen käyttäytymisen muutos ovat näkyneet viime vuosina erityisesti alan tarjoamien palveluiden kysynnän laskuna, johon yritykset ovat joutuneet reagoimaan monin eri tavoin. Lisäksi matkailu–, ravintola–, tapahtuma– ja kulttuurialaan kohdistui erityisen paljon rajoitustoimia, jotka hetkellisesti käytännössä estivät kokonaan elinkeinonharjoittamisen.
Tutkimuksessa selvitettiin valtion maksamia suoria tukia ja lomautusjärjestelmän tuomia taloudellisia hyötyjä yrityksille. Majoitus- ja ravintolayritykset saivat valtiolta tukia yhteensä 457 miljoonaa euroa vuosina 2020 ja 2021. Lisäksi lomautusjärjestelmä pienensi yritysten palkka- ja sivukuluja MaRan arvion mukaan noin 600 miljoonaa euroa.
Koronatuki kohteli eri toimialoja erittäin epäoikeudenmukaisesti ja sattumanvaraisesti. Valtio korvasi keskimäärin vain 9,3 prosenttia matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yritysten menetetystä liikevaihdosta. Pienet yritykset saivat koronatukia suhteellisesti keskimäärin 2,5 kertaa enemmän kuin isot yritykset, jotka jätettiin etsimään rahoitusta velka- ja pääomamarkkinoilta. Juuri ennen koronapandemian alkua perustetut tai koronan aikana liiketoimintaansa laajentaneet yritykset jäivät väliinputoajiksi. Niitäkin olisi ollut helppoa tukea oikeudenmukaisesti, jos poliittista tahtoa olisi ollut.
– Tulevia pandemioita ja vastaavia häiriötilanteita varten tulee luoda oikeudenmukainen ja kilpailuneutraali tukijärjestelmä. Sen tulee kohdella eri toimialoja, erikokoisia yrityksiä ja elinkaarensa eri vaiheessa olevia yrityksiä samalla tavalla, Maran toimitusjohtaja Timo Lappi totesi tutkimuksen tietotustilaisuudessa.
Lisäksi valtioneuvosto rajoitti ankarasti ruokaravintoloiden toimintaa lähes kaksi vuotta, vaikka ruokaravintolat kuuluivat THL:n riskienarviointitaulukon mukaan samaan matalan riskin riskiluokkaan kuin päivittäistavarakaupat. Päivittäistavarakaupoilla ei ollut missään vaiheessa rajoituksia. Koronarajoitukset merkitsivät tutkimuksen mukaan suurta tulonsiirtoa ravintoloilta päivittäistavarakaupoille ja Alkolle.
– Ravintolat menettivät vuosina 2020 ja 2021 rahavirtaa 3,14 miljardia euroa. Elintarvikkeiden, alkoholittomien juomien ja alkoholijuomien vähittäismyynti kasvoi samana aikana 2,93 miljardia euroa. Pandemian negatiivinen vaikutus koko elintarvikeketjun rahavirtaan oli kahden vuoden aikana vain 216 miljoonaa euroa. Valtioneuvosto heikensi rajoituksillaan merkittävästi ravintolatoimialan kilpailuasemaa suhteessa päivittäistavarakauppoihin. Tätä on vaikea ymmärtää, koska ne ovat THL:n mukaan yhtä vähäriskisiä toimintoja, Lappi sanoi.
Tutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka paljon majoitus- ja ravintola-alan yritykset hyötyivät siitä, että ne pystyivät siirtämään lomautusjärjestelmän avulla henkilöstökulujaan tukijärjestelmän maksettaviksi. Tämän mukaan yritykset pitivät hyvin kiinni työntekijöistään ja lomauttivat heitä irtisanomisen sijaan.Iso osa toimialan työntekijöistä on nuoria eikä heillä ollut taloudellisia reservejä turvanaan koronarajoitusten alkaessa. Moni ei kuulunut työttömyyskassoihin, koska alalla on aina ennen ollut tekevälle töitä. Kun yritykset joutuivat lomauttamaan henkilöstöään koronarajoitusten takia, monet työntekijät jäivät tyhjän päälle. Ansiosidonnaista työttömyysturvajärjestelmää ei ole luotu koronarajoitusten kaltaisia tilanteita varten. Työntekijöiden tuet olivat heikkoja, mikä johti suuren osan siirtymiseen muille toimialoille, osan pysyvästi.
– Hallitus ei luonut työntekijöille omaa tukijärjestelmää, vaikka esitimme sitä useita kertoja yhdessä Palvelualojen ammattiliitto PAMin kanssa. Tulevia kriisejä varten työntekijöille tulee luoda oma tukijärjestelmänsä, joka kohtelee heitä oikeudenmukaisesti, kun valtio kieltää tai rajoittaa heidän perustuslaissa turvattua oikeuttaan harjoittaa ammattia, Lappi kertoi.
Ravintolatoimiala nettotulos oli 0,8 prosenttia tappiollinen vuonna 2020, mutta 0,7 prosenttia voitollinen vuonna 2021. Eri ravintolatoimialojen erot olivat kuitenkin suuria. Tutkimuksessa todetaan mm. että rajoitusten poistuessa tai lieventyessä kysynnän palautuminen on ollut nopeaa, erityisesti olut- ja alkoholipainoitteisissa ravintoloissa, jotka koronan aikaan olivat syvimmässä kurjimuksessa niin rajoitusten kuin kuluttajien omaehtoisen käytöksenmuutoksen takia. Suhteellisen nopea palautuminen vähentää kuitenkin merkittävästi erityisesti kriisin pitempiaikaisia taloudellisia vaikutuksia.
Suurimpana korona-ajan virheenä Mara pitää johtovastuun uskomista sosiaali- ja terveysministeriölle. – Ministeriö on tunnettu siitä, että se katsoo ajan ilmiöitä hyvin suppeasta näkökulmasta. Ministeriön heikkoutena on yritystoiminnan tuntemus. STM:n ja TEMin yhteistoiminta oli puutteellista korona-aikana. Alamme yrittäjät ja työntekijät ansaitsevat puolueettoman selvityksen korona-ajan päätöksenteosta, Lappi vaati.
Ravintolatoiminta on muuttunut näiden ansioista entistä haastavammaksi ja arvaamattomaksi. Pandemiakriisin pitempiaikaiset vaikutukset eivät ole kaikilta osin vieläkään realisoituneet, ja niiden vaikutukset ovat selkeästi nähtävissä vasta pidemmän aikavälin jälkeen. Siksi puolueeton tutkimus on tarpeen.
Lue myös:
