Maailman suurin panimo luottaa suomalaiseen osaamiseen

Suomalainen start-up CH-Bioforce on valittu maailman suurimman panimoyrityksen AB InBevin 100+Accelerator-ohjelmaan luomaan uusia tapoja oluenvalmistuksesta syntyvien sivuvirtojen hyödyntämiseksi.

Kestävä kehitys vaatii uusia aluevaltauksia

Oluentuotannossa syntyy valtava määrä hukkamateriaalia, jonka hyödyntäminen on panimoalalla vielä lapsenkengissään. Alan markkinajohtaja, kansainvälinen panimojätti AB InBev on tarttunut haasteeseen ja aikoo start-up-ohjelmansa avulla löytää keinoja sivuvirtojen tehokkaampaan käyttöön. Yrityksen tuotteista tutuimpia lienevät esimerkiksi Budweiser, Beck’s ja Corona.

Sivuvirrat, kuten mäski tai ohran olki, voidaan suomalaisteknologian avulla prosessoida esimerkiksi elintarvikkeiden, kosmetiikan, lääkkeiden tai pakkausteollisuuden raaka-aineiksi. Tekstiilit ovat yksi mahdollinen käyttötarkoitus.

 – Olemme kehittäneet täysin uudenlaisen fraktiointimenetelmän, jonka raaka-aineena on mahdollista käyttää lähes mitä tahansa biomassaa. AB InBev toimittaa käyttöömme ohran olkea, joka käsitellään meillä korkealaatuiseksi tekstiilien raaka-aineeksi eli liukoselluksi, kertoo Sebastian von Schoultz, yksi CH-Bioforcen perustajista ja teknologian kehittäjistä.

Edessä kuuden kuukauden kehitystyö

CH-Bioforcen kehittämässä prosessissa erotellaan biomassan kaikki kolme jaetta; selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini. Näitä voidaan käyttää öljy- ja ruoka-ainepohjaisten raaka-aineiden tilalla useissa eri käyttötarkoituksissa. 100+Accelerator-ohjelmassa yhtiö pilotoi yhden lopputuotteen valmistuksen läpi koko arvoketjun.

– Tuottamamme selluloosa on niin hyvälaatuista, että se voidaan jalostaa tekstiileiksi. Lopputuote voi olla t-paita, pyyhe tai vaikkapa ostoskassi. Teknologia itsessään on jo täysin käyttövalmis. 100+Accelerator on meille erinomainen tilaisuus demonstroida sen tuomia mahdollisuuksia käytännössä. Keksinnöllämme on potentiaalia muuttaa teollisuuden toimintatapoja kaikkialla maailmassa, sanoo von Schoultz.

Oljen lisäksi panimotuotteiden valmistuksessa syntyy myös muunlaisia sivuvirtoja, kuten mäskiä. Myös näistä voidaan tuottaa korkealaatuisia biopolymeerejä, joiden käyttökohteita ovat esimerkiksi muovituotteiden ja kosmetiikan raaka-aineet tai jopa elintarviketeollisuuden lisäainetuotanto. Sivuvirtojen tehokas hyödyntäminen on merkittävä tapa vähentää teollisuuden hiilijalanjälkeä.

Lähde ja kuvat: CH-Bioforce Oy tiedote