Kurkkaa juomamaailman trendit vuonna 2024

Kurkkasimme kristallipalloon ja poimimme muutaman mielenkiintoisen juomailmiön vuodelle 2024.

Yleisiä trendejä

Isoina trendeinä kaikissa alkoholijuomissa voidaan mainita alkoholittomuuden ja vähäalkoholillisuuden korostuminen tuotteissa osana edelleen jatkuvaa terveellisyysboomia. Sama trendi näkyy myös pieninä annoskokoina ravintolassa tai kaupassa – olemmehan huomanneet perinteisen puolen litran oluttölkin koon “pienentyvän” 4,4 desilitran pakkaukseksi. Maailmalla on nyt paljon pieniä parin desin juomapakkauksia, joissa hintapistettä pystytään säätämään niin, että kertapakkauksen hinta on kilpailukykyinen sekä tuottajalle että ostajalle.

Jo monta vuotta nähty kestävän kehityksen ja sosiaalisen vastuun nousu jatkuu ja tämä näkyy varsinkin nuorempien kuluttajien ja ostajien käyttäytymisessä sekä pakkausten kehittymisen yhä moninaisemmaksi ja ympäristöystävällisemmiksi.

Hävikkiraaka-aineiden muuttaminen “hyvikki”-alkoholiksi on monen tuotekehityksen takana ja näin pyritään vähentämään alkoholin valmistuksen ympäristökuormitusta. Esimerkkejähän tästä on monia; viini- tai hedelmämäskin käyttö oluessa, sokerin valmistuksesta jääneen melassin hyödyntäminen tisleeksi tai oluenteossa hävikiksi jäävän mallasmäskin jälleentyöstäminen mm. ruokateollisuuden tarpeisiin. Tästä hyvä esimerkki on kotimaisen Mäslin hävikkimäskinäkkärit.

Ympäristöön liittyy myös “maatilalta pöytään” -tyylinen ajattelu, missä sesongin raaka-aineista luodaan erilaisia juomia, yleensä tehden yhteistyötä paikallisten lähituottajien kanssa. Samantyyppisen  “superlocal” -trendin pohjalta käytetään entistä enemmän myös villiyrttejä ja muita luonnon antimia, toki huomioiden tässäkin ympäristön ehdot.

Lähisatoa voi hyödyntää kaikissa juomaryhmissä

Tarinallisuus on ollut nousussa kaikissa alkoholituoteryhmissä ja sen merkitys korostuu koko ajan osana elämystä kuten myös kuvauksellisuus – kaikki mitä kuluttaja voi jakaa osana kokemusta sosiaalisessa mediassa.

Yksittäisenä trendinä voi mainita yhdeksänkymmentäluvun nostalgian nousun, niin väreinä, makuina kuin tuotteiden niminä. Tämä on tyypillistä levottomina aikoina – kurotetaan nostalgiaan, silloin “kuin kaikki oli paremmin”.

Makuina nousevat tänä vuonna trooppiset hedelmät, sitrukset, chili ja suola, joista varsinkin viimeiselle povataan kovaa nousua myös juomissa.

Näinä aikoina, kun monilla vähemmän rahaa käytettävänä, juomien rituaalinomaisuus kasvaa  – näin tuotteesta saadaan enemmän irti samalla rahalla. Erilaiset oluiden kaatotekniikat, tisleiden nautintaperinteet, signaturetyylit klassikkojuomissa – kaikki ovat kuluttajalle lisäarvoa tuotteessa. Tähän liitttyy myös juomien ulkonäkö: persoonalliset lasistot ja syötävät koristeet tekevät vahvaa nousua baareissa.

Oluet

Mallas kiinnostaa

Maltaan maun ja ominaisuuksien nousu näkyy nyt humalalajikkeiden kallistuessa. Mallasvetoiset oluttyylit sekä laajasti kaikkialla kasvan ohran kehitysmahdollisuudet ovat nousussa ja sekä mallastamot että panimot miettivät maltaan käyttöä uudella lailla. Makuinfuusiomaltaat, väriä tai suutuntumaa antavat mallaslajikkeet tai eri lailla savustetut maltaat tuntuvat nyt oluiden maussa sekä meillä että maailmalla.

Viking Maltin mallasvalikoimaa panimomestari Raimo Koljosen esittelemänä Brau Beviale -messuilla Saksassa

Ilmastomuutoksen uhka – uudet tärkkelyslähteet

Ilmastolämpenemisen haasteet koskettavat olutta varsinkin humaloinnin puolella, mutta myös mallasohran käytölle etsitään erilaisia vaihtoehtoja, jotka eivät vaikuttaisi makuun. Sekä meillä että maailmalla oluen mallasta on korvataan sekä härkäpavulla että erilaisilla viljoilla ja kasveilla kuten riisillä, maissilla, hirssillä tai perinnekasvi fonialla.

Brooklyn Brewery tekee olutta mm. foniasta.

Klassikoiden paluu

Maailmalla riehuvat sodat ja levottomuudet saavat meidät palaamaan klassikoiden pariin. Tämä näkyy myös oluttyyleissä, joissa jo monta vuotta nousussa olevat lagerit ja pilsit ovat yhä suosittuja, toki pienpanimopuolella usein monipuolisesti eri humalalajikkeilla tehtynä. Varovaista halua näkyy myös vaaleiden lager-oluiden mielikuvituksellisempaankin muokkaukseen, kuten tyylin yhdistelyä marjojen tai muiden mausteiden kanssa.

Panimot kamppailevat nyt taloudellisten haasteiden kanssa, jotka heijastuvat myös valmistettaviin oluttyyleihin. Reippaasti humaloidut NEIPAt hieman väistyvät ja tilalle tulee helposti juotavia versioita oluttyyleistä, kuten Cold IPA, jossa yhdistyy lagerin juotavuus ja IPA:n aromaattisuus.

Tynnyrit rules – edelleen

Tynnyröidyt oluet jatkavat voittokulkuaan, tynnyrien moninaistuessa koko ajan. Monista kevyistä oluttyyleistä kuten hapanoluista ja lagerista saatetaan tehdä vahvempia versioita, niin että niitäkin voi lepuuttaa tynnyrissä saaden aikaan uusia, erilaisia makuelämyksiä. Samaan aikaan kehitetään yhä uusia tapoja tuoda tynnyrin aromi olueen helposti ja varmasti.

Tynnyrin makua jäljitellään mm. lastuilla ja näillä kierteillä.

Uusvanhat humalamaat  – Puola, Ranska ja Suomi

Tuoksuvan trooppisista humalalajikkeista on kova kisa, ja nyt niitä pyritään kasvattamaan mahdollisimman laajalti myös Euroopassa. Samalla pyritään myös risteyttämään vanhoja, perinteisiä humalalajikkeita uudelleen ja lanseeraamaan niitä kiinnostavina eurooppalaisina vaihtoehtoina.

Puola ja Ranska panostavat nyt voimakkaasti sekä maiden perinteisten että modernien, jenkkityyppisten lajikkeiden kasvatukseen. Puolassa asiaa ajamaan on valjastettu myös paikallinen pienpanimoliitto, Ranskassa taas pyritään tuotekehityksellä tuottamaan humaliin aromeja, kuten mansikkaa ja minttua, mitä ei muualla olisi.

Suomessa kiinnostus paikallisten humalalajikkeiden kasvattamiseen on nousussa ja panimohumalahanketta vetävältä Luonnonvarakeskukselta odotetaankin kotimaisia humalalajikkeita koekasvatukseen.

Puolan humalateollisuus on valjastanut paikallisen pienpanimoliiton mukaan tekemään humalalajikkeita tunnetuksi

Siiderit

Makumaailmat lavenevat

Siiderin aromimaailmat lavenevat oluiden ja rdt-juomien makua kohti. Erilaiset maustetut siiderit ovat olleet osa suomalaisten arkea jo 1990-luvun lopulta, mutta nyt ne tulevat uudelleen piensiiderimöiden puolelta. Viinin ja siiderin sekoitukset ovat yleistyneet maailmalla kuten myös muiden oikeiden hedelmien käyttö osana siideriä perinteisissäkin siiderimaissa.

Maustetuilla siidereillä on oma sarjansa myös Suomen Paras Siideri -kisassa.

Paikallisuus maailmalle

Paikalliset siiderityylit, kuten normandilainen, espanjalainen tai vaikka amerikkalainen siideri leviävät maailmalle ja siiderien valmistus laajenee yhä voimakkaammin pienpanimopuolelle. Tulevaisuudessa voidaankin nähdä siiderin “alatyylin” merkittävän pakkaukseen samalla lailla kuin olemme tottuneet oluttyylin olevan.

Lonkerot ja rtd(ready to drink)-juomat

Lonkero osaksi pienpanimoiden valikoimaa

Viimeisen parin vuoden aikana yhä useampi pienpanimo on aloittanut lonkeroiden valmistuksen. Lonkerot kiinnostavatkin kuluttajaa, festarimyynnistä panimon suurin yksittäinen tuote saattaakin olla lonkeroa. Pienpanimoiden lonkerot ovat pääsääntöisesti marja-ja hedelmämakuisia, mutta pikkuhiljaa myös muut mausteet, kuten minttu ovat hiipineet lonkeron makuihin.

Lonkerot makutrendien luojina

Lonkero on kategoriana selkeästi nousussa ja viime vuoden ananaslonkerobuumi on kaikkien mielessä. Tähän trendiin pyrkivät vastaavaan kaikki panimot, joten saamme nähdä useita hedelmäisen makuisia, kirpeänmakeita lonkeroita, jotka pyrkivät tönimään ananaslonkeron pois valtaistuimeltaan.

Hartwallin tämän vuoden lonkerouutuus maistuu limonadille

Energiajuoman ominaisuuksia rtd-juomissa

Energiajuomien käyttö on noussut voimakkaasti ja se näkyy myös pullotetuissa rtd-juomissa, joihin lisätään nyt ainesosia, jotka ovat tuttuja energijuomista. Kofeiini- ja vitamiinipitoiset, hedelmäiset rtd-juomat ovatkin suosittuja nimenomaan nuorien aikuisten parissa.

Tisleet ja muut alkoholit

Retroalkoholit ja -drinkit ovat täällä

Monet yhdeksänkymmentäluvulta tutut alkoholit ja drinkit ovat nousussa taas. Likööreistä Midori, Galliano ja Malibu, drinkeistä Kelkka, Hot Shot ja Cosmopolitan ovat täällä taas, toki cocktailit usein muokattuna nykyajan makuihin. Energiajuomadrinkkien nousu näkyy myös, vaikka ne olivat käytännössä poissa markkinoilta parisenkymmentä vuotta.

Taptailit

Cocktaileja tarjoillaan nykyään myös suoraan hanasta, ja nämä “taptailit” mahdollistavatkin cocktailien tuomisen terasseille ja ravintoloihin, joissa ei välttämättä ole tilaa, valikoimaa tai ammattitaitoa luoda cocktaileja perinteisesti.  Hanacocktaileja näkee monenlaisia, mutta hanatekniikka on kehittynyt nyt niin, että ne saattavat maistua ja tuntua suussa aivan käsin ravistetuilta.

Taptaileja tehdään entistä enemmän

Viskin moninaistuminen

Viskin suosion kasvaessa ja harrastajien lisääntyessä, myös viskivalikoma monipuolistuu. Nyt puhumme jo pohjoismaisista viskeistä omana kokonaisuutenaan ja myös perinteisissä viskimaissa, kuten Irlannissa, viskin makua mietitään hieman eri lailla. Vai mitä mieltä olet rommirusinan makuisesta viskistä?

Maukkaasti rommirusinaista viskiä Killowenilta

Rommin nousu

Laaturommeja maistellaan yhä enemmän viskien lisäksi ja monet tislaamot ovatkin ottaneet rommit mukaan portfolioonsa. Viskitislaamolla siitä on myös synergiaetua – viskiä saatetaan kypsyttää omissa rommitynnyreissä.

Rommit kiinnostavat tänä vuonna

Uudet tisleet

Uusia, vain paikallisesti tunnettuja tisletyyppejä lanseerataan Suomessakin, kuten Aasiasta tuttu soju-tisle, josta on nyt tehty suomalainen versio. Trendikästä tässä suomalaisessa Sojussa on myös alhainen alkoholiprosentti.

Julkkisten brändäämät juomat

Haluamme usein sitä mitä julkisuudessa tutuilla ihmisillä näemme. Julkkiksilta on tullut vuosia jo erilaisia juomia, mutta nyt tilanne on kiihtymässä ja yhä useampi julkisuuden henkilö on mukana alkoholibusineksessä; Author´s Distilleryn taustahahmot ovat kirjallisuuden ja julkisuuden kentältä tuttuja ja formulatähdenkin vapaa-aikaan kuuluu alkoholituotteiden suunnittelu.

Kuvat: Anikó Lehtinen ja kuvapankki

Katso myös:

Juomatrendit lupaavat vuodelle 2024 raikkautta, helppoutta ja uusia innovaatioita