Kuinka pahasti korona iski olutravintoloihin?

Ravintolat ovat olleet yksi suurimmista kärsijöistä koronaviruspandemian, ja varsinkin siihen liittyvien rajoitusten vuoksi. Mutta kuinka suuri vaikutus lievästi sanottuna vaikealla tilanteella on ollut ravintoloiden talouteen?

Olutpostin lukijaa kiinnostanee varsinkin se, kuinka olutravintolat selvisivät asiakasmäärän ja aukiolon rajoittamisesta sekä ravintoloiden sulkemisesta kokonaan. Yhtiöiden tilinpäätöstiedot ovat saatavilla vuodelta 2020, joten otetaan katsaus siihen, kuinka ensimmäinen koronavuosi koetteli parhaiden olutravintoloiden taloutta.

Miltä koronavuosi 2020 näytti olutravintoloille?

Koronakriisin iskettyä alkukeväästä iskivät päälle myös ravintolarajoitukset. Kevään ravintolasulku pisti olutravintolat kokonaan kiinni huhtikuun alusta kesäkuun alkuun. Vielä senkin jälkeen esimerkiksi ravintoloiden asiakasmäärää ja anniskeluaikoja rajoitettiin: asiakkaita sai ottaa sisään vain puolet normaalista määrästä, ravintola piti sulkea klo 23 ja anniskelu lopettaa tuntia ennen sitä. Näitä rajoituksia höllennettiin kesäkuun puolenvälin jälkeen. Heinäkuun puolivälissä ravintoloiden aukioloa, anniskeluaikoja ja asiakasmääriä koskevat rajoitukset päättyivät.

Syksyllä koronatilanne taas synkkeni ja lokakuusta alkaen tuli voimaan kunkin alueen epidemiatilanteen mukaisia rajoituksia. Ravintoloiden piti aluksi viidessä maakunnassa pistää ovet kiinni jo klo 23, lopettaa anniskelu klo 22 ja ottaa sisään vain puolet tavallisesta asiakasmäärästä. Toisissa maakunnista selvittiin ensi alkuun lievemmillä rajoituksilla. Esimerkiksi asiakasmäärää ei rajoitettu ja anniskeluravintolat saivat olla auki yhteen asti yöllä. Tilanne kuitenkin huononi vuoden loppua kohti. Joulukuussa lievimmät rajoitukset olivat voimassa vain kolmella alueella. Rajoituksia jatkettiin seuraavan vuoden puolelle koko maassa.
Koronakriisi näkyi hyvin myös virallisissa alkoholitilastoissa. Vuonna 2020 kaikkien alkoholijuomien anniskelumyynti väheni yli 40 %, mikä ei voinut olla näkymättä ravintoloiden taloudessa.

Ravintoloille maksettiin automaattisesti myynnin vähenemiseen perustuvaa tukea keväältä, mutta monille tuli myöhemmin ikävä yllätys tuen takaisinperinnän muodossa.

Mitkä olutravintolat ovat niitä parhaita?

Valtakunnan kaikkien olutravintoloiden taloustilanteen läpikäynti olisi niin suuri savotta, että siihen ei tässä yhteydessä valitettavasti ollut rahkeita. Siksi päätin rajata selvitystä omalla diktatorisella päätökselläni ainoastaan parhaisiin olutravintoloihin.
Ei tietenkään ole mitenkään yksiselitteistä, mitkä olutravintolat ovat parhaita. Minulla ja lukijallakin on niistä varmasti oma mielipiteensä. Valintaa helpottamaan on tietysti olemassa lehtiartikkeleita ja blogikirjoituksia, joissa parhaita olutravintoloita on listattu – yleensä keskittyen tiettyyn kaupunkiin. Myös Tripadvisorin kaltaisissa palveluissa on ravintolalistauksia arvosanoineen, mutta olutravintolat pitäisi poimia listoista käsin. Päätin siis hieman oikaista ja hyödyntää ainoaa löytämääni suhteellisen tuoretta, melkein koko maan kattavaa rankkausta parhaista olutravintoloista.

Tämä on ruoka- ja ravintolamedia Toptasten lukijakyselyyn perustuva Suomen olutravintoloiden Top 10. Tälle listalle pääsivät (tässä järjestyksessä) Teerenpeli, Panimoravintola Koulu, Plevna, Oluthuone Konepaja, Olutravintola Konttori, St. Urho’s Pub, Oluthuone Leskinen, Helsinki Bryggeri Brewhouse, River Bank ja Janoinen Lohi. Kuten listasta voi päätellä, kattaa se melko hyvin Suomen suurimmat kaupungit.

Talouslukuihin mahtui enemmänkin ravintoloita kuin edellä olevassa listassa on mainittu. Neljän ravintolan talousluvut olivat nimittäin emoyhtiölle, johon kuului useampia ravintoloita ja muuta liiketoimintaa. Oluthuone Konepajan tiputin kokonaan pois, koska sen monialaisen emoyhtiön, HOK-Elannon, massiiviset talousluvut eivät oikein sopineet tähän selvitykseen.

Liiketoiminta pieneni odotetusti kaikilla

Selvitykseen valikoitunut ravintolajoukko oli sikälikin hyvä, että yksikään yhtiö ei ollut myynnin määrällä mitattuna aivan eri hehtaarilla kuin muut. Yhtiöiden liikevaihto, eli myynnistä saatu rahamäärä, vaihteli noin 700 000 euron ja 3,5 miljoonan euron välillä.

Kaikkien yhtiöiden liikevaihto pieneni edelliseen vuoteen verrattuna. Pudotuksen suuruudessa oli paljonkin eroja – se oli yhtiöstä riippuen noin 8 ja 55 prosentin välillä. Ylivoimaisesti pienimmällä pudotuksella selvisi Teerenpeli-ravintoloiden emoyhtiö. Liikevaihdoltaan selvityksen suurimman yhtiön, eli Janoisen Lohen emoyhtiön, pudotus taas oli toiseksi pienin. Kaikkien yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto putosi hieman alle kolmanneksella.

Ravintola-alan työntekijöiden lomautukset ja irtisanomiset ovat tietysti olleet otsikoissa korona-aikana. Yhtiöiden lukujen perusteella henkilöstövähennysten suuruutta on vaikea arvioida, koska emoyhtiön työntekijämäärä ei välttämättä suoraan kerro ravintoloiden henkilökunnan määrästä. Yhtiöt ovat voineet myös hyödyntää henkilöstöpalveluita. Sen kuitenkin voi kertoa, että yhtiöt työllistivät 185 täysipäiväistä henkilöä vuonna 2019 ja vuotta myöhemmin pääluku oli vain 103.

Kannattavuus romahti

Omistajien yhtiöistään saamat tuotot kärsivät vuonna 2020 vielä paljon enemmän kuin yhtiöiden myynnin määrä. Yhtiöiden yhteenlaskettu tulos oli nimittäin vain reilu kymmenesosa siitä, mitä se oli vuotta aiemmin! Positiivista kuitenkin on, että yhteenlaskettu tulos oli edelleen positiivinen.

Yhdeksästä yhtiöstä vain kolmen tulos oli pakkasella (vuonna 2019 vain yksi yhtiöistä oli tappiollinen). Mikään yhtiö ei tehnyt varsinaista rökäletappiota, vaan suurin tappio oli vajaat 180 000 euroa. Paras tulos taas oli 260 000 euroa plussalla. Se on kelpo tulos, vaikka kyseessä on selvityksen liikevaihdoltaan suurin yhtiö.
Kun tarkastellaan yhtiöiden liikevoittoa, voidaan tehdä erikoinen huomio. Liikevoittohan saadaan vähentämällä liikevaihdosta ja liiketoiminnan muista tuotoista liiketoiminnan kulut ja poistot. Liikevoitossa ei ole huomioitu rahoituseriä tai veroja, joten se kuvaa yhtiön varsinaisen liiketoiminnan sujuvuutta paremmin kuin tulos. Se on myös usein suurempi kuin tulos.

Tässä tapauksessa näin ei kuitenkaan ole. Yhtiöiden yhteenlaskettu liikevoitto oli reilut 500 000 euroa pakkasella (vuotta aiemmin se oli lähes 1,3 miljoonaa euroa plussalla). Liiketappion teki vuonna 2020 neljä yhtiötä, joista yksi ylsi melkein puolen miljoonan tappioon. Tämä yhtiö selittää eron luvuissa melkein kokonaan: yhtiön liikevoitto on lähes 750 000 euroa pienempi kuin sen tulos! Rahaa on siis saatu muualta kuin varsinaisesta liiketoiminnasta.
Myöskään liikevoittoprosentilla (liikevoiton suhde liikevaihtoon) mitattuna yhtiöillä ei siis yleisesti ottaen näytä menevän hyvin. Luku oli negatiivinen neljällä yhtiöllä – ja vielä oikein kunnolla negatiivinen. Se tarkoittaa, että nämä ansaitsivat liian vähän kattaakseen edes liiketoimintansa kulut, puhumattakaan veroista tai lainojen korkokuluista. Edellisenä vuonna luku oli negatiivinen vain kahdella yhtiöllä ja niilläkin vain himpun verran.
Toisaalta Oluthuone Leskinen ja Teerenpeli olivat tällä mittarilla edelleen hyvinkin kannattavia yli 9 % lukemillaan. Panimoravintola Koulukin saavutti lähes 7 % lukemat.

Miten olutravintolat pärjäävät jatkossa?

Vuosi 2020 oli ravintoloille vaikea, mutta kaikki mainituista ravintoloista olivat vielä vuoden päättyessä voimissaan – kuten viime vuoden lokakuussa julkaistusta Toptasten rankkauksestakin voidaan tietysti päätellä.

Vuotta myöhemmin ainakin yksi on kuitenkin joukosta poissa – brittipubi River Bank nimittäin lopetti toimintansa koronan vuoksi viime vuoden lopussa. Samana vuonna muuten myös Hartwall nappasi Helsinki Bryggeri Brewhousen.
Tätä kirjoittaessani tammikuussa tilanne näyttää ravintoloiden kannalta huonommalta kuin pitkään aikaan. Tartuntamäärät ovat kasvaneet, tiukat ravintolarajoitukset ovat voimassa koko maassa ja jopa uudesta ravintolasulusta puhutaan. Viime vuosi taas näytti ehkä näppituntumalla vähän helpommalta kuin edellinen, mutta varmuus siihen saadaan vasta kun tilikauden 2021 tiedot on julkaistu. Helppoa tulevaisuutta olutravintoloille ei voi missään nimessä ennustaa.

Miten selvitys tehtiin?

Panimoiden taloustiedot pohjautuvat tuoreimman saatavilla olevan tilikauden julkaistuihin tilinpäätöstietoihin. Suurimmalla osalla yhtiöistä tämä tilikausi oli 12/2020. Kahdella yhtiöllä tilikausi kattoi joitakin kuukausia myös vuodesta 2021. Tiedot haettiin Fonecta Finder -yritystietopalvelusta. Lisäksi käytettiin muita vastaavia tietopalveluita.

Lähteet: Alma Talent Tietopalveluiden tunnuslukuopas, Fonecta Finder, Helsingin Sanomat, Sosiaali- ja terveysministeriö, Taloustutka, THL, Toptaste, Turun Sanomat, Vainu, Wikipedia, Yle.

Teksti: Eetu Niemi

Grafiikka: Oskari Sarkima

Artkkeli on julkaistu Olutposti-lehden numerossa 1/2022.