Kotipanijoiden asema kiristyy Euroopassa

Kotona olutta valmistavien harrastajien toimintamahdollisuudet ovat kiristymässä useissa Euroopan maissa. Euroopan oluenkuluttajajärjestö European Beer Consumers Union (EBCU) haluaa, että EU selkeyttää kotioluen valmistusta koskevaa sääntelyä. Järjestön mukaan kaupallisille panimoille laadittuja valmisteverosääntöjä sovelletaan yhä useammin harrastajiin tavalla, joka uhkaa koko eurooppalaista kotipanimokulttuuria.

Eurooppalainen olutkulttuuri tunnetaan vahvoista pienpanimoistaan, mutta niiden taustalla on usein vuosien harrastaminen kotikeittiöissä, autotalleissa ja kerhotiloissa. Nyt juuri tätä harrastajapohjaa uhkaavat EBCU mukaan yhä tiukemmat viranomaistulkinnat.

Järjestön puheenjohtaja André Brunnsberg nostaa blogikirjoituksessaan esiin huolen siitä, että useissa maissa kotioluen valmistajia arvioidaan samalla lainsäädännöllä kuin kaupallisia panimoita.

– Ymmärrämme alkoholiverotuksen merkityksen emmekä vaadi, että kotipanijat vapautettaisiin lainsäädännöstä. Ongelmana on kuitenkin se, että suurille kaupallisille valmistajille laadittuja valmisteverosääntöjä sovelletaan suhteettomasti harrastajiin, jotka valmistavat olutta omaksi ilokseen, jakavat sitä muiden harrastajien kanssa eivätkä harjoita kaupallista toimintaa, Brunnsberg kirjoittaa.

Hänen mukaansa kyse ei ole pelkästään kotipanijoiden harrastuksesta, vaan koko eurooppalaisen olutkulttuurin tulevaisuudesta.

– Kotipanimokilpailut ovat monissa Euroopan maissa pitkät perinteet omaava ylpeydenaihe. Juuri tällainen ruohonjuuritason toiminta on nyt vaarassa.

André Brunnsberg kotiolutkisoissa.

Kotipaneminen on ollut pienpanimoiden kasvualusta

Moni nykyinen eurooppalainen pienpanimo on saanut alkunsa harrastuksesta. Ensin olutta valmistetaan omaan käyttöön, sitten osallistutaan kilpailuihin, kehitetään reseptejä ja lopulta perustetaan oma panimo.

Brunnsberg muistuttaa, että kotipaneminen on ollut vuosikymmeniä koko pienpanimokentän tärkeimpiä uusien tekijöiden kasvualustoja.

– Tämän päivän kotipanija on usein huomisen panimoyrittäjä. Kotipanijayhteisö ei ole verotuksellinen ongelma vaan innovaatioiden, uusien yritysten ja työpaikkojen kasvualusta.

EBCU mukaan juuri tästä syystä harrastustoiminnan ja kaupallisen tuotannon välinen ero pitäisi tunnistaa nykyistä selvemmin myös lainsäädännössä.

Suomessa kotipaneminen on sallittua – kilpailujen asema perustuu käytäntöön

Suomessa 1990-luvulta lähtien kotioluen teko on noussut suosituksi harrastukseksi, kun laitteita, raaka-aineita ja tietoa alkoi saada helposti.
Monet nykyajan suomalaiset pienpanimot ovat saaneet alkunsa innoikkaiden kotioluen tekijöiden keittiöbubeista ja autotallipanoista. Kotioluentekijöiden määrää on hyvin vaikea arvioida, koska heistä ei ole mitään tilastoja, mutta harrastajien keskusteluryhmien aktiivisuudesta, kotiolutkilpailuiden osallistujien määrästä ja kansainvälisten kisojen voitoista voidaa vetää johtopäätöksiä, että kotioluen tekeminen on edelleen Suomessa suhteellisen suosittu harrastus, varsinkin miesten parissa.

Suomessa kotioluen valmistus on alkoholilain mukaan sallittua ilman määrällisiä rajoituksia. Yksityishenkilö saa valmistaa olutta, siideriä, viiniä ja muita käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia omaan käyttöön ilman valmistuslupaa. Sen sijaan alkoholin tislaus on edelleen luvanvaraista, eikä kotona valmistettua olutta saa myydä.

Lainsäädäntö ei kuitenkaan ota kantaa kotiolutkilpailuihin eikä harrastajien järjestämiin maistelutapahtumiin. Käytännössä kilpailuja on Suomessa järjestetty jo vuosien ajan ilman viranomaisten puuttumista, vanhin suomalainen kotiolutkilpailu on Olutliiton jo vuosi järjestämä Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu, jonka kisaisäntä André Brunnsberg myös on. Lisäksi suomalaiset kotiolutharrastajat ovat voineet maistella oluitaan yhdessä suljetuissa kotioluttapahtumissa ei-anniskeluluvallisissa tiloissa. Näiden oikeudellinen asema perustuu kuitenkin enemmän viranomaisten vakiintuneeseen käytäntöön kuin nimenomaiseen lainsäädäntöön.

Brunnsbergin mukaan juuri tällaiset tulkinnanvaraiset tilanteet olisi syytä ratkaista EU-tasolla.

-Useissa maissa harrastajat toimivat käytännössä ilman ongelmia, mutta oikeudellinen asema perustuu enemmän viranomaisten tulkintoihin kuin selkeisiin sääntöihin. Tällainen epävarmuus ei ole hyvä lähtökohta harrastustoiminnalle.

Kotiolutkilpailujen tuomarointia.

Skandinaviassa tilanne vaihtelee

EBCU:n mukaan näkyvin esimerkki sääntelyn kiristymisestä nähtiin keväällä Ruotsissa. Ruotsin kotipanijayhdistys Svenska Hembryggareföreningen joutui peruuttamaan Uumajassa järjestettäväksi suunnitellut kotioluen valmistuksen Ruotsin mestaruuskilpailut, kun poliisi katsoi, ettei tapahtuma täyttänyt alkoholilain vaatimusta omaan käyttöön valmistamisesta. Kilpailussa oli tarkoitus valmistaa olutta paikan päällä ja arvioida se myöhemmin tuomaristossa. Viranomaisten tulkinnan mukaan kyse ei kuitenkaan ollut enää yksityisestä valmistuksesta, koska olutta valmistettiin julkisessa tapahtumassa. Ruotsalainen kotipanijayhdistys on ilmoittanut hakevansa tapaukselle oikeudellista ratkaisua.

Brunnsberg pitää tapausta merkittävänä koko Euroopan kannalta.

-Ruotsi osoittaa, kuinka nopeasti viranomaistulkinta voi muuttaa vuosikymmeniä jatkuneen harrastustoiminnan edellytyksiä.

Norjassa kotioluen valmistaminen omaan käyttöön on täysin laillista, mutta myynti on kielletty. Kotiolutfestivaalien asema on kuitenkin epäselvä, sillä lainsäädäntö ei ota niihin kantaa. Käytännössä ratkaisut tehdään kunnittain. Useimmissa kunnissa harrastajien tapahtumat sallitaan, kunhan ne järjestetään tiloissa, joilla ei ole anniskelulupaa. Osa kunnista edellyttää tapahtumalle erillistä lupaa, jonka saaminen on yleensä melko yksinkertaista. Kaikki kunnat eivät kuitenkaan hyväksy tapahtumia. Tässä suhteessa Norjan käytännöt muistuttavat Ruotsia, jossa paikallinen viranomaistulkinta johti kotioluen valmistuksen Ruotsin mestaruuskilpailujen peruuttamiseen.

Tanskassa ongelmat eivät EBCU mukaan rajoitu pelkästään kotipanijoihin. Vain muutama viikko sitten eräs tanskalainen pienpanimo joutui peruuttamaan tapahtumansa sen jälkeen, kun veroviranomaiset katsoivat, etteivät vierailijat saaneet oleskella valmisteverottamattoman oluen läheisyydessä. Kyse oli vielä käymis- ja kypsytysvaiheessa olevasta oluesta. Veroviranomaiset ovat selvästi kohdistaneet huomionsa Tanskan olutkenttään. Tanskan tapaus osoittaa Brunnsbergin mukaan, ettei kysymys koske vain harrastajia, vaan myös pienpanimoita, jotka joutuvat soveltamaan yhä tiukempia valmisteverotulkintoja.

Euroopassa kotipaneminen on pääosin sallittua – suurimmat erot koskevat kilpailuja ja tapahtumia

Kotioluen valmistusta säädellään Euroopassa hyvin eri lailla. Oluen valmistaminen omaan käyttöön on sallittua lähes kaikissa maissa. Sen sijaan kotioluen tarjoaminen kilpailuissa, festivaaleilla tai yhdistysten tapahtumissa vaihtelee huomattavasti. Juuri nämä erot ovat EBCU mukaan suurin syy siihen, että järjestö toivoo Euroopan unionilta nykyistä selkeämpää tulkintaa harrastustoiminnan asemasta.

-Kun jokainen jäsenmaa tulkitsee samoja EU-sääntöjä eri tavalla, syntyy epävarmuutta. Kotipanijat eivät tiedä, mikä on sallittua ja mikä ei. Tämä on yksi tärkeimmistä syistä, miksi tarvitsemme yhteisiä pelisääntöjä, Brunnsberg kirjoittaa.

Itävallassa yksityishenkilöt voivat valmistaa olutta kotona tiettyyn vuosittaiseen enimmäismäärään asti ilman varsinaista panimolupaa Lainsäädännön mukaan kotiolut on kuitenkin tarkoitettu ainoastaan valmistuspaikassa nautittavaksi ja olutta ei saa myydä, lahjoittaa eikä viedä pois kiinteistöltä, jossa se on valmistettu. Käytännössä sääntöjä valvotaan kuitenkin melko vähän. Itävaltalaisen BierIG-järjestön mukaan viranomaiset tiedostavat, että harrastajien valmistusmäärät ovat pieniä ja mahdolliset valmisteverot vähäisiä. Kotipanijat ilmoittavat yhdistystensä tapahtumista etukäteen veroviranomaisille ja maksavat niistä pienen tapahtumakohtaisen maksun. Tämä malli on mahdollistanut kilpailujen ja harrastajatapaamisten järjestämisen ilman suurempia ristiriitoja.

Italiassa kotioluen valmistus on sallittua ilman valmistusmäärien ylärajaa. Valmisteverolain mukaan yksityishenkilön valmistama olut on vapautettu valmisteverosta, kun se on tarkoitettu valmistajan, hänen perheensä ja vieraidensa käyttöön eikä siihen liity minkäänlaista kaupallista toimintaa. Olutta ei saa myydä, mutta omaan käyttöön valmistettavan oluen määrää ei ole rajoitettu. Kotiolutkilpailut ja harrastajatapahtumat ovat käytännössä mahdollisia silloin, kun ne järjestetään yksityisinä tilaisuuksina tai yhdistysten jäsenille. Edellytyksenä on, ettei olutta myydä ja että sitä tarjotaan maksutta esimerkiksi tuomarointia tai harrastajien välistä kokemustenvaihtoa varten. Sen sijaan monilla alueilla panimoiden avoimet ovet ja maistelutilaisuudet ovat edelleen ongelmallisia. Jos harrastustoiminnan katsotaan muuttuvan liian ammattimaiseksi, viranomaiset voivat velvoittaa toiminnan rekisteröimään viralliseksi panimoksi ja periä valmisteverot.

Irlannin lainsäädäntö muistuttaa pitkälti Italian mallia. Kotona valmistettu olut on verovapaata, kun se valmistetaan yksinomaan valmistajan omaan kotitalouskäyttöön. Lainsäädäntö ei kuitenkaan ota kantaa kotiolutkilpailuihin eikä harrastajien yhteisiin maisteluihin. Tästä huolimatta kotipanijoiden tapaamisia ja kilpailuja järjestetään säännöllisesti esimerkiksi anniskeluravintoloissa. Toimintaa pidetään viranomaisten taholta hyväksyttävänä, vaikka laki ei sitä nimenomaisesti salli. Sen sijaan kaupallisilla olutfestivaaleilla kotiolutta ei käytännössä nähdä lainkaan.

Belgiassa kotipanijoiden asemaa selkeytettiin vuonna 2018 annetulla uudella valmistevero-ohjeella. Aikaisemmin kotiolutta sai tarjota ainoastaan valmistajan kotona hänen perheelleen tai vierailleen. Kaikki muu tarjoaminen oli käytännössä kielletty. Vuoden 2018 jälkeen sallittiin poikkeus yhdistysten satunnaisille tapahtumille. Poikkeuksen ehtoja on kuitenkin useita; valmistajan täytyy olla yhdistyksen jäsen, paikalla saa olla vain yhdistyksen jäseniä, olutta ei saa myydä ja tapahtuman tulee olla kertaluonteinen. Jos jokin näistä ehdoista ei täyty, valmistajan on haettava joko ammattimaisen panimon asemaa tai erillistä tilapäistä lupaa valmisteveroviranomaisilta. Kotioluen esittely kaupallisilla olutfestivaaleilla on Belgiassa edelleen kielletty.

Puolassa kotioluen valmistaminen on sallittua, kunhan olutta ei myydä eikä vaihdeta tavaroihin tai palveluihin. Puolan kotipanijayhdistys järjestää vuosittain kotipanijafestivaalin, jossa pääsylipun ostaneet vierailijat voivat maistella harrastajien valmistamia oluita. Yhdistyksen mukaan tapahtuma täyttää lain vaatimukset, koska olutta ei myydä ja tapahtuman tarkoituksena on ennen kaikkea kouluttaa harrastajia, levittää olutkulttuuria ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Puolassa on sallittua valmistaa kotona myös muita käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia sekä esimerkiksi kaupasta ostetusta alkoholista tehtyjä liköörejä. Sen sijaan kaikenlainen alkoholin tislaus on kielletty myös silloin, kun juoma on tarkoitettu yksinomaan omaan käyttöön.

Kotiolutta valmiina tuomarointiin.

Yhteinen nimittäjä on selvä

Eri maiden käytännöistä huolimatta yksi asia yhdistää lähes koko Eurooppaa: kotona valmistettua olutta ei saa myydä. Sen sijaan kilpailujen, maistelutilaisuuksien, yhdistysten tapahtumien ja harrastajien keskinäisen oluen jakamisen osalta erot ovat huomattavia. Joissakin maissa toiminta perustuu selkeään lainsäädäntöön, toisissa viranomaisten vakiintuneeseen käytäntöön ja kolmansissa yksittäisten viranomaisten tulkintoihin.  Juuri tämä kirjavuus on EBCU mukaan suurin ongelma.

– Kotipanijat eivät pyydä erityisoikeuksia. He toivovat vain, että harrastustoiminta tunnistettaisiin omaksi toiminnakseen eikä sitä arvioitaistaisi samoilla mittareilla kuin kaupallista panimotoimintaa, Brunnsberg kirjoittaa.

EBCU mukaan keskustelu kotioluen valmistuksesta ei koske pelkästään harrastajien vapaa-aikaa, vaan koko eurooppalaisen olutalan tulevaisuutta. Moni tämän päivän tunnettu pienpanimo on saanut alkunsa kotikeittiössä tai autotallissa, jossa ensimmäisiä reseptejä on kehitetty omaksi iloksi. Harrastuksen kautta syntynyt osaaminen on myöhemmin johtanut yrityksen perustamiseen, työpaikkoihin ja uusiin tuotteisiin. Brunnsberg muistuttaa, että lähes jokaisessa Euroopan maassa löytyy esimerkkejä panimoista, joiden perustajat ovat aloittaneet kotipanijoina.

– Tämän päivän kotipanija on usein huomisen panimoyrittäjä. Kotipanijayhteisö ei ole verotuksellinen ongelma, joka pitäisi ratkaista. Se on innovaatioiden, uusien yritysten ja työpaikkojen kasvualusta.

Hänen mukaansa juuri harrastajien kilpailut, yhteiset maistelut ja kokemusten vaihto ovat olleet tärkeä osa eurooppalaisen olutkulttuurin kehittymistä.

– Kotipanijat eivät ainoastaan valmista olutta. He kehittävät uusia reseptejä, ylläpitävät olutkulttuuria ja siirtävät osaamista seuraaville sukupolville.

EBCU korostaa, ettei se vaadi kotioluen valmistajille poikkeuksia alkoholiverotukseen eikä oikeutta myydä kotona valmistettua olutta. Järjestön mukaan nykyinen sääntely ei kuitenkaan aina tunnista eroa harrastustoiminnan ja kaupallisen valmistuksen välillä. Esimerkiksi useimmissa jäsenmaissa kotipanija voi valmistaa olutta omaan käyttöön ilman ongelmia, mutta epävarmuus alkaa silloin, kun olutta halutaan arvioida kilpailussa, jakaa muiden harrastajien maistettavaksi tai esitellä yhdistyksen järjestämässä tapahtumassa. Juuri nämä tilanteet ovat EBCU mukaan olennainen osa harrastusta eivätkä rinnastu kaupalliseen alkoholin myyntiin. Brunnsbergin mukaan jäsenmaiden välillä on syntynyt huomattavia tulkintaeroja siitä, missä vaiheessa harrastustoiminta muuttuu viranomaisten näkökulmasta kaupalliseksi.

Järjestö toivoo Euroopan komission tarkastelevan nykyistä valmisteverolainsäädäntöä erityisesti harrastustoiminnan näkökulmasta. Tavoitteena ei ole muuttaa jäsenmaiden alkoholipolitiikkaa, vaan selkeyttää sitä, milloin kotioluen valmistus on selvästi ei-kaupallista toimintaa. EBCU mukaan tällaisessa toiminnassa voitaisiin huomioida esimerkiksi seuraavat periaatteet: olutta valmistetaan omaan käyttöön eikä myyntiin,  toiminta ei tuota taloudellista voittoa, kilpailut ja tapahtumat ovat koulutuksellisia tai kulttuurisia ja olutta tarjotaan ainoastaan arvioitavaksi tai harrastajien väliseen kokemustenvaihtoon.

Brunnsbergin mukaan tällainen linja hyödyttäisi sekä harrastajia että viranomaisia.

– Selkeä sääntely vähentäisi epävarmuutta ja tekisi valvonnasta johdonmukaisempaa. Nykyinen tilanne ei palvele ketään.

EBCU kerää parhaillaan jäsenjärjestöiltään tietoja kotioluen valmistuksen sääntelystä, kilpailujen järjestämisestä sekä siitä, millaisia tulkintoja eri maiden viranomaiset ovat tehneet. Vertailun pohjalta järjestö aikoo valmistella yhteisen kannanoton Euroopan komissiolle ja tarvittaessa myös Euroopan parlamentille. Brunnsberg pitää tärkeänä, että keskustelu käydään nyt, ennen kuin eri maiden tulkinnat alkavat eriytyä entisestään.

– Emme pyydä erityiskohtelua. Haluamme vain varmistaa, että kotipaneminen tunnustetaan kaikkialla Euroopassa harrastukseksi eikä sitä arvioida samoilla säännöillä kuin kaupallista panimotoimintaa.

Vaikka Ruotsin kilpailujen peruuntuminen ja Tanskan tiukentuneet tulkinnat ovat nostaneet aiheen esiin juuri nyt, EBCU mielestä kyse on koko Eurooppaa koskevasta kysymyksestä. Järjestön mukaan kotipaneminen on paljon enemmän kuin oluen valmistamista. Se on osa eurooppalaista olutkulttuuria, uusien panimoiden kasvualusta ja yhteisöllinen harrastus, jonka toimintaedellytykset olisi syytä turvata nykyistä selkeämmin koko Euroopan unionissa.

Lähde: EBCU, kuvat Anikó Lehtinen