Kalaravintoloille uusi ilme

Lauttasaaren Kaunis Kampela on ensimmäinen uusittu Kalaravintola. Kalaparven visuaalinen ilme ja oluthuoneiden muotokieli harppaavat suoraan 1990-luvun lamavuosista trendien etulinjaan.

Teksti ja kuvat: Peter Tammenheimo

Kalaravintoloiden matka osana helsinkiläisten arkea alkoi tammikuussa 1992, kun Janoinen Lohi avasi ovensa Taka-Töölössä. Sittemmin nämä eri kalalajien mukaan oivaltavasti nimetyt ravintolat ja niiden punakeltaiset nimikyltit ovat painuneet oluenystävien verkkokalvoille.

Vuosien varrella kalaperhe on kasvanut kuuden ravintolan kokoiseksi parveksi reviiriä Helsinginniemen eteläosissa Punavuoresta Taka-Töölöön ja Sörnäisistä Lauttasaareen.

Kalaravintolat-ketjun juuret löytyvät hollantilaisista olutkahviloista, eritoten niin sanotusta brown cafe -tyylistä. Yksittäiset ravintolat eivät ole ulkoisesti juuri muuttuneet ketjun alkuajoista, vaikka valikoimat ovat moninkertaistuneet ja olutkulttuuri kehittynyt isoin harppauksin.

Oli siis jo aikakin päivittää fisujen visuaalinen ilme 1990-luvulta nykypäivään. Kehitysprojekti alkoi syksyllä 2017, ja remonttihommiin päästiin viime helmikuussa.

Kaunis Kampela kaunistui

Ensimmäisenä uuteen kuosiin nousi Lauttasaaren oma kala Kaunis Kampela, joka on tunnettu muun muassa runoilija Tommy Tabermannin kantapaikkana. Lattiasta kattoon uusittu ravintola viivästyi alkuperäisestä aikataulustaan neljä viikkoa, mutta avajaisia päästiin viettämään viimein toukokuun puolivälissä.

Ulkoa katsottaessa huomio kiinnittyy ensimmäisinä isoihin ikkunoihin. Vanhat lyijylasit ja punakeltaiset ikkunateippaukset ovat poissa. Tilalle on tullut maanläheisiä rävyjä ja keveitä fontteja. Ikkunassa lukee nimen lisäksi ravintolan perustamisvuosi 2002.

Ensimmäisenä mieleen tulee joku moderni brittipubi jossain Lontoon trendialueella.

Isot ikkunat antavat valoa ja uusi sisustus sulautuu osaksi kaupunkiympäristöä.

Sama pelkistetty linja jatkuu ravintolan sisällä. Kaareva jalopuinen baaritiski hallitsee tilaa, ikkunat ovat kuin suuria tauluja tai akvaarion seiniä.

Hetken kuluttua silmä tottuu; tämähän on oikeastaan aika hyvä. Seinien siniset sävyt istuvat merelliseen miljööseen, toisin sanoen baarista on tullut enemmän osa modernia kaupunkiympäristöään.

Sisätiloissa siniseen taittava värimaailma sopii merelliseen ympäristöön. Jalopuinen baaritiski ja isot messinkitasot vangitsevat katseen.

Paikallisuus kunniaan

Vaikka Kalaravintolat ovatkin ulkoisesti näyttäneet aina samanlaisilta, on niiden luonne ollut tiukasti paikallinen. Tähän oivallukseen liittyy myös uudistuksen yksi kantava ajatus: Asiakkaat luovat jokaiseen ravintolaan yksilöllisen tunnelman.

– Lauttasaaressa ja Töölössä asuu erilaisia ihmisiä. Kampelassa tyyli on merihenkinen, kun taas omassa ravintolassani urheilu on vahvasti osa paikan identiteettiä, kertoo uudistusta valmistelleessa työryhmässä mukana oleva Janoisen Lohen ravintolapäällikkö Daniel Wallenius.

Uudistusta on tehty yhteistyössä suunnittelutoimisto Pinto Helsingin kanssa. Heidän työnäytteitään ravintolarintamalla ovat muiden muassa Bröd ja Stockmann Roof sekä Neste K -liikenneasemien uusi ilme.

– Kaikki ravintolat uusiutuvat omilla tavoillaan. Me halusimme tuoda enemmän paikallisuutta esiin, Wallenius jatkaa.

Uudistuksista päätettäessä rajanveto on joskus vaikeaa, sillä vauhtisokeuskaan ei ole hyvästä. Hyväksi havaittua pitää kunnioittaa, vaikka se olisi vanhaa. Erityisen suurta harkintaa vaatii puuttuminen sellaisiin yksityiskohtiin, joista paikka tunnetaan.

– Esimerkiksi tässä ravintolassa kaikki muut kalusteet on vaihdettu, mutta Tommy Tabermannin nimikkopöytä päätettiin säilyttää. Perinteet ja historia ovat meille tärkeitä arvoja, Wallenius sanoo.