Jotain ihan uutta – Carlsbergin biopohjainen ja täysin kierrätettävä kuitupullo
Maailma on nykyisin täynnä huonoja uutisia ja voinee sanoa, että kaikki niistä on ihmisen aiheuttamia. Ilmaston lämpeneminen ja luonnon pahoinvointi ovat niistä vakavimmasta päästä. Siksi oli suorastaan liikuttavaa olla kerrankin tilaisuudessa, jossa esiteltiin yksi pieni mutta merkittävä askel kohti hiilineutraalisuutta juomateollisuudessa.
Muikeina kuitupullot käsissään Suomen Pakkausyhdistys ry.n toimari Antro Säilä, Sinebrychoffin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Marja-Liisa Weckström ja BSAG:n projektipäällikkö Nicholas Wardi
Tällä kertaa asialla on Carlsberg-konserni, joka on ollut mukana biopohjaisen juomapullon kehitysprojektissa vuodesta 2015. Kyseessä on siis luontoystävällinen, biopohjainen ja täysin kierrätettävä olutpullo. Tästä kaikesta kuultiin Carlsberg konserniin kuuluvan Sinebrychoffin toimesta helsinkiläisessä ravintola The Helsingerissä juontaja Jussi Heikelän varmaotteisesti vetämässä lanseeraustilaisuudessa.
Vielä on matkaa siihen, kun kuluttaja pääsee hypistelemään pulloa. Tilaisuudessa esiteltiin koe-erä; Gen 2.0 – työnimellä kulkevaa kuitupulloa on jaettu näytteinä vasta 8 000 kappaletta valituille sidosryhmille Länsi-Euroopan kahdeksalla pilottimarkkinalla. Suomeen pulloja on saatu vain 300 kappaletta. Kuluttajien käsiin kaupallisessa mittakaavassa pullot pujahtavat vasta 2025 aikana, ennustaa viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Marja-Liisa Weckström, joka on selvästi täpinöissään innovaatiosta. Niin pitääkin, silloin kun ollaan tällaisten asioiden äärellä. Sama tunnelma oli havaittavissa myös muiden tilaisuuteen osallistuvien parissa.
Kyseessä ei ole kuitenkaan pelkästään Carlsbergin keksintö, sillä pullon kuituosan kehitystyössä mukana on sangen merkittävän yrityspooli, johon kuuluvat mm. Loreal, Coca-Cola Europe sekä Pernod Richard. Kyseinen verkosto on nimeltään Paper Bottle Community . Olkoon kukin mitä mieltä tahansa suurista korporaatioista, niin yksi asia on kuitenkin selvä. Mahdollisuus tehdä suuria tekoja tarvitsee merkittävät vipuvarret, joihin pystyvät vain isot toimijat. Varsinkin, jos tehdään vahvaa yhteistyötä merkittävien asioiden äärellä. Toisaalta se on myös heidän tehtävänsä, sillä onhan totta, että maailmanlaajuisesti huolestuttava luonnon tila on suurelta osin raskaan teollisuuden ja logistiikan ansiota. Mutta lopullinen päätös on aina ollut kuluttajalla valintoja tehdessään, joten samassa porukassa olemme kaikki.
Se siitä, joten mennäänpä itse pulloon. Millainen se on?
Ensinnäkin se on kevyt.
– Kokonaispaino on 37 grammaa ilman korkkia, joka on vielä metallia mutta tulevassa 3.0 -versiossa luonnonmukaisempaa materiaalia. Pullon pinta on puukuitua ja siitä on 55 % FSC sertifioitua puukuitumateriaalia, josta osa on peräisin Suomesta, kertoo viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Marja-Liisa Weckström.
Sinebrychoffin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Marja-Liisa Weckström oli liekeissä uudesta pullosta.
Pullon sisempi PEF-muovinen kerros ja ulkoiset puukuitukerrokset ovat molemmat biopohjaisia, ja pullon runko hajoaa sata kertaa nopeammin kuin PET luonnossa, jos sitä ei kerätä olemassa oleviin muovin ja paperin kierrätysjärjestelmiin. Avantium, yhdessä muiden PEFerence-kumppaneiden kanssa, on todennut, että materiaalin hajoaminen hiileksi ja vedeksi alkaa vuoden kuluessa, ja että se ei kerry haitallisesti kuten perinteiset fossiilipohjaiset muovit. Vehnästä tuotettu PEF- muovissa kyseessä ei kuitenkaan ole vehnän syötävä osa, joten näiltäkin osin ollaan kestävän kehityksen äärellä. Muovin paino on 18 grammaa 37 gramman kokonaispainosta ja 3.0 versiossa on tämän osan paino tulee olemaan vain 5 grammaa. Merkittävää logistiikan ja kuluttajan kassin kannalta on, että kun normaali lasipullo painaa yli 300 grammaa, niin uusi pullo on merkittävästi kevyempi.
Jos tämä täysin kierrätettävä pullo joutuisi luontoon, se maantuisi täysin noin vuoden päästä.
Pullon sisempi PEF-kerros ja ulkoiset puukuitukerrokset ovat molemmat biopohjaisia, ja pullon runko hajoaa sata kertaa nopeammin kuin PET luonnossa, jos sitä ei kerätä olemassa oleviin muovin ja paperin kierrätysjärjestelmiin. Avantium, yhdessä muiden PEFerence-kumppaneidemme kanssa, on todennut, että materiaalin hajoaminen hiileksi ja vedeksi alkaa vuoden kuluessa, ja että se ei kerry haitallisesti kuten perinteiset fossiilipohjaiset muovit.
Mutta vain siksi, että pullo voi hajota takaisin luontoon, tämä ei tarkoita, että sitä ei voida tai ei pitäisi kierrättää olemassa olevien järjestelmien kautta.
Muistutetaan vielä, että nyt esitelty pullo on kuitenkin vielä kehitystyön alla, joten kehitys kehittyköön siihen saakka, kun pullo on saatu kuluttajamarkkinoille.
Pulloa hypistellessä sen pinta tuntui samettisen pehmeältä ja jotenkin inhimillisen oloiselta. Ja tietenkin kevyeltä. Pullon suu on hieman suurempi kuin perinteisisissä lasisissa olutpulloissa.
Marja-Liisa Weckströmin mukaan kehitystyön vaikeus on se, kuinka pullo pitää hiilidioksidit sisällään ja toisaalta se, ettei happi pääse sisään pilaamaan olutta. Siksi pullon väri ja pintamateriaali estävät myös valon, jolle olut on sangen herkkä. Pullo pitää myös oluen kylmempänä pidempään kuin lasipullo tai tölkit. Tässä oivallisena vertauksena toimii vanha kikka, jossa lasipullon päälle kääritään märkä paperi. Nyt sen ajaa pullon pintamateriaali.
Pullon kehityksessä on otettava huomioon monta asiaa. Kuinka se toimii täyttölinjalla tai logistiikassa, jolloin sen on oltava tarpeeksi vahva kantaakseen päällään useita muita olutpakkauksia, Lisäksi kuluttajakokemuksen pitää olla hyvä.
Yleisö kohahtaa, kun Marja-Liisa uhkaa tiputtaa täyden pullon lattialle vannoen sen pysyvän ehjänä. Tätä ei kuitenkaan tehdä kunnioituksesta pullon sisältöä kohtaan ja kuluttajakokemusta ajatellen. Kaikkihan me tiedämme mitä tapahtuu, kun avaat iskun saaneen olutpullon tai -tölkin. Tyhjän pulloa on kuitenkin kuulemma pieksetty toimistolla kunnon otteilla eikä ole saatu rikki sitten millään.
Pullo tullaan siis lanseeraamaan kaupallisesti 2025 sellaisissa maissa, joissa on tehokas kierrätysjärjestelmä kuten esim. Pohjoismaissa.
– Pullo on pantillinen. Se erotetaan omaksi pakkauslajiksi kuten tölkit ja lasipullot nyt. Materiaali myydään eteenpäin ja pahvi erotetaan biomuovista. Kuitu menee kuitukierrätykseen ja muovi muovikierrätykseen. Eli materiaali kiertää uudelleen. Pulloa ei siis pysty täyttämään uudelleen, Marja-Liisa kertoo ja jatkaa; — Sitten kun päästää siihen pisteeseen, että myös korkki on täysin kierrätettävää ja kaikki osat tuotetaan sellaisessa paikassa, jossa käytetään vain uusiutuvaa energiaa, ollaan asian ytimessä.
Mutta mitä on pullo pitää sisällään?
Sieltä löytyy Ranskassa Obernaissa oleva Kronenburgin panimon (part of Carlsberg Group) valmistettu lager-olut. Panimolla on tällä hetkellä Euroopan ainoa pullomalliin sopiva täyttölinja. Olut on tehty yhteistyössä ohramallastoimittaja Souffletin kanssa mallasohralla, joka on viljelty generatiivisilla eli uudistavan viljelyn tavoilla.
Tilaisuudessa puhui myös Suomen Pakkausyhdistys ry.n toimitusjohtaja Antro Säilä joka kertoi tulevaisuuden pakkausteollisuuden tulevaisuuden näkymistä.
Suomen Pakkausyhdistys ry.n toimitusjohtaja Antro Säilä pakkasi sanomansa tiiviiseen ja informatiiviseen muotoon.
– Yksi asia tulevaisuudessa on selvä, Euroopan Unionin regulaation määrän lisääntyminen sekä kannustaminen kierrätettävien pakkausvaihtoehtojen kehittämisessä. Tämä on positiivinen asia. Kuitenkin voidaan ampua päätöksissä yli ja fiiliksellä paneutumatta asioihin syvällisemmin, kun on kaikilla kiire pelastaa maailmaa, toteaa Antero Säilä sangen valaisevan esityksen lomassa. Esimerkkinä hän käyttää PEC muovipakkausten kierrätettävyyttä.
BSAG projektipäällikkö Nicholas Wardille on vaahto parempi oluttuopissa kuin Itämeressä.
Pitkäaikaisesta yhteistyöstä Sinebrychoffin kanssa kertoi BSAG projektipäällikkö Nicholas Wardi. BSAG eli Baltic Sea Action Group vauhdittaa Itämeri-työtä etsimällä ja kokoamalla yhteen Itämeren pelastamiseen tarvittavat yritykset, tutkijat, poliitikot ja kaikki muut vastuullisuutta tuntevat tahot. Yksi esimerkki yhteistyöstä on ollut mm. KOFFin Jouluolut, joka on tuotettu hiilineutraalisti. Olutposti oli mukana viime vuonna kuulemassa asiasta vierailullaan Vihdissä Sirkku Puumalan ja Patrick Nyströmin luomuohratilalla.
Juontaja Jussi Heikelä oli tehnyt kotityönsä esittäen hyviä kysymyksiä ja tempaisi mukaansa arvovaltaisen yleisön.
Tilaisuuden lopussa yleisöltä tuli hienoja ideoita, kuten pullon graafisen etiketin painaminen pulloon ilman erillistä etikettiä. Samoin tuumailtiin, kestääkö pullo kuinka pitkään vedessä. Olutposti aikoo testata tämän ominaisuuden omassa laboratoriossaan ja lupaa toimittaa tutkimustulokset eteenpäin. Kyseisessä kokeessa ollaankin jännän paikan äärellä kuinka pullon käy.
Teksti:cyde
Kuvat : Harri ja Carlsbeg
