Historialliset kioskit heräävät henkiin Helsingissä; viinibaareja, rapujuhlia ja holittomia cocktaileja keskelle kaupunkia

Helsingin vanhat kioskit saavat tänä kesänä uuden elämän. Kaupungin kulttuurihistoriallisesti merkittäviin kioskirakennuksiin on avattu viiniterasseja, alkoholittomia cocktailbaareja, jäätelökioskeja ja tapahtumapaikkoja, jotka yhdistävät kaupunkikulttuurin, gastronomian ja yhteisöllisyyden.

Kesä-Muru tarjoaa vaihtuvia viinejä, kuplivaa ja pientä purtavaa päivän eri hetkiin. Ennakkovarauksella onnistuvat myös esimerkiksi rapujuhlat.Kuva: Matida van Santen

Helsingin Kaupunkitilat Oy:n hallinnoimat kioskit Esplanadilla, Hakaniementorilla ja Hietalahdenrannassa toimivat tänä kesänä kokeilualustoina, joiden avulla etsitään uusia käyttötarkoituksia historiallisille rakennuksille.

– Kulttuurihistoriallisten kohteiden vaaliminen tarkoittaa myös sitä, että ne pysyvät käytössä ja osana kaupunkilaisten arkea. Kesän avauksilla haemme suuntaa sille, millainen rooli vanhoilla kioskeilla voi olla tämän päivän Helsingissä, kertoo tiedotteessa Helsingin Kaupunkitilat Oy:n Henna Hakala.

Kioskit ovat osa Helsingin historiaa

Moni kaupunkilainen tunnistaa Helsingin lankarulla- ja lippakioskit, mutta harva tietää niiden olevan merkittävä osa kaupungin arkkitehtuuriperintöä. Ensimmäiset Helsingin tyyppikioskit ilmestyivät katukuvaan jo vuonna 1928. Kaupunginarkkitehti Gunnar Taucherin suunnittelemia betonirakenteisia kioskeja alettiin kutsua lankarullakioskeiksi niiden pyöreän muodon vuoksi. Ne rakennettiin korvaamaan huonokuntoisiksi käyneitä puukioskeja muun muassa Esplanadin puistossa.

Seuraava kehitysaskel nähtiin vuonna 1937, jolloin Helsinkiin pystytettiin ensimmäiset puurakenteiset lippakioskit. Lipallinen puurakenteinen kioski on suorakaiteen muotoinen rakennus, jonka etuosassa sijaitsee myyntitiski. Sisätilat on jaettu myynti- ja varasto-osaan, ja takaosassa sijaitsee sisäänkäynti. Nimensä ne saivat kattoa kiertävästä leveästä lipasta, jonka suojassa sijaitsi myyntitiski. Lippakioskit suunniteltiin erityisesti puistojen reunoille sekä raitiovaunu- ja linja-autolinjojen päätepysäkeille palvelemaan kaupunkilaisia makeis- ja virvoitusjuomakioskeina. Lippakioski edustaa myöhäisfunktionalistista arkkitehtuuria. Ensimmäiset kaarevaetuseinäiset kioskit suunnittelivat Gunnar Taucher ja Eero Urpola, kun taas sodan jälkeen rakennettujen kulmikkaiden kioskien piirustukset allekirjoitti kaupunginarkkitehti Hilding Ekelund.

Helsingissä on nykyisin jäljellä vajaa parikymmentä lippakioskia. Vaikka niiden suosio hiipui 1970- ja 1980-luvuilla R-kioskien ja muun vähittäiskaupan yleistyessä, kiinnostus historiallisia kioskeja kohtaan on kasvanut uudelleen 2000-luvulla.

Esplanadin lankarullakioski muuttui viinibaariksi

Kesän näkyvin avaus löytyy Pohjois-Esplanadin ja Fabianinkadun kulmasta, jossa historiallinen lankarullakioski on muuttunut ravintola Murun kesätoimipisteeksi. Sommelier ja ravintoloitsija Samuil Angelovin luotsaama Kesä-Muru tarjoaa vaihtuvia viinejä, kuohuviinejä ja pieniä annoksia päivän eri hetkiin. Konsepti tuo huippuravintolan tunnelman keskelle kaupungin vilkkainta puistoa. 35-paikkaisen terassin erikoisuus ovat ennakkovarattavat rapujuhlat, joita voidaan järjestää keskellä Esplanadin puistokäytävää.

– Helsingin kesä on lyhyt ja intensiivinen. Kesä-Muru tarjoaa paikan nautiskelulle ja viipyilylle keskellä Espan vilinää. Tänne voi poiketa lasilliselle, jäädä lounaalle tai viipyä pidempään iltaa kohti, Angelov sanoo.

Hietalahdessa nautitaan ilman alkoholia

Toisenlaista kaupunkikulttuuria edustaa Hietalahdenrannan historiallinen lippakioski, jossa toimivat tänä kesänä alkoholittomia juomia valmistava Kåska ja kasvipohjaisiin jäätelöihin erikoistunut Friidu. Kioskilla ei tarjoilla viinejä tai olutta lainkaan, vaan valikoiman keskiössä ovat alkoholittomat cocktailit, virvokkeet ja vegaaniset jäätelöt.

– Kåskalla ja Friidulla on sama lähtökohta: haluamme tehdä vaihtoehtoja, jotka eivät tunnu vaihtoehdoilta. Alkoholiton cocktail tai kasvipohjainen jäätelö eivät ole luopumista, vaan tämän päivän tapoja nauttia, kertoo Friidun Annika Ikonen.

Noin 20-paikkaisella terassilla järjestetään kesän aikana myös musiikkiesityksiä, juoksutapahtumia, uintiretkiä ja speed dating -iltoja. Kioski toimii samalla esimerkkinä siitä, miten pienistäkin kaupunkitiloista voidaan rakentaa yhteisöllisiä kohtaamispaikkoja.

Friidu nja Kåskan kioskilla on luvassa matalan kynnyksen kesäohjelmaa aina uintiretkistä speed dating -iltoihin. Kuvassa Annika Ikonen ja Eetu Topo.

Hakaniemi nousi oranssiviinien keskukseksi

Hakaniementorin kioski jatkaa puolestaan viime vuosina rakentunutta profiiliaan luonnonmukaisten viinien kohtaamispaikkana.

Alkuviini tarjoaa maan laajimman laseittain myytävien oranssiviinien valikoiman sekä kattavan valikoiman natuviinejä. Viinien rinnalla tarjolla on leivonnaisia, pienpaahtimoiden kahvia, alkoholittomia vaihtoehtoja ja lähituotettua lageria. 200-paikkaisella terassilla järjestetään viikonloppuisin myös musiikkiohjelmaa, mikä on tehnyt paikasta yhden Hakaniemen kesän vetonauloista. Hakaniemen menestys osoittaa, kuinka aiemmin marginaalisina pidetyt viinityylit ovat löytäneet yleisönsä Suomessa. Oranssi- ja natuviinien ympärille on muodostunut oma uskollinen asiakaskuntansa, joka etsii uusia makuja ja elämyksiä perinteisen viinikulttuurin rinnalle.

Alkuviinin terassilla nautitaan viinien lisäksi tuoreita leipomuksia, pienpaahtimoiden kahvia, alkoholittomia tuotteita, sesongin herkkuja ja kolmen kilometrin päässä valmistettua lageria. Kuva: Joonas Määttä

Vanhoille rakennuksille etsitään uutta tulevaisuutta

Lippakioskit ovat pieniä rakennuksia, mutta niiden merkitys Helsingin kaupunkikuvassa on suuri. Osa niistä on jo löytänyt uuden elämän ravintoloiden kesäterasseina. Vuorimiehenpuistikon kioski toimii Seahorse-ravintolan yhteydessä ja Tove Janssonin puiston kioski Bellevue-ravintolan kesäpisteenä. Helsingin Kaupunkitilat Oy pyrkii nyt laajentamaan tätä kehitystä ja löytämään yhä useammalle historialliselle kioskille uuden käyttötarkoituksen.

Kesän kokeilut kertovat siitä, että vanhat rakennukset eivät ole vain säilyttämisen kohteita, vaan ne voivat toimia aktiivisina osina nykykaupunkia. Viinibaarit, rapujuhlat, alkoholittomat cocktailit ja yhteisölliset tapahtumat tuovat vuosikymmeniä vanhoihin kioskeihin uudenlaista elämää samalla, kun ne säilyttävät paikkansa Helsingin kaupunkikuvan rakastettuina maamerkkeinä.

Kioskien uusi tuleminen kertoo myös laajemmasta muutoksesta kaupunkikulttuurissa. Yhä useammin kiinnostavimmat kesäelämykset eivät synny suurissa tapahtumissa tai uusissa rakennuksissa, vaan pienissä historiallisissa tiloissa, joihin yrittäjät onnistuvat luomaan aivan uudenlaista elämää. Helsingissä osa kesän kiinnostavimmista kohtaamispaikoista löytyykin tänä vuonna rakennuksista, jotka ovat kooltaan vain muutamia neliömetrejä mutta merkitykseltään paljon kokoaan suurempia.

Lähde: Kaupunkitilat oy, Helsingin Kaupunginmuseo