Olutpostin haastattelussa Dan Koivulaakso (osa 1)

Dan Koivulaakso. Li Anderssonin erityisavustaja. Helsinkiläinen kunnallispoliitikko. Kirjailija. Kansalaisaktivisti. Vasemmistopolitiikan rähinöitsijä.

Tuota kaikkea on helsinkiläinen Dan Koivulaakso. Viimeistä titteliä mies ei itse enää allekirjoita, mutta myönnetään nyt kaikki, että se näyttää yksinkertaisesti hyvältä. Dan Koivulaakso on myös aviomies, isä ja palkittu kotipanija. Ne ovat titteleitä, jonka takia luet tätä tekstiä. Ei politikointia, vaan kotipolttoista.

Heinäkuinen tiistai näyttäytyy Espoon Jupperissa perinteisen maanis-depressiivisenä: välillä vesi vihmoo kasvoja kylmällä piiskallaan, paikoin taas aurinko hellii päälakea liiankin intensiivisesti.
Olemme juuri astuneet Dan Koivulaakson ”kotipanimoon”, hänen appivanhempiensa kotiin, espoolaisen omakotitalon takapihalle. Onhan nyt kesä.
”Crocsit sitten jalkaan toimittajallekin”, minua ohjeistetaan. Se kuuluu kuulemma espoolaisuuteen. Mietin hiljaa mielessäni, että mitä ihmettä tapahtui lohenpunaisille pikeepaidoille ja neuleille, värikkäille housuille tai purjehduskengille.
Vaikka yritän sanoa vastalauseen, niin hetken päästä löydän itseni kuitenkin nurmikolta kirmaamassa siniset Crocsit jalassa viuhuen. Kerta se on ensimmäinenkin. Espoolaiseksi en kuitenkaan ala. Johonkin se raja on vedettävä.

PERHE ON PARAS
”Tuossa voit istua ja tuolta löydät tuhkakupin”, Koivulaakso osoittaa pirttipöydän nurkkaa. Pöydän toisella puolella Koivulaakso sekä hänen ystävänsä ja lankonsa Jussi Vuorio ovat laittaneet vedet kiehumaan seuraavaa kotioluterää varten.
Koivulaakso ja Vuorio muodostavat Dadjoke Brewery -nimisen kotipanimon. Idea kotikeittämöstä kirkastui eräänä sumuisena iltana.
”Siskoni, eli siis Danin puoliso, sanoi joskus, että teidän pitäisi keksiä yhteinen harrastus. Olimme pubissa silloin, joten olut tuntui luontevalta harrastukselta. Tilasimme laitteet samalta istumalta”, Vuorio naurahtaa. Vuorio oli tehnyt olutta jo aikaisemmin, mutta Dan Koivulaakson kokeilut kotiolutmaailmassa rajoittuivat 90-lukulaisten mallasuutteiden kanssa leikkimiseen. Tekemällä
kuitenkin oppii, nimenomaan yhdessä tekemällä.

”Alussahan tässä vasta ollaan. Tai minä olen”, Koivulaakso viittaa Vuorioon, joka on viimeisen vuoden toiminut Solmu Breweryn pääpanijana Suomusjärvellä. Nyt miehen solmut ovat kuitenkin auenneet ja Vuorio suuntaa panimoalalta takaisin hissien pariin.
”Jussi on opettanut minua todella paljon ja hinku oppia uutta on iso, kun löytyy perhepiiristä ammattitason mentori. Tärkeintä tässä puuhassa on kuitenkin yhdessä tekeminen. Perheen kanssa ajan viettäminen. Jussistakin on tullut minulle viiden vuoden aikana kuin veli”, Koivulaakso pohtii.
Ja perhe tosiaankin on läsnä Dadjoke Breweryn tekemisessä, sillä jupperilaisesta pihapiiristä löytyy juttutuokion aikana neljä sukupolvea: veljiä, siskoja, vanhempia, isovanhempia, isoisovanhempia… Kaikki tekevät ehkä omia juttujaan, mutta kaikki ovat läsnä. Yhdessä.
Ja sitten olen tietysti minä.

PETTERI ORPO APPROVED
Mäskäys on käynnissä, joten on hyvää aikaa ottaa hieman tarkemmin selvää Koivulaakson ja Vuorion oluttaustoista. Dadjoke Breweryn historia vie kahden vuoden taakse, jolloin kaksikon ensimmäinen olut, mangolla maustettu imperial IPA, pantiin alulle. Seuraava vuosi oli aktiivista keittelyä ja Dadjoke osallistui muutamaankin kotiolutkilpailuun, ja voitti yhden, jonka ansiosta kotipanimon Toukopukki
rantautui Alkon hyllyille. Malmgårdin tekemänä. Saimaan, tai nykyisen MBH Breweriesin, (entinen alabrändi toim. huom) alabrändi Hedönist & Friends järjestää ympäri vuoden pyörivää kotiolutkilpailua, joka kantaa nimeä Homemade Dynamite. Karsintojen kautta etsitään koko kauden voittajaa, Dadjoke Brewery oli ensimmäinen laatuaan. Pitää muuten tähän väliin mainita, että toisen kauden voittaja Jirka Ordén on tuleva Pien Brewpubin pääpanija, joten kilpailun taso on kova.
Koivulaakso ei kuitenkaan ehtinyt voitosta paljoa nauttia, sillä työkiireet veivät miehen mennessään ja kotipaneminen jäi miltei vuodeksi.
”Hallitusneuvottelut alkoivat toukokuussa ja siinä meni pitkään ilman olutta. Tai siis sen tekemistä. Vaikka en päässyt Bruuveriin lanseerausjuhliin, niin kävimme kyllä muutamaan otteeseen neuvottelukumppaneiden kanssa Toukopukkia maistamassa. Osa piti sitä petollisena, koska prosentteja löytyy 8,6 %”, Koivulaakso nauraa hieman ilkikurisestikin.
”Kokoomuksen Petteri Orpo kävi kerran kanssa ihan erikseen kiittämässä maistuvasta vahvasta oluesta. Tosin silloin Suomi oli voittanut juuri Ruotsin jääkiekossa, että ehkä näillä asioilla on yhteys”, Vuorio komppaa taustalla.

Olut siis yhdistää yli puoluerajojen.

Teksti ja kuva: Teemu Lahtinen

Artikkeli on julkaistu Olutposti-lehden numerossa 3/2020.