Helppoa juotavaa: Olutmaistelu: One Pintin Latvian omatuonnit

Tai jos nyt ihan tarkkoja ollaan niin Etelä-Viro ja Latvia, sillä samalle omatuontimatkalle osui myös Tarton eteläpuolella sijaitseva Käbliku. Joka tapauksessa järjestimme tastingin siten että mukana oli yksi olut kultakin omatuontimatkan panimolta, sekä toisen maahantuojan talliin kuuluvalta Maldugunsilta yksi latvialainen olut lisää. Raatiimme kuului tällä kertaa 10 jäsentä, joista 7 antoi äänensä kuulua Untappdin kautta.

image

Tastingin avasi latvialainen Pumpurs, oluella Pumpurs Nelson Sauvin IPA (Prove Nr. 1). Pumpursille oli käynyt ns. kylmät kun tilattu ja maksettu panimolaitteisto ei koskaan saapunut ja siksi tuontimatkalaisia oli yllättäen kohdannut tyhjähkö halli jossa olutta tehtiin kotipanimotyyliin muovisammioissa. Kyllä tämä kuitenkin keskiverto kotioluen voittaa. Oikein puhdas ja tyylinmukainen IPA. Tuoksu jää hieman vajaaksi, mutta maku on varsin kelvollinen.

Raadin arvio: 3+ (3 – 3—½)

image

Seuraavana rimaa nosti ainakin volttien suhteen Nurme Raisin’ the Bar, rommirusina-barleywine. Valitettavasti tästä ei oikein löytynyt rusinaa eikä barley wineä, joten Maldugunsilla oluensa panevan kiertolaisen tuote jäi tällä kertaa maistelun huonoimmaksi. Nurmen osalta on tiedossa lisää arvioita viikonloppuna, joten silloin tälle panimolle tulee tilaisuus kasvojen pesuun.

Raadin arvio: 3 (3- – 3—½)

image

Malduguns ei siis ollut omatuontia, mutta ansaitsi merkittävänä latvialaispanimona ehdottomasti paikan tästä tastingista. Maisteltavana meillä oli Malduguns Pilota Nakts, hyvin tavanomainen ja konstailematon porter. Tasonnosto edellisestä olikin huima. Intensiivinen maku, hyvä tasapaino. Ei valittamista.

Raadin arvio: 4- (4- – 4)

image

Varsinaisen tastingin päätti olut, joka oli ollut tynnyrinsä kolmas alkoholi Maker’s Mark ja Laphroaig – viskien jälkeen. Käbliku Penumbra – Islay Laphroaig BA oli sinänsä oikein maistuva, mutta tynnyröinti olisi voinut olla hillitympi. Nyt tuoksu ja maku olivat enemmän (hyvää) Laphroaigia kuin Penumbraa. Tämä hypoteesi tuli myös empiirisesti todistettua illan aikana kun maistoimme kypsyttämätöntä versiota, jonka totesimme paremmaksi.

Raadin arvio: 3—½ (2 – 4+)

Itse tastingin voittajaksi selvisi siis Maldugunsin yön pilotti. Illan aikana kuitenkin maisteltiin ja (un)täppäiltiin vielä useita saman tuontireissun (ja Maldugunsin) oluita. Listaankin ne tähän alle enemmän tai vähemmän satunnaisessa järjestyksessä. Raadin koko vaihteli kahden ja seitsemän välillä oluesta riippuen.

Käbliku Sambo – raadin arvio 2—½ (1- – 3—½)
Käbliku Red Rye Pepper Pils – raadin arvio: 3 (2—½ – 3—½)
Käbliku Penumbra (2017- ) – raadin arvio: 4 (4 – 4+)
Malduguns Cilpa – raadin arvio: 3—½ (3—½ – 3—½)
Malduguns Stokholmas Sindroms – raadin arvio: 4- (3—½ – 4)
Käbliku Supurgillu 4000 – raadin arvio: 3—½ (3 – 4-)
Malduguns Tumšā Puse – raadin arvio: 4 (4 – 4+)
Käbliku Naked Oats – raadin arvio: 3 (3- – 3+)
Nurme Krubera – raadin arvio: 3—½ (3—½ – 3—½)

Aivan vielä Latvia ei ole edes Pohjois-Euroopan tasolla nousemassa oluenpanon mahtimaaksi, mutta kehityskelpoisia panimoita selvästi löytyy. Pinttiin maistamaan, hop hop!

Oma Top 5 yllämainituista:

1. Käbliku Penumbra (2017- ) 3.9
2. Malduguns Tumšā Puse 3.9
3. Malduguns Stokholmas Sindroms 3.7
4. Malduguns Pilota Nakts 3.7
5. Käbliku Sambo 3.5