EU:n pakkausuudistus vie Suomen juomapakkauskierrätyksen takaisin menneisyyteen
Juomapakkausten kierrätys on EU-maissa hyvin vaihtelevalla tolalla. Suomi on asiassa priimusoppilas, kaikki pakkaukset (tölkki, lasipullo ja muovipullo) palautuvat yli 90-prosenttisesti ja niiden materiaali käytetään joko uudelleen juomapakkauksina tai muuten teollisuuskäytössä.
Nyt uudessa EU:n pakkauksia ja pakkausjätettä koskevassa asetuksessa on linjattu, että 10-prosenttia juomapakkauksista täytyy olla pakkauksina kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä. Tämä perustuu siihen, että merkittävä osa pakkauksista käytettäisiin uudelleen sellaisenaan eli pakkaukset kiertäisivät kuluttajalta takaisin panimoihin uudelleenkäytettäviksi, ja asetuksen avulla voisi vähentää pakkausjätteen syntymistä, asettaa sitovia uudelleenkäyttötavoitteita ja rajoittaa tietyntyyppisiä kertakäyttöpakkauksia. Velvoite kohdistuu ennen kaikkea panimo- ja juomateollisuuteen, koska viineille, maidoille ja herkästi pilaantuville juomille myönnettiin poikkeus.
Suomalainen panimoala toivoi poikkeusta uudelleenkäyttövelvoitteesta, mikäli juomapakkausten kierrätysaste on yli 90 prosenttia, kuten Suomessa on. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto on ottanut useasti kantaa asiaan asetuksen käsittelyn aikana ja on pettynyt EU:n neuvoston näkemykseen olla sallimatta maakohtaisia poikkeuksia. Elintarvikeliitto pitää myös asetusta kohtuuttomana suomalaiselle juomateollisuudelle.
EU:n mukaan asetuksesta voi poiketa vain, jos kaikkien pakkausjätteiden kierrätys on riittävän korkealla tasolla. Muoville asetettu kierrätystavoite on 50 prosenttia; Suomessa pantillisten muovipullojen kierrätysaste on 90 prosenttia, mutta kaiken muovin kierrätysaste on vain 30 prosenttia. Pantillisten muovisten juomapakkausten kierrättäminen ei siis riitä tavoitteiden saavuttamiseksi, koska yhteisiin kierrätystavoitteisiin lasketaan mukaan kaikki pakkausjäte. Pantillisten juomapakkausten kierrätysjärjestelmiä hallinnoiva Palpa on pitänyt epäoikeudenmukaisena, että panttipullojen korkea palautusaste yhdistetään muiden muovien palautusasteisiin.
Monille EU-maille uusi asetus on positiivinen suunta kohti juomapakkausten kierrätettävyyttä, mutta valitettavasti Suomelle ja suomalaisille juomavalmistajille tämä tarkoittaa luultavimmin uuden palautusjärjestelmän järjestämistä nykyisen rinnalle, joka tietysti lisää juoma-alan kustannuksia merkittävästi. Voisikin sanoa, että asetus vie Suomen juomapakkausjärjestelmää taaksepäin yli kymmenen vuotta, aikaan, jolloin pullot pestiin panimoilla ja täytettiin uudelleen. Lisäksi tietyt pakkaustyypit, mm. tölkit, jotka eivät voi kiertää uudelleen pakkauksina, voivat vähentyä markkinoilla, ja nykyiset ohuet muovipullot jotka eivät kestä kierrätystä sellaisenaan, jouduttaisiin korvaamaan paksummilla pakkauksilla.
Historiallisesti tarkasteltuna Suomessa myytiin pitkään olutta jälleenpestävissä lasipulloissa, monet muistavat vielä ruskean lasipullon. Tölkin haittaveron poistuttua vuonna 2004, olut siirtyi päivittäiskauppapuolella nopeasti tölkkiin, ja se on tällä hetkellä kaupan myydyin olutpakkaustyyppi. Kertäkäyttöisiin, materiaalina kiertäviin lasipulloihin on siirrytty 2010-luvulla. Muovijuomapakkaukset eivät ole vakiintuneet Suomessa olutkategoriaan, mutta niistä on myyty mm. lonkeroita ja siidereitä. Alkoholittomissa juomissa muovipakkaus on suosituin pakkaustyyppi. Pieni määrä jälleentäytettäviä lasipulloja on markkinoilla, niiden kierrätystä hallinnoi Ecopullo joka hallinnoi myös mm. juomapakkauksille tarkoitettuja pantillisia kuljetusyksiköitä kuten kennolevyjä, dollyja ja PAN-kuormalavoja.
EU:n asetus linjaa, että tuotteen lopullinen jakelija eli myyntikanava, on vastuussa kierrätysvelvotteesta. Panimoalan mukaan on vielä epäselvää, miten asetuksen käytäntö järjestetään, koska vaihtoehtoja on monia, ja luultavimmin tästä täytyy panimoalan ja myyntikanavien sopia keskenään. Joka tapauksessa asetus voi aiheuttaa satojen miljoonien eurojen kustannukset ja johtaa kahden rinnakkaisen pullonpalautusjärjestelmän syntyyn.
Ennen kuin asetus voi tulla voimaan, jäsenmaiden on vielä hyväksyttävä se virallisesti.
Kuvat: Olutposti
Katso lisää:
Panimoliitto: EU:n neuvoston näkemys oli tappio suomalaiselle juomapakkauspalautukselle