Eestiläisen olutkulttuurin työmyyrä Tanel Nurmeots
Olutpostilla kävi tuuri Tallinn Craft Beer Weekend 2022 -tapahtumassa.
Tapasimme tanakasti paikallista olutporukkaa, kuten kaverin nimeltään Tanel Nurmeots. Illan mittaan jutustellessa selvisi, että kyseessä on olutalan päällikkö ja monessa mukana oleva tekijämies. Näin ollen oli suorastaan pakko jorista miehen kanssa lisää, jotta muistiin jää muutakin kuin festari-illan ihmettelyt.
Taneli tuntuu hymyilevän aina. Syytäkin on, sillä nyt hommat luistavat koronakurjimuksen jälkeen.
Nurmeots aloitti juomien parissa vuonna 2000 myyjänä pääosin viinien ja vahvempien alkoholien maahantuontiyrityksessä. Yhtiön portfoliossa oli myös muutamia oluita, kuten Corona Extra.
Kuuden vuoden jälkeen mies perusti oman alkoholimaahantuontiyrityksen. Hän toi Viroon mm. Baltika Brewingin oluita Venäjältä, saaden noin 3 % osuuden Viron olutmarkkinoista. Alkoholittomien oluiden markkinoista Nurmeots valtasi 50 % osuuden Baltika 0 % oluella, joka oli tuolloin erittäin suosittu juoma muiden merkkien puuttuessa lähes täysin alkoholittomien kategoriasta. Kun Carlsberg osti Baltikan, tekevä mies jäi ilman töitä.
”Sen jälkeen olin kotona unelmieni kanssa ja jonkin ajan mietittyäni aloitimme oman oluiden ja viinien maahantuonnin. Pikkuhiljaa tutustuin yhä enemmän oluisiin ja löysin itseni craft-oluiden parista ja perustamassa Uba ja Humal -kauppaa Tallinnaan. Erikoistuimme kahviin ja olueen ensimmäisenä kauppana Tallinnassa ja koko Virossa”, kertoo Nurmeots.
Uba tarkoittaa suomeksi kahvipapua ja Humal humalaa, kuten nimestä voi olettaa. Muutaman vuoden yrittämisen jälkeen ystävät Tanker -panimosta tulivat mukaan omistajana ja viitisen vuotta sitten myymälään rakennettiin myös oma taproom. Tanker poistui omistajakunnasta pari vuotta sitten perustettuaan oman taproomin panimonsa yhteyteen.
”Nyt pyöritämme Uba ja Humal taproomia ja kauppaa uuden partnerin kanssa. Kauppa on osin Lehe-panimon taproom, mutta tarjolla on myös todella laajasti eri oluita muilta panimoilta. Olimme aikanaan toinen vakavasti otettava olutmyymälä ja taproom, ensimmäisenä avattiin Õllepood no:1 Tartossa. Samana päivänä kuin avasimme olutmyymälän, aukesi Tallinnaan SIP -niminen olutkauppa, joten voisi sanoa, että jaoimme kakkossijan. Hittolainen sentään. Jos tarkkoja ollaan, niin ensimmäinen olutkauppamme oli oikeastaan Haapsalussa, joka oli auki vain kesäisin. Tämä tapahtui noin puoli vuotta ennen Uba ja Humal -kaupan aukeamista. Kuresaaressa meillä oli myös kesämyymälä, mutta koska työntekijöitä oli vaikea saada vain kesäajoiksi, päätimme lopettaa tämän kokeilun”, Nurmeots kertoo.
”Kun Uba ja Humal oli pystyssä, aloitin oman kiertolaispanimotoiminnan. Kun sain käsityksen, mitä oluita Uba ja Humal myy eniten, aloin tuottaa niitä laatuja myös itse. Neuvonantajat auttoivat minua resepteissä. Ensimmäinen oma olueni olikin pieni menestys. Se tehtiin Purtse:n panimolla”.
Tanelin ensimmäinen kaupallinen itse tekemä olut OHUS ON HAGU New England IPA on vieläkin tuotannossa ja kysyttyä tavaraa.
Vuoden mittaan omien oluiden myynti ja tuotanto kasvoi sen verran suureksi, että mielessä alkoi kajastaa oman panimon perustaminen. Tanel levitti sanaa kavereilleen, josko joku tietäisi myynnissä olevaa panimoa. Tällöin viisi vuotta markkinoilla toimineen Lehen kaverit ottivat yhteyttä ja näin Lehe päätyi uuden omistajan alaisuuteen. Entiset omistajat palasivat IT-businekseen, jota olivat ennen panimon perustamista tehneet.
Lehe brewingillä on lämmin perhemeininki. Myös jälkikasvu auttaa kiireisinä aikoina pakkaamon puolella ja vaimokin silloin tällöin mukana kuvioissa mutta ei kuvassa. Oikealla oleva hymyhuulinen peukuttaja on Mati Sild joka taas vastaa Lehen oluen reseptiikasta.
Kun puheenaihe kääntyy virolaiseen alkoholipolitiikkaan on vastaus kaikessa traagisuudessaan huvittava;
”Viron alkoholipolitiikka on hieman tuulella käyvä. Kun hallitus ei tee mitään, on kaikki ok, mutta kun se alkaa säätää raittiuspäissään omine mielikuvineen, mennään metsään. Joku vuosi sitten hallitus huolestui alkoholin käytöstä ja korotti veroja kaksi kertaa seurauksenaan se, että kaikki virolaiset ja suomalaisetkin suuntasivat alkoholiostoksensa Latviaan. Samalla alkoholin käyttö maassamme lähti täysin lapasesta. Sitten palattiin pikaisesti entiseen malliin, mutta haittoja se jätti jälkeensä”, tokaisee asiasta tohkeissaan oleva monialayrittäjä Nurmeots.
No, kuvio on sangen tuttu meille suomalaisille, jotka käymme Virossa ostoksilla edullisten juomien perässä. Eli näin ”vahinko” kiertää, ralli jatkuu, mutta voittajia ei näy.
Kun tunteet alkavat kuumeta liikaa, siirretään jutustelun painopistettä alkohopolitiikasta Nurmeotsin uuteen projektiin, Estonian Craft Beer Clubin toimintaan. Kyseessä on klubi, johon liittymällä saa jäsenetuna joka kuukausi klubin valitseman olutvalikoiman suoraan kotiovelle. Olutlähetyksiä lähtee ympäri maailmaa. Suurimpana jäsenkuntana olemme me suomalaiset noin 60 % osuudella. Kyseessä ei ole perinteinen verkkokauppa, vaan klubi omine etuineen. Toiminta on vielä pientä, mutta uskokaamme, että tämänkin artikkelin jälkeen voi klubissa tapahtua pientä liikehdintää. Sen verran mielenkiintoinen on kyseinen konsepti.
”Estonian Craft Beer Clubin päätarkoituksena on levittää virolaista olutkulttuuria muihin maihin eli kyseessä on enemmin kulttuurityö kuin varsinainen business. Ensimmäinen boksi virolaisia oluita lähti matkaan aika lailla tasan kaksi vuotta sitten. Olutkulttuurin levittäminen on minulle hengen asia”, sanoo Nurmeots.
Vierailun aikana lähti maailmalle Estonian Craft Beer Clubin viimeisin jäsenposti.
Nurmeots kuuluu myös Viron pienpanimoliiton hallitukseen ja on mukana monessa muussakin hankkeessa ollen innovatiivinen virolaisen olutkulttuurin harmaa eminenssi. Pioneeri, joka on toiminut vuosia taustalla sekä etulinjassa. Hän on peruskuva virolaisesta tekijämentaalista; ei pyöritä asioiden ympärillä vaan laitetaan ne pyörimään.
Teksti ja kuvat: cyde
