Coronan myllytystä

Haa! Sainpas sinut lukemaan, taisitkin luulla että tässä olisikin taas yksi uusi artikkeli koronasta?

Siinä olet aivan oikeassa, kotiolutpostin syynissä on Corona merkkinen mallasmylly.

Puhutaanpa hetki maltaista, sillä kokonaisten maltaiden saattaminen rouheisempaan muotoon on yksi kotioluen panemisen peruspilareista. Maltaiden rouhiminen auttaa suunnattomasti käymiskelpoisten sokereiden irrottamisessa, kokonaisista maltaista kun ei juurikaan sokereita irti saa.

Vaikka maltaita saakin tilattua nykyään valmiiksi rouhittuna niin kannattaa silti harkita kokonaisten maltaiden ostamista. Kokonaisessa maltaassa riittää hyviä puolia. Se on edullisempaa, se säilyy pidempään käyttökelpoisena sekä voit itse hallita maltaiden rouheusastetta.

Maltaiden rouhimiseen tarvitaan siis jokin väline. Yleensä se on mallasmylly, mutta morttelilla ja vasarallakin on saatu tuloksia aikaiseksi. Toki tolkuttoman määrän aikaa ja vaivaa se vie.

Mallasmyllyn valintaan kannattaakin käyttää hiukan aikaa. Vaihtoehtoina on pieniä käsiveivillä varustettuja karvalakkimalleja sekä porakoneella tai jopa sähköllä toimivia isoja myllyjä. Kannattaakin kartoittaa huolella omia tarpeitaan. Jos panemaan pääsee vain kerran tai pari muutaman kuukauden aikana, suuria investointeja laitteistoihin ei kannata tehdä.

Yhteistä näillä kaikilla laitteistoilla on se, että maltaiden rouhekokoa pitää pystyä säätämään. Toiminnan tarkoituksena on saada maltaiden kuorirakenne rikki, jotta lämmin vesi pääsee liottamaan sokereita irti. Liian hienoksi jauhettu mallas toki irrottaa mäskäyksessä eniten sokereita, mutta vastavuoroisesti hienojakoinen aines myös puuroutuu helposti ja tukkii laitteistot. Saavutettu hyöty menetetään ylimääräisillä huuhteluilla ja tukosten selvittelyillä.

Corona-mylly

Pirkka-mallien aatelia on Corona-mylly, pieni mutta pippurinen kapistus. Vielä 20l eriä tehdessä ei hermo pala maltaita myllätessä, mutta panokertojen ja mallasmäärien noustessa alkaa käsin veivaaminen jo pikkuhiljaa tuntumaan puulta. Laitteessa ei ole liikaa liikkuvia osia ja kaikki on tinattua valurautaa. Corona koostuu suppilosta mihin maltaat laitetaan, veivistä, kairan näköisestä kierretangosta, rouhintalevystä sekä jokusesta siipimutterista ja sokasta. Kaikki tämä on asennettu tukevaan valurautaiseen runkoon.

Välysten säätäminen onnistuu muutamaa siipimutteria vääntämällä. Todella karkeaa rouhetta tehtäessä joutuu muutaman ylimääräisen prikan tai tiivisteen laittamaan muttereiden väliin, jotta homma toimii. Laite ei ole erityisen hienovaraisesti säädettävä, mutta ajaa kuitenkin asiansa mainiosti.

Myllyn mukana tulee näppärä suojalevy joka estää mallasrouheen roiskumisen ympäristöön, haittana on että se estää hiukan näkyvyyttä rouhintalevyihin joten tee tarvittavat säädöt ennen sen asentamista.

Käsiveivillä rouhetta tehtäessä saa autenttisen craft-kokemuksen, kehittää myös lihaksistoa kun jaksaa käsipelillä veivata 6kg mallasta. Tokihan tämä on mahdollista modata toimimaan myös porakoneella. Nappaa kahvan kiinnittävä mutteri irti ja paiskaa tilalle pultti. Asenna sopiva kärki porakoneeseen ja kovaa ajoa peliin!

Mallasmyllyn asentaminen järkevään paikkaan voi aiheuttaa tuskaa. Myllyn kiinnitykseen tarkoitettu puristin ei ole mitenkään erityisen isolla säätövaralla varustettu ja paksuun pöytään myllyn kiinnittäminen ei onnistu. Myöskin on huomioitava itse veivi, ettei kammen liikerata osu pyöriessään ikävästi mihinkään esteeseen. Samoin myös laitteen eteen tahi alle on jäätävä tilaa astialle mihin mallasrouhe tipahtaa.

Monet kotiolutsepät ovat ratkaisseet tämän ongelman näin:

Laitetaan tarpeeksi tilavan ämpärin sisään kakkosnelosen lankku, johon mylly on voitu kiinnittää ja näin rouheet tippuvat saman ämpärin pohjalle. Myllyn kampea varten tosin joutuu ämpäriin seppäilemään reiän.

Myllyn puhdistukseen ei tarvitse käyttää pesuaineita. Mallaspölyn saa puhallettua pois ja maltaiden rippeet lähtevät ravistamalla.

Kiitokset: Mylly saatiin testiin Kotiviini.fi:ltä

Kuvat ja teksti: Joni Sormunen