Bönthöö bönthöö: Kakola Brewing Company – naapurustopanimo esittäytyy

Teksti: Teijo Aflecht

Kuvat: Markus Lehto

Kakolasta kuuluu kummia. Samaan aikaan kun VR sekoilee Konepajansa kanssa, Turussa saatetaan kerrankin olla tekemässä jotain oikein. Kakolanmäelle entisen Kakolan vankilan alueelle rakentuva asuntokompleksi ei näytä jäävän ainoastaan rykelmäksi ökyasuntoja, vaan myös ulkopuolisia houkuttelevat ja moderniin asuinalueeseen kuuluvat trendikkäät ruoka- ja juomapalvelut tekevät hiljalleen tuloaan. “Pikku-Kaskis” Kakolan Ruusu oli kovan luokan pelinavaus, ja ensi vuoden puolella aloittamassa on myös leipomo. Naapurustopanimoksi itseään tituleeraava Kakola Brewing Company sen sijaan avasi virallisesti ovensa viime lauantaina panimon ja sen myymälän osalta.

Avajaistapahtumaan mäkeä kiivetessä ex-vankila-alueen saattoi todeta muistuttavan tavanomaista rakennustyömaata vähän erikoisemmilla rakennuksilla. Työtä on siis vielä paljon edessä, mikä toisaalta ei panimoa välttämättä sen suuremmin liikauta tällä hetkellä. Karttaa kannattaa kuitenkin tutkia, kun panimomyymälään on asiaa. Aamupäivällä panimon sisäänkäynnillä oli tarjolla kahvia ja paikallisen leipomo Grynin vappumunkkeja. Aivan keskustassa sijaitseva Gryn ei ole oikein vakuuttanut aiemmin leivillään ja leivoksillaan parista mahdollisuudesta huolimatta, mutta munkki oli napakka ja nopeasti hotkaistu (rippeet esiintyvät tyylikkäästi myöhemmässä kuvamateriaalissa).

Itse panimon puolella panimon puuhamiehet keskustelivat vieraiden kanssa ja esittelivät laitteita. Paikalle oli saapunut mukavasti myös useampi lapsiperhe. Kompakti, aiemmin vankilan suurkeittiönä toiminut tila näytti suurin piirtein siltä kuin panimotilat yleensä: puhtaita pintoja, tankkeja ja astioita, pullotuslaite ynnä muuta. Huomattavasti epäsiistimpiä ja päällispuolisesti vähemmän organisoituja systeemejä on kuitenkin tullut vastaan, pieneen tilaan on saatu paljon mahtumaan vähäisellä entropialla. Oluen panemisesta vastaavan Peter Torniaisen aiempi alan kokemus Suomenlinnan Panimolta ja Mathildedalin Kyläpanimolta näkyy varmasti näiltä osin.

Vieraille oli tarjolla panimon puolella hanamaistiaiset kahdesta esikoistuotteesta, jotka olivat helles lager Hurlum ja vadelmahapanolut Vautsi. Vaikka hapanolut edelleen trendikästä onkin, Kakola on aloittanut melko vähällä kikkailulla. Erityisesti Hurlum oli positiivinen yllätys, koska lagerit eivät todellakaan ole olleet pienpanimoiden vahvuus. Yrttinen ja pippurinen tuoksu sekä positiivisessa mielessä teollinen, puhdas maku kelpasivat hyvin. Pientä epäilystä oli siitä, jaksaako raikkaus pullossa, mutta sen näyttäköön aika.

Vadelma-sour sen sijaan ei kirvoittanut vautseja tuoksunsa osalta, jonka pistävän ylikypsä, kiisselimäinen marjaisuus ei tuonut vadelman parhaita puolia esiin vaikkapa Boon Framboisen tapaan. Maku oli kuitenkin miellyttävämmän vadelmainen vähäisten hiilihappojen ja kevyen happamuuden luodessa mehumaisen suutuntuman. Alhaisesta alkoholiprosentista huolimatta ei minkäänlaista vetisyyttä. Helppoa juotavaa, mutta henkilökohtaisesti nenästä kiinni pitäen.

Debyyttituotteista vahvuutensa puolesta ainoa vain panimomyymälästä saatavilla oleva olut oli india pale ale Riviera. Jälkikäteismaistossa erottuivat erittäin tuore sitrusvetoinen tuoksu ja huomattava mallasrunko. Melko perinteinen tulkinta IPAsta siis, reilulla humaloinnilla kuitenkin. Hyvin vähäiset hiilihapot tosin jättivät parhaan terän uupumaan. Vaikka arvostan tällaista tasapainoisen IPAn tavoittelua silloin kun se osuu napakymppiin, niin jälleen tiukka humalointi ja maltaisuus päätyivät taistelemaan keskenään, erityisesti maussa. Näin tuoreena Riviera oli silti kohtuullisen hyvä esitys, vaikkei pankkia räjäyttänytkään. Tyypilliseksi sitruksiseksi pale aleksi kuvailtu Riemu jäi vielä toistaiseksi juomatta.

Markkinoinnin osalta Kakolan oluiden ilme vaikuttaisi olevan simppeli “hyvä meininki” värikkäiden etikettien ja yksinkertaisten, positiivisten tuotenimien kautta. Riviera viitannee hauskasti vankila-alueella sijainneeseen rantalomakohteeseen eli louhokseen muodostuneeseen lampeen, jossa luottovangit saattoivat aikoinaan päästä pulikoimaan. Tai kenties haussa on yhteistyö Kallion samannimisen anniskeluelokuvateatterin kanssa?

Panimomyymälä seinän toisella puolella oli kirjaimellisesti koppi, joka tosin iloisen kassalla operoineen osaomistajan johdolla sylki lähes yhtä iloisia asiakkaita ulos oluineen melkoista vauhtia. Osa juomista viihtyi jääkaapissa, joten myös piknikille voi suunnata Kakola Brewingin kautta. Myymälä on toistaiseksi auki satunnaisesti ja aukioloajoista ilmoitetaan Facebookissa. Rakennuksen toiselle sivustalle on myös tarkoitus avata panimoravintola eli taproom, jolle sijainti alueen valmistuessa olisikin todella otollinen.

Kakolan avajaistapahtumasta jäi mukava fiilis, ja kommenttien perusteella vieraat ja turkulaiset ylipäätään ovat innoissaan hyvälle paikalle ilmestyneestä pienpanimosta. Tietotaitoa löytyy sen verran, että pienpanimoiden pahimmat sudenkuopat vältettäneen. Sen suurempaa analyysia panimon tuotannosta on turhaa näin aikaisessa vaiheessa tehdä, mutta hyvän kulttuurillisen lisän Kakola Brewing Company alueelle kuitenkin on tuomassa.

Lisää kuvia tapahtumasta.

—

Kirjoittaja on turkulaistunut lappeenrantalainen hapan olutharrastaja, alakulttuurientusiasti ja armoton jalkapalloilija.