Bönthöö bönthöö: Arkisto: One Hidden Frame – Maistuu paloittelusurmalta, kuulostaa poikabändiltä

Mittumaarin kunniaksi arkistojen aarteena viime juhanuksen huuruissa tehty One — Hidden Frame -haastattelu. Olkaatten hyvät. Älkääkä hukkuko kokkoon.— 


Aika ei odota tappajaansa, tulevaisuus on jo historiaa. Aika ei myöskään noudatellut maalaamiamme tauluja, sillä kiireet ja velvollisuudet olivat siirtäneet tapaamista niin monesti, että oli pakko nostaa kädet ylös ja korjata näyttöpäätteen asentoa. Treffit Lappeenrannassa olivat muuttuneet juttutuokioksi Skypessä. Juhannuskokko oli juuri sytytetty ja sahtitönikkä narautettu auki, kun loimme yhteyden ja paljastimme itsemme. Hetken Bönthöö bönthöö ja One Hidden Frame olivat yhtä.

Saatanan atk.

Emil: Haloo?

— Moi— guipait.

— (Puhelu alkoi.)

— Ei kuulu mitään.

Pekka: Meille kuuluu.

— (Puhelu päättyi , 1 minuutti 8 sekuntia.)

— Vittu, ei pelaa.

— (Puhelu alkoi.)

E: No mut jätkän kiroilu kuuluu, ni se on tärkeintä.

— (Puhelu päättyi, 25 sekuntia.)

Eiköhän teksti riitä, eli mennään asiaan. Eli ketä teitä on siellä vastaamassa?

P: Pekka – laulu/kitara.

E: Emil – rumpu.

Moi vaan.

E: Moi.

Hyvää mittumaaria. Kumpi: kokkoon hukkuminen vai järveen sammuminen?

P: Palaen järveen hukkuminen vois piristää.

E: Kokossa noitatyylillä.

Witch is Nice. Eilinen painaa vielä päälle, ni kaadoin korjaussarjana just lasiin Tujun Amber Alea, se panimo, missä piti kävästä, jos olisin päässyt Lepraan asti. Mitäs teillä?

P: Hopping Brewsteriltä Plucky Penny ja Warthog IPA.

E: Pyynikin Black IPA ja perus Keisarin Lager.

P: Lähetääs availee… Plucky Pennyssä tuttu haju, kiljua?

En yhtään ihmettele, melko ailahtelevainen panimo. Tujun Punane on ihan jees, ei mun tyyli, mutta tässä on sellasta raikasta BrewDog-tunnelmaa, jota harvoissa ”punaoluissa” on.

P: Eppu juo olutlasista, itse muovisesta SaiPa-tuopista. Lisättäköön että kumpikaan täällä ei tajua oluista mitään.

Onko teillä bändin kesken kiistaa SaiPa vs. Pelicans? Kuitenkin Lappeenranta ja Lahti edustettuina bändissä.

P: SaiPa-Pelicans-pelejä on reenikselläkin saunan ohella tullu kurkittua, ei vielä kuitenkaan väkivaltaa esiintyny pahemmin.

E: Mut lätkä elää vahvasti tässä bändissä.

P: Plucky Penny, aluks kirpsakkaa mutta miellyttävä meno.

E: Bulkkioluen ystävälle varsin helppo siirtyminen “oikeisiin” oluisiin. Ystävällinen maku.

Onko yhtyeessä olutihmisiä vai meneekö enemmän keskisormi pystyssä keskiolutta?

P: Kaikille maistuu kyllä kaikki. Meikäläinen ja Jere (basso) silloin tällöin ostellaan craft-hommia, mut ei mitenkään ammattiotteella. Humalahakuinen bändi – ja köyhä.

E: Omat kokemukset erikoisoluisiin tulee aina herra toimittajan seurassa.

Eli humala maistuu olotilana ja makuna?

E: KYLLÄ! Useesti mennään tosiaan markettikamalla. Tänään Kukolla, koska pierettää vähemmän.

Onko jotain suosikki oluita/panimoita?

P: Nordic tietenkin, kun täällä Tampereella asustelen ja tuttuja siinä mukana. Sohon HC-lätkäolutta tullu ostettua jonkun verran, toimii mainiosti. Havugose-joku oli itselle vähän liian eksoottinen.

E: Markettimiehenä Lahen Sininen ja Olvin IPA suosikkeja.

P: Nordicia oltais muuten tähänkin haalittu mutta sitä ei oo vielä pulloissa, ja juhannusperjantaina pubitkin aika pitkälti kiinni, mistä sitä ois saanu.

Nordic oli vähän pettymys itelle. Tosin, kaikki uudet yleensä on, heh. Onko tää Lepran Tuju tuttu? Kuitenkin enemmän tai vähemmän saman kaupungin edustajia olette.

P: Tujun tuotteet ei vielä oo tullu vastaan, mutta kuullut kyllä panimosta. On noi loput kaks ukkoa vielä Leprassa, ja ite tietty ikuisesti idän ukko.

Mikäs tapahtuma siellä Tampereella muuten on nyt juhannuksena? Ootteko soittamassa?

E: Tampere Underground juhannus. Ei olla soittamassa, kavereita lavalla mm. Tryer ja Deaf Penalty.

P: Hiedanrannassa.

Okok. Eli Eppu on loisimassa siellä.

E: Täällä on mukava vastaanotto loisille.

Loinen on pirun kova bändi.

E: Muistan Usko-ajoilta kyseisen bändin. Eiks me soitettu siellä Lohjalla (?) niitten kanssa?

Billnäs oli se paikka, legendaarinen—  Slow Down the Summer -tapahtuma.— Otan uuden bönthön. Tujun Hapan Humala. Vaikuttaa nimensä mukaiselta, eli happamuutta ja humalaa on annosteltu reilulla ranteella. Hyvää.

P: Täällä aukee Pyynikin Black IPA. Pyynikin panimo taitaa olla kylläkin Tesomalla nykyään, siellä on synkkä meininki. Sieltä löyty mm. Gladiaattori Virpi Buttin sekä sen äijän palottelemia ruumiinosia. Joten tää Black IPA sopii hyvin teemaan.

18422188_10154505664466716_3245070657705555858_o.jpg
Kuva: Tina Newbury

Pitäskö puhua musasta lisää? One Hidden Framen uus levy, Harmful Content, ilmesty kevään korvalla, ni miten te kuvailisitte noviisille uutukaista? Tai ylipäätään bändin ukosantia? Ei hemmetti, vaikee kirjottaa huppelissa. UKOSANTI!

E: Mullehan tää oli eka OHF-levy ja oon oikeen ylpee kyseisestä lätystä. Ekaa kertaa kuulin OHF:ää 2003 ja siitä asti ollu fani! Komia tunne päästä mukaan ja saada levy pihalle.

Koskas sä muuten liityit remmiin?

E: 2014 LPRHC Festeillä hyppäsin kesken keikkaa remmiin ja soitin setin vikan biisin. Siitä eteenpäin tykitelly.

P: Uusin levy tosiaan jo viides, mutta omasta mielestä onneksi paras. Löytyny 15 vuoden aikana parannettavaa koko ajan ja nyt on monipuolisin. On nössöilyä mutta on kuitenki energisempääkin menoa.— Pyynikin Black IPA -analyysi tässä ohella: Eksoottinen mämmikalja, ei taida upota montaa hörppyä.

E: Maistuu paloittelusurmalta.

P: Joo tekee mieli irrottaa päitä.

Teijän kohalla on paljon puhuttu skedepunkista ja esim. Propagandhista, ite löysin taas tosta uudesta levystä Igniteä sun muuta tollasta ”melocorea”.

E: Propagandhi varmaa suurin vaikuttaja kaikille, mut kyllä siellä taustalla on paljon muutaki.

P: Vesku (kitara/taustalaulu) on ehkä kovin ysäriskedepunkkimies meistä.

Mutta onko se oikeesti skedepunkkia vai melodista hardcorea? Vai onko sillä, tai millään muulla, mitään väliä?

E: Ite miellän skeittipunk-sanan 90-luvun bändeihin ja nykyään ehkä melopunk kuvaa parhaiten meiän menoa.

Melopunk on hyvä. Tai siis sen mäkin tajuun.

P: Joo ei noilla genreluokituksilla niin väliä. Ite oon kuvaillu että ollaan 90-luvun skeittipunkin masentunut kadonnut velipuoli. Skeittipunk antaa tosiaan erilaisia mielikuvia monille, ite en voi esim. sietää jotain Blink 182:sta mihin monet yhdistää skeittipunk-sanan.

E: Skeittipunk on/oli muutenkin yleensä duurivoittoista ja meillä painellaan mollilla. Esim. Boysetsfire-vaikutteita voi kuulla, mikä on aika kaukana skeittipunkista.

Boysetsfire on muuten ihan kaasee nimi bändille. Bottom 3? Eli mitkä bändit EI ole vaikuttanu teijän soundiin?

P: No varmaan just noi lälläri-college-poppunkbändit ei oo vaikuttanu. Onhan sitä dookiet ja smashit tullu nuorena kuunneltua, mut en niitä luokittelis ees sinne. Meinasin sanoo etten oo kuullukaa Bottom 3 -bändistä mut Eppu korjas että kyse on vissiin listaamisesta…— 

Hehehe.

E: Jos bottom 3:n laittais, nii ehkä siihen vois heittää Blink 182, The Offspring (1998->) ja Sum41. Kokeile muuten painaa sitä mikin kuvaa jos kuuluis äänet.

Ei tää vaan toimi. OHF on mun käsittääkseni iso, tai ”iso”, bändi ulkomailla mutta omassa maassa ei olla profeettoja. Olenko täysin väärässä?

P: Jaa, no ollaan ihan mukavasti jengin tietoisuudessa kyllä, mutta ei tuolla ny mitään yleisöryntäyksiä oo. Tosin Manchester Punk Festivaleilla oli päälle 200 ihmistä kahen aikaan päivällä, ni se oli siistiä. Se on myös siistiä, että Spotifyssa on yks biisi pyörähtäny kohta 100 000 kertaa kolmen kuukauden aikana. Eniten kuuntelijoita jossain Chilessä ja— Kanadassa. Erikoista!

Kovia lukuja punk-bändille. Mutta olenko mä vaan ihan pihalla vai onko Suomessa ton tyylinen musa vähän paitsiossa?

E: Toi melopunk-skene on hiton vahvana ja isona Keski-Euroopassa ja Briteissä, mut jostain syystä Pohjoismaat on kyllä paitsiossa.

P: No nyt on lähiaikoina alkanu olee aika hyvät meiningit keikoilla. 2003 oli eka keikka, että onhan siitä tultu hienosti eteenpäin. Ja näyttää jengiä kiinnostavan, eihän me mitään tanssimusaa sinänsä olla mutta kyllä ne loppuun asti näyttää tapittavan. Suomessa siis.

Eikö tossa 00-luvun alussa käyny kuitenkin se Burning Heart -skene kuumana härmässäkin? Vai koetteko edes olevanne samaa kamaa?

E: Mulle OHF on aina edustanu vähä omaa juttuaan ja on ollu vaikee löytää vertailukohteita. Näin pitkään ulkopuolisena seuranneena heittäisin ehkä semmoset bändit ku Ambitions ja edellä mainittu Boysetsfire lähimmiks sukulaisiks.

P: En muista mitkä kaikki ruotsibändit tuli Burning Heartilta, mut sieltä bändit kuten Adhesive, Satanic Surfers ja Passage4 on tosi isoja itelle. Niitten 95-99 välisiltä vuosilta tulleet levyt erityisesti.

E: Kaikilla meillä on aika perinteinen skedepunk-tausta johon on tullu modernimpaa menoa mukaan vaikuttamaan.

Mä oon usemmaltakin hardcore-juipilta kuullu ylistäviä arvioita teistä, niin onko OHF ”hc kidien virallinen tunnelmointiyhtye”?

P: Se on kyllä mukavaa. Paljon ajautukin soittaa samoille keikoille sen takia, kun soitan myös Worth The Pain -bändissä ja sen kanssa on mm. 2002 Roosterfestistä alkaen tullu tutustuttua hardcore-porukoihin. Eräs nimeltä mainitsematon jätkäkin kerran aivan päissään tuli keikan jälkeen sanoo et “älkää kertoko kellekää, mut tykkään tein bändistä”, hahah!

Onkohan toi ollu Lahtikon graafikko? Heh. Hän oli innoissaan tästä haastattelusta. Ja en tienny tota Worth the Pain -kuviota. Lappeenranta on muutenkin tunnettu hc-kylä, eikö?

E: Nyt lähti muuten Warthog IPA laseihin.

Heittäkääs nopeet tuomiot? Mä vaihan olutta myös. Tujun Foreign Stout, paras tähän mennessä. Tosi jees ”petite imperial stout”.

E: Warthog raikkain tuoksultaan tähän mennessä. Tuli parempi mieli ton äskeisen surmaoluen jälkeen. Maku myös varsin hyväntuulinen.

P: Aikasempi Hopping Brewsters -bisse oli parempi. Tässä on sellane pien vanhan jääkaapin sivumaku, suht samaa muuten omiin makunystyröihin.

Niin, se hc. Joo siellä oli tosi kova meininki ihan 90-luvulta asti. Endstand mm. veti ekoi keikkojaan siellä ja oli yleisöä joku 500 Antifa-rokeissa. Sit oli paljon paikallisia bändejä, esim. toi meiän kitaristi Vesku (bändissä 2012 vuodesta) soitti vanhan koulun hardcorea Holdfast-nimisessä bändissä, Numb For Nothing -skeittipunkbändissä ja sit viel Another One Deadissa, joka on sellasta Biohazard/Hatebreed/Stigmata -osastoa. 1998 kävi Blood For Blood ja 1999 All Out War Leprassa, niin on siellä ollu paljon kaikkea. Nää samat nyt tietty Lahessaki repiny siihen aikaan.

Nyt ku alotit, ni kerro joku anekdootti siitä, kun koko kaupungin straight edge -skene droppas kerralla? ”Lepran edgedrop”.

P: Heh, en mie sillon tuntenu hirveesti jengiä Lappeenrannasta. Mutta joo, kyllä moni droppas samaan aikaan, myös yks jätkä joka ei ees ollu samas kaupungissa sinä päivänä, ni kaljaa lähti ostamaan tietämättä muitten droppaamisesta. Ne tais ostaa yhteen tapahtumaan 100kpl litran bissejä. En muista mikä oli tapahtuman nimi, mut liitty tohon samaan jotenkin. Tai sit ei.

E: Käänteinen joukkoitsemurha.

P: Tärkeä huomio: Vaikka noissa piireissä pyörikin, niin kitaristimme Veskuhan ei ikinä ollut mukana missään raittiusliikkeessä. Fiksu mies!

Mikäs se keikka oli? En muista millään bändiä.

P: En muista yhtään mikä tapahtuma se oli, saatto olla vaan joku skeittitapahtuma. Taitaa olla tarina tossa Valtio vihaa sua -kirjassa vähän paremmin selitettynä jopa. Tai sit ei.

Se bändi oli muutaman lähteen mukaan Blood For Blood, tässä kun tarkistin. Tuleeko muuten sXe-bändejä kuunneltua? Itse tösäytin nyt Minor Threatit tulille.

E: Omat suosikit Have Heart ja H2O.

P: Earth Crisis itelle tärkeä, kun Destroy The Machines oli varmaan eka kontakti hardcore-alakulttuuriin joskus vuonna -98. Kalja maistuu silti…

Kalja maistuu, hitto vie.

E: Warthogista vielä, että kyllä maistuu! Hyvää kammaa!

Mullekin maistuu tää tujulainen. Kiitos vaan sponsoroinnista Lepran suuntaan.

P: Tää WARTHOG on näköjään “Suomen paras olut 2016, vaalea ja keskitumma ale”.

— Suomen paras my ass. Tosta tuolikin mieleen, että käyn kakalla.

— (Virkistystauko.)

ohf-juhan.jpg

No niin. Lappeenranta, missä mennään nykyään? Onko punk-kulttuuri vielä voimissaan vai onko se enemmän hevikaupunki?

P: Kyllä siellä ihan ok meininki yhä, kiitos Galleria Hoi Sien keikkojen, johon on päässyt alaikäisenä sisään. Meininki tahtoo kuolla jos ei oo alaikäisille mestoja. Lappeenrannassa tuli järkkäiltyä Monarille keikkoja jonkun verran, kunnes lopetettiin yhdistys, ja sen jälkee tilavuokra ois ollu jotain 800e, ni aika hiljasta siinä jotain järkkäillä. Mutta uudempia bändejä on muutamia, Umpikuja, Pissed tai Vaihdevuodet 55. Lucky Monkeys tietty myös ehdoton kultakimpale kaupungille, jonne saadaan aina järkkäillä keikkoja ja ollaan tuotukin ulkomaisia bändejä varmaan lähemmäs kymmenen ihan lähivuosina.

Mites muu ravintolamaailma? Olutpuolella on kuitenkin ihan kiva tilanne päällä ton kokoseen kylään: Birra, Wolkoff, Teerenpeli…

P: Uutena tulokkaana Avot Sie! Mainio pien mesta, saa hyvää vegaanista safkaa ja myös lihhoo, kotoisa. Kävin just ekaa kertaa viime viikonloppuna. Suosittelen!

Kuulostaa hyvältä. Kiinnostas kyllä tää peruuntunu Lpr-retki hoitaa alta pois jossain vaiheessa. Käydää samalla Tujulla vetää ilmasta bönthöö, hah.

E: Tämä käy, ja se toteutetaan tämän kesän aikana.

Tero saatana.

P: Playlist-päivitys. Siulla oli Minor Threat äsken, nyt lähti McKayen nössöilyprojekti Embrace! Muita soineita: Adhesive – Sideburner ja Muncie Girlsin uusin. Kova! Tai siis pehmee.

Mites muuten Venäjä? Miten paljon sen vaikutus tuntuu ja näkyy kaupungin kulttuurissa?

P: Lähinnä shoppailemassa käy vaan rikkaampia, ei ehkä alakulttuurin puolella näy. Ei ihmeemmin käy bändejä sieltä, tai keikoilla. Nyt tosin tulossa jengiä Venäjältä kun järkätään 10.-11.17 Adhesive Suomeen.

E: 2007 oli myös venäläisiä keesipäitä paljon Torvessa, ku oltiin Flippin’ Beansin kanssa The Casualtiesia lämppäämässä. Ei oo muuten kauheesti keikoilla näkyny itänaapureita.

Mun oman musiikkiuran kohokohta on muuten se, ku Venäjältä tuli viiden juipin seurue varta vasten meidän keikkaa kattomaan Torveen. High Leif.— Mikäs toi Adhesive on? On nyt pariin otteeseen mainittu. Pitänee kuunnella?

E: Erittäin vaffaa skeittipunk-räimintää Ruotsista.

Täähän on ihan paskaa. En kuuntele enempää.— Te kun soitatte kaunista musiikkia ja olette kauniita poikia, niin minkä poikabändin kanssa tekisitte yhteistyönä hitin?

E: Ite ottaisin ehkä Fiven ja materiaali olis jotain Slam Dunk (Da Funk) -tyylistä asennejyystöö. Hieno biisi

Upea biisi.

E: Tai sit Silk ja jotain Freak Me -osaston nuolentaa.

P: East 17 ja House of Love tähän.

HUH! Yks kovimmista! Tähän on hyvä lopettaa, iso kiitos One Hidden Framelle ja Tujulle.

P: Joo, tää oli hauskaa, kiitos! Niinku joku asia ei ois, ku juo kaljaa ja nousuhumalat iskee.

E: Kiitos ja hyvää juhannusta, poika!

— 

— 

— 

— 

— 

— 

— 

— 

—