Beerbliotek

Lari Junkkari pohtii juoma- ja olutkirjallisuuden saloja.

Ajautuipa käteeni ja lasiini purkillinen beerbliotek-portteria. Hyvää on. Beerbliotek on göteborgilainen panimo, joka panee monenlaisia oluita eri ystävien kanssa. Tämä mainitsemani portteri ’Finns i sjön’ on tehty suomalaisen Pien-olutkaupan ja -panimon ystävien kanssa.

Miksi nostan esiin tämän panimon ja oluen? Siksi että minua viehättää tämä sananokkeluus: beerbliotek leikkii bibliotek-sanan (kirjasto) kanssa. Kirjastoissa on kirjoja, beerbliotek eli ’olusto’ taas on kokoelma oluita. Olutmaailmassa yhteistyö moneen suuntaan on ollut normikäytäntö jo vuosien ajan ja on rikastuttanut valtavasti meidän kuluttajien maistomahdollisuuksia.

Jatkan kirjastoteemalla. Suomalainen kirjastolaitos on eräs monista maamme ylpeydenaiheista. Me suomalaiset olemme kirjastokansaa. Käyttötilastot ovat kansainvälisesti vertaillen upeat. Eikä enää ole kysymys vain kirjojen lainaamisesta, vaan kirjastot ovat lisänneet tarjontaansa monipuolisesti. Ympäri maailmaa tulee valtuuskuntia tutkimaan rakennuksia ja toimintoja, jotka herättävät ihailua.
Myös me suomalaiset olemme uudella tavalla havahtuneet kirjastojen tärkeyteen. Edelleen jatkuva pandemia on saanut aikaan sen, että kansalaiset ovat tajunneet millaisen ulospääsyn rajoitusten harmituksista voivat tarjota kirjat, musiikki ja elokuvat. Siksi on ollut viisasta pitää kirjastoja auki niin hyvin kuin se ollut terveysturvallisuuden kannalta mahdollista.

Vierailin äsken omilla kirjahyllyilläni ja totesin, että sinne on kertynyt kiintoisa olutkirjojen kokoelma. Siellä on luonnollisesti teoksia, jotka kertovat olutlaaduista, panimoista ja olutkulttuurista. Suomessa on viime vuosina julkaistu varsin ansiokkaasti myös pienpanimoesittelyjä ja olutmatkailukirjoja. Jäin nyt selailemaan muutamaa kirjaa, jotka käsittelevät oluen ja muiden alkoholijuomien filosofiaa.
Esimerkkeinä kirjoista (joista monia voi lainata kirjastoista) ovat Delermin Ensimmäinen siemaus olutta – ja muita pieniä iloja, Hamvasin Viinin filosofia, Lawrencen Philosophy on Tap, Halesin Beer & Philosophy ja Scrutonin I Drink Therefore I am. Myönnän että kaikkea tuota en ole jaksanut lukea, mutta jo kirjojen selailut ja hyvien haarukkapalojen nostot niistä ovat nautintoja. Tietysti niin, että vieressäni on iso lasillinen hyvää olutta.

Eräs teema näissäkin kirjoissa on pohtia oluen ja alkoholijuomien merkitystä ja roolia ihmisten elämässä ja niiden vaikutuksia yhteiskuntiin. Niissä tarkastellaan näiden aineiden käytön hyödyllisyyttä, terveellisyyttä, haitallisuutta ja turmiollisuutta milloin mistäkin näkökulmasta ja arvomaailmasta. Hyvä niin, sillä kysymykset pysyvät ikuisesti, vastaukset ehkä hieman muuttuvat.

Nostan esiin ja suosittelen kolmea kirjaa, jotka ovat sivistäneet minua pohtiessani alkoholikysymyksiä tuolla kuuluisalla yksinkertaistettujen ääripäiden janalla: ”Onko olut jokapäiväinen leipämme vai viekö se meidät muiden alkoholien ohessa Turmiolan Tommin karuun kohtaloon?” On olemassa iso määrä muitakin hyviä kirjoja, mutta nyt siis nämä: Turusen Humalan henki eli juomatapojen tarina, Mäntylän Suomalaisen juoppouden juuret – Viinanpoltto vapaudenaikana sekä K.H.J. Vilkunan Juomarien valtakunta 1500-1850 – Suomalaisten känni ja kulttuuri.
Kun keskustelemme olutkulttuurista ja suomalaisesta alkoholipolitiikasta nykyaikana, meidän olisi hyvä tuntea hiemaan asiaan liittyvää historiaa. Taustat auttavat meitä katsomaan itseämme oluen nauttijoina ja alkoholin kuluttajina tai näistä juomista pidättyvinä. Eli nyt siis kirjastoon ja siellä tilaukseen joku näistä tai muista kirjoista! Nopsasti saat ilmoituksen saapuvasta kirjasta; jos hyllyssä ei ollut, niin asiantunteva kirjastovirkailija auttaa sen löytämisessä jostain naapurikunnasta.

Teksti ja kuva: Lari Junkkari

Artikkeli on julkaistu Olutposti-lehden numerossa 1/2022.