Arde Arvioi: Erik Lars Myers & Sarah H. Ficke: North Carolina Craft Beer & Breweries
Olutmatkaopaskirjat ovat nykyään vanhentuneita jo kirjoitettaessa, saati sitten julkaisun tai lukemisen aikaan. Tykkään kuitenkin edelleen lukea niitä, vaikka ajankohtainen tilanne onkin syytä tarkistaa netistä. Innostuin hankkimaan tämän North Carolinan panimoita esittelevän opuksen, kun ensi kesänä on tarkoitus vierailla seudulla. Myersin ja Ficken teos on toinen painos, julkaistu viime toukokuussa. Tuoreimmat tiedot siis ovat varmaan edeltävältä talvelta. Kirjoittajat ovat aviopari, Myers pyörittää Mystery-panimoa Hillsboroughissa, lähellä Durhamia, ja on lisäksi North Carolina Craft Brewers Guildin presidentti.—
Kirjassa on perinteinen rakenne, North Carolinan silloiset noin 150 panimoa käydään läpi maantieteellisessä järjestyksessä Appalakkien vuorilta Atlantin rannikolle edeten. Suurin osa panimoista on aivan uusia, North Carolina ei ole ollut vielä kauaa craft beer -buumin kynsissä. Kirjoittajat valottavat lyhyesti osavaltion oluthistoriaa, joka ei ole kovin kunniakas. Ohran viljely ei ole lyönyt leiville North Carolinan ilmastossa ja ilmeisesti kaupallista panimotoimintaa ei juuri ollut ennen kieltolakia. Kieltolakikin tuli voimaan jo 1909, kauan ennen kuin muualla USA:ssa. Kirjoittajien lähteisiin kuuluu Reino Ojalan 1983 julkaistu teos 20 Years of American Beer, The 30’s & 40’s. Sen mukaan North Carolinassa ei ollut yhtään panimoa 1935. Atlantic Brewing sitten aloitti 1936 Charlottessa, mutta senkin jälkeen oli pitkään hiljaista.—
Lakimuutoksen jälkeen 1985 saksalaissiirtolainen Uli Bennewitz perusti edelleen toimivan Weeping Radishin. Vuonna 2000 panimoita oli 28 ja 2010 48. Vuoteen 2005 asti oluiden maksimivahvuus oli North Carolinassa 6%, sen jälkeen 15%. Tällä hetkellä seutu on olutmielessä USA:n mielenkiintoisimpia. Ratebeerin mukaan panimoita on nyt noin 200. Viinitiloja on silti North Carolinassa enemmän kuin panimoita. Valtio on Ruotsin kokoinen, asukkaita noin 10 miljoonaa.—
North Carolinassa sijaitsevat esim. Sierra Nevadan, New Belgiumin ja Oskar Bluesin itäiset tuotantolaitokset. Niitä Myers ja Ficke eivät käsittele, vain kotoperäisiä tuottajia. North Carolinalla on nykyään lyödä tiskiin yksi maailman olutpääkaupungin titteliä vahvasti tavoitteleva kandidaatti. Kouvolan kokoisessa Ashevillessä on kirjan mukaan 14 panimoa. Varsin tasaisesti panimoita näyttää hajautuneen pitkin valtiota. Suurimmassa kaupungissa Charlottessa on 12 panimoa, samoin pääkaupunki Raleighissa.—
Kun panimoita on näin mittavasti, kukin panimo saa vain parin sivun esittelyn. Mustavalkoiset kuvat ovat varsin heikkotasoisia. Kirjoittajat eivät arvioi oluita, mainitsevat vain tyylit, joita panimo suosii. Kirjan alussa on tosin oluttyylien esittely, jossa kunkin tyylin kohdalla mainitaan parhaita esimerkkejä North Carolinasta. Teksti keskittyy panimoiden perustamisvaiheisiin ja hanahuoneen/ravintolan kuvailuun. Jonkinlainen taproom näyttääkin olevan käytännössä lähes kaikilla panimoilla, mutta laajempia panimoravintoloita on harvemmassa kuin USA:n muilla olutintensiivisillä alueilla. Kohtuullisia anekdootteja löytyy perustajien haastatteluista, mutta varsin kuivan asiallista teksti on. Se on myös hieman persoonatonta ja puisevaa, reippaampi omakohtainen kannanotto tai asenteellisuus olisi ollut viihdyttävämpää luettavaa.—
Kovin tunnettuja Euroopassa North Carolinan panimot eivät ole. Itse en tietääkseni ole juonut yhtään sikäläistä olutta, vain Kööpenhaminassa tehdyn Amager/Wicked Weed -yhteistyön. Ashevillen Wicked Weed onkin kerännyt mainetta, viime aikoina kyseenalaistakin, kun Bud osti sen. Pikkulintu on ilmeisesti tuonut Aviatorin oluita, mutta niihin en ole törmännyt. Aviatorin perustajalla Mark Doblella ja hänen suvullaan näkyy olevan taustaa Tampa Bay Brewingissa. Objektiivisesta kirjasta on vaikea nostaa esiin laadullisesti mielenkiintoisimpia vierailukohteita, mutta kyllä teoksesta on matkareitin suunnittelussa apua. Ashevillessä ainakin on tarkoitus pysähtyä pitempään. Paikallisia olutsivustoja on esimerkiksi tämä, jossa näppärästi mm. kartta growlereiden täyttöasemista.
