Alkoholiveron korotus jakaa lausunnonantajat; THL ja elinkeinoelämä varoittavat veropohjan rapautumisesta, terveysjärjestöt haluavat kiristää linjaa
Valtiovarainministeriön suunnitelma korottaa alkoholiveroa on saanut lausuntokierroksella ristiriitaisen vastaanoton. Yllättävää on, että myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suhtautuu esitykseen varauksellisesti. Elinkeinoelämän järjestöt pelkäävät veronkorotuksen siirtävän ostoksia entistä enemmän ulkomaille, kun taas terveysjärjestöt pitävät korotusta tärkeänä keinona vähentää alkoholihaittoja.
Hallitus esittää alkoholiveron korottamista vuoden 2027 alusta. Korotus kohdistuisi pääosin yli 5,5-prosenttisiin alkoholijuomiin, mutta olut ja enintään 10-prosenttiset long drink -juomat jäisivät korotuksen ulkopuolelle. Tavoitteena on kasvattaa valtion verotuottoa noin 20 miljoonalla eurolla vuodessa. Asia oli lausuntokierroksella elokuun puoleenväliin.
THL: Veronkorotukset voivat lisätä ulkomaisia ostoksia
Yksi lausuntokierroksen kiinnostavimmista kannanotoista tuli THL:ltä. Laitos ei kannata hallituksen esittämää veronkorotusta nykyisessä markkinatilanteessa, vaan arvioi sen voivan lisätä alkoholin matkustajatuontia ja ulkomaisia verkko-ostoja. Samalla verotuottoja voi siirtyä Suomen rajojen ulkopuolelle. THL:n mukaan alkoholiverotuksen vaikutuksia ei voida enää arvioida pelkästään kotimaan myynnin perusteella, sillä ulkomaiset hankintakanavat ovat muuttaneet markkinoita olennaisesti.
Alkoholijuomaliitot kriittisiä
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto suhtautuu esitykseen erittäin kriittisesti. Liiton mukaan alkoholiveron jatkuvat korotukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa merkittävä osa kulutuksesta tapahtuu Suomen verotusjärjestelmän ulkopuolella. Liitto muistuttaa, että uusien tilastojen perusteella jopa noin kolmannes Suomessa kulutetusta alkoholista tulee matkustajatuonnin ja ulkomaisten verkko-ostojen kautta. Siksi veronkorotukset eivät sen mukaan enää kasvata verotuottoja odotetulla tavalla, vaan heikentävät kotimaisen tuotannon kilpailukykyä. Panimoliitto korostaa myös, että kotimainen juomateollisuus maksaa veronsa Suomeen, työllistää kotimaassa ja investoi tuotantoon, kun taas ulkomaille siirtyvä kulutus ei hyödytä Suomen taloutta.
Olutliitto vastustaa veronkorotusta kokonaan. Sen mukaan Suomen alkoholiverotus on jo Euroopan unionin korkeimpia, eikä viime vuosien kehitys tue ajatusta siitä, että veronkorotuksilla voitaisiin kasvattaa verokertymää. Liitto muistuttaa, että alkoholiveron kertymä on viime vuosina laskenut, vaikka veroja on korotettu useaan otteeseen ja samalla sekä verkkoostot että yksityinen maahantuonti on lisääntynyt.
Pienpanimoliitto pitää hyvänä sitä, ettei oluen veroa nyt korotettaisi. Se ei kuitenkaan usko ratkaisun suojaavan pienpanimoita. Liiton mukaan ostokäyttäytyminen ei noudata veroluokkia, vaan kuluttaja tekee yhdellä kertaa koko juomaostoksensa. Näin myös kotimaiset panimot menettävät myyntiä, vaikka oluen vero säilyisi ennallaan. Pienpanimoliitto esittää myös koko veronkorotuksen peruuttamista.
Suomen Alkoholijuomakauppa ry nostaa lausunnossaan esiin erityisesti ulkomaisen verkkokaupan verovalvonnan. Yhdistyksen mukaan ongelma ei ole pelkästään kulutuksen siirtyminen ulkomaille, vaan se, ettei alkoholiveroja saada nykyisin kerättyä tehokkaasti Suomeen. Järjestön mielestä ennen uusia veronkorotuksia pitäisi korjata verovalvonnan puutteet, jotta kotimaiset toimijat eivät joutuisi epäedulliseen kilpailuasemaan.
MaRa: Ravintolat maksavat laskun
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa arvioi veronkorotuksen kohdistuvan erityisen voimakkaasti ravintola-alaan. Järjestön mukaan alkoholin hinnan nousu vähentää ravintolakäyntejä tilanteessa, jossa ala kamppailee jo valmiiksi heikon kysynnän ja kasvaneiden kustannusten kanssa. Samalla yhä suurempi osa alkoholista hankitaan ulkomailta. MaRan mukaan hallituksen vaikutusarvioissa ei ole huomioitu riittävästi matkailu- ja ravintola-alan taloudellisia vaikutuksia, ja uusien veronkorotusten sijaan painopiste pitäisi siirtää ulkomaisen etämyynnin verovalvontaan.
Terveysjärjestöt haluavat vielä tiukempaa verotusta
Lausuntokierroksen toisessa päässä ovat terveysjärjestöt. Niiden mukaan alkoholiverotus on edelleen yksi tehokkaimmista keinoista vähentää alkoholin kulutusta ja siitä aiheutuvia haittoja, vaikka toimintaympäristö on muuttunut etämyynnin ja matkustajatuonnin kasvun myötä.
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry kannattaa hallituksen esitystä, mutta pitää sitä liian varovaisena. Järjestö esittää, että myös olut ja enintään 10-prosenttiset long drink -juomat otettaisiin veronkorotuksen piiriin. Lisäksi EHYT muistuttaa, että verotusta pitäisi tarkastella yhdessä alkoholin saatavuuden, kotiinkuljetuksen ja etämyynnin kanssa. Myös Valvira pitää veronkorotusta perusteltuna alkoholihaittojen ehkäisemiseksi, mutta korostaa, että samalla on tehostettava ulkomaisen etämyynnin valvontaa.
THL puolestaan toteaa, että alkoholiverotus on edelleen tärkeä alkoholipoliittinen ohjauskeino, mutta muuttunut markkinatilanne heikentää sen vaikuttavuutta. Laitoksen mukaan kasvava matkustajatuonti ja ulkomaiset verkko-ostot voivat siirtää kulutusta Suomen verotusjärjestelmän ulkopuolelle, minkä vuoksi veromuutosten vaikutuksia on arvioitava aiempaa laajemmin.
Lausuntokierros paljastaa kiinnostavan asetelman
Lausuntokierroksen ehkä kiinnostavin havainto onkin, että lähes kaikki osapuolet tunnistavat saman ongelman. Niin Panimoliitto, Olutliitto, Pienpanimoliitto, MaRa, Suomen Alkoholijuomakauppa, THL kuin Valvirakin pitävät ulkomaisen etämyynnin ja matkustajatuonnin kasvua keskeisenä haasteena. Yhteisymmärrys päättyy kuitenkin siihen. Elinkeinoelämä katsoo, että veronkorotukset vain pahentavat ongelmaa, kun taas terveysjärjestöt uskovat, että alkoholiverotus on edelleen tehokas keino haittojen vähentämiseksi, kunhan samalla myös ulkomaisen etämyynnin verovalvontaa tehostetaan. Juuri tästä ristiriidasta muodostuu todennäköisesti alkoholiverokeskustelun keskeinen kiistakysymys myös eduskuntakäsittelyssä.
