Olutkulttuurin nousu kulttuuribaarissa

”Suuntaus on miedompiin juomiin ja etsitään koko ajan erikoisempia tuotteita”

Juoma- ja ruokakulttuuri on noussut viime vuosina populaarikultuurin joukkoon siinä missä elokuvat, musiikki ja muotikin. Helsinkiläinen Corona Baari on oiva esimerkki, kuinka olutkulttuuri leviää uusille alueille ja saavuttaa uusia oluen ystäviä muun kulttuuriväen parista. Oluen myynti ja varsinkin pulloissa myytävät tuotteet ovat— lisääntyneet viime vuosina.

Videolla baarin ravintolapäällikkö Toni Brofelt kertoo aiheesta jos toisestakin.

 

CORONA BAARIN HISTORIA

Helsingin legendaarisimpiin taiteilijabaareihin kuuluva Kaurismäen veljesten, Erkki Lahden ja Kari Pulkkisen toukokuussa 1992 perustama Corona on saavuttanut sataa vuotta juhlivan Suomen vanavedessä kunnioitettavan neljännesvuosisadan iän.

Kaikki sai alkunsa, kun Aki Kaurismäki istui Ranskan Ivryssa catering-auton takaosassa Boheemielämää-elokuvan (1992) kuvauksissa ja ilmoitti Pulkkiselle, että he tulevat perustamaan baarin Helsinkiin. Samaan aikaan Mika Kaurismäki käveli Eerikinkadulla tyhjän liikehuoneiston ohi ja ilmoitti tyttöystävälleen, että siihen tulee baari.

Alkuperäisenä suunnitelmana oli vaatimaton 10–20 paikan aulabaari alakerrassa sijaitsevien elokuvateattereiden seuraksi, mutta naapurin maalikaupan lopetettua toimintansa idea laajeni tyhjäksi jääneen liikehuoneiston suuntaan ja baarin takaosaan perustettiin yhdeksän pool-pöytää ja yhden snooker-pöydän käsittävä biljardisali.

New York -tyylisistä rennoista street baareista mallia ottaneen paikan nimi sisältää myös nostalgian vivahteen.

– Corona Baarit olivat oman aikansa (60–70-luvun) tunnetuin kahvilaketju ainakin Kehä kolmosen ulkopuolella. Niissä oli aina mainiot jukeboksit, joista saattoi kuunnella vaikkapa Creamia tai Renegadesia, kertoo Aki Kaurismäki.

Corona löysi nopeasti uskollisen asiakaskuntansa ja vakiinnutti paikkansa kulttuuripiirien kohtauspaikkana, boheemin yöelämän ja kansainvälisen kapakkatunnelman keskuksena. Päivisin auringossa kylpevä terassi tuo mieleen klassiset pariisilaiset taiteilijakahvilat, mutta paikan todellinen tunnelma on lähtöisin henkilökunnasta.

– Se on paljon tärkeämpää, että on hyvä tyyppi kuin että on ammattibaarimikko. Me palkattiin sellaisia työntekijöitä, jotka ovat vähän erilaisia ja fiksuja, Kari Pulkkinen määrittelee.

– Jotta ne olisivat yhtä fiksuja kuin meidän asiakkaat, lisää Erkki Lahti.

Kari Pulkkisen vetovastuu on sittemmin siirtynyt hänen pojalleen Risto Pulkkiselle.

Vuotta myöhemmin Coronan seinän takana avasi ovensa myös ”pysähtyneisyyden ajan viimeinen valuuttabaari” Moskova eli Kafe Mockba, jonka alkuperäinen tarkoitus oli Mika Kaurismäen mukaan tarjota omistajille hiljaisempi vaihtoehto huippusuosion saavuttaneen Coronan rinnalle. Hyvästä yrityksestä huolimatta Moskovastakin kasvoi menestystarina eikä kukaan saanut vieläkään olla rauhassa.

Coronan pöydissä on vuosien varrella ideoitu näyttelijä Matti Pellonpään ja laulaja Rauli Badding Somerjoen valokuvamuotokuvien, Zombie ja Kummitusjuna -elokuvan (1991) julisteen ja Rosa Liksomin seinämaalauksen välittömässä läheisyydessä elokuvia, levyjä, kirjoja, taidenäyttelyitä, performansseja, seminaareja, näytelmiä ja erikokoisia, enemmän tai yleensä vähemmän onnistuneita kulttuurivallankumouksia.

Vuonna 2004 kokonaisuus täydentyi syvänpunaisten Twin Peaks -verhojen taakseen peittämän portaikon toisesta päästä löytyvällä 200-paikkaisella Dubrovnik Lounge & Lobbylla, jonka yhteydessä toimii myös 176-paikkainen elokuvateatteri Kino Andorra.

www.andorra.fi
https://www.facebook.com/CoronaBaari/
https://www.instagram.com/coronabaari/?hl=fi— 
https://fi.wikipedia.org/wiki/Corona_baari_%26_biljardi