Ummikot Umpitunnelissa: 12th Of Never Ale

nor

The Lagunitas Brewing Company, Yhdysvallat. American pale ale, 5.5%. Tölkki, 0.355l.

David Allan Coen kalenterissa on 33. elokuuta, mutta Lagunitaksella on 12. eimilloinkaata. Aikamoista, meidän laseissa on olutta.

Lagunitas on panimo joka on tuttu pikemminkin tuopista kuin blogista; muutamia olemme maistaneet mutta vain yhtä pikaisesti arvoineet. Se muuttukoon nyt, kun tyhjennämme kaappia pikku hiljaa vanhenevista oluista.

Lasiin Lagunitaksen vaalea ale kaatuu niukasti vaahdoten, eikä pysyväiskerrosta ole kuin ohuelti lasin reunoilla. Väriltään olut on todella kalpea ja kirkas, keltainen ja hailakka. Tuoksu on voimakkaan, melkeinpä ällöttävän makea, kuin vähän härskiintynyt hedelmämehu. Sokeria ja appelsiinia. Vähän ellottava, ei paha.

Päällekäyvään tuoksuun nähden maku on yllättävän varovainenkin: makeus nostaa päätään toden teolla vasta rungon taittuessa jälkimakuun, joka alkaa varovasti mutta kehittyy runsaan katkeroiseksi. Kirkkaassa ja kevyessä rungossa maistuu hedelmäisyyttä ennen kaikkea, hiukan makeutta ja hiukan nektarimaista tahmeutta. Kyllähän tätä juo, mutta totta puhuen kohtalaisen tylsä maku.

12th Of Never on sarjassamme oluita, jotka jättävät sen verran kylmäksi keskinkertaisuudellaan, ettei niistä ihan älyttömästi tarinaa irtoa. Kyllähän tätä juo, mutta lähes mistä tahansa marketistakin saa tätä nykyä parempaa kamaa.