Tyttö ja tuoppi: Kesäpäivän keittokirja: Anikón Ihan ulkona

Anikó Lehtisen kirjoittama ja WSOY:n kustantama Ihan ulkona -kirja on ollut niin sanotusti ulkona jo jonkin aikaa ja taas on aika kirja-arvion. Olen tosi iloinen, että sain arvostelukappaleen myös tästä kirjasta ja pääsin taas fiilistelemään tunnelmallisia kuvia ja herkullisen kuuloisia reseptejä. Tällä kertaa ei kuitenkaan liikuta olutmaailmassa, vaan uuden kirjan pääosassa on ruoka. Kyseessä on siis Anikón eka ruokakirja.

Ihan ulkona ei ole tyypillisin suomalainen keittokirja, sillä kirjassa kokataan ja syödään ulkona. Värikkäiden kuvien täyttämillä sivuilla kuljeskellaan paljain jaloin nurmikoilla ja rantahiekalla perheen kanssa. Kokkailu hoituu siinä sivussa kuin itsestään. Helpot ja nopeat reseptit sopivat kesään ja useimmat kirjan ruoista on kätevä pakata mukaan piknikkoriin. Rento asenne oli yksi niistä jutuista, joista tykkäsin eniten Anikón aikaisemmissa olutkirjoissa, eikä iisi meininki ole onneksi keittokirjojen puolelle siirtymisen myötä kadonnut mihinkään. Kirjassa jaetut ruokamuistot ja kertomukset kesäperinteistä saavat lukijan tuntemaan olevansa melkein itsekin osa kirjan isoa perhettä.

Ihastuin erityisesti helpon kuuloisiin salaatti- ja leipäresepteihin, joita kirjasta löytyi kahmalokaupalla. Olen ollut erittäin laiska retkiruokien laittaja, mutta helpot ohjeet saivat minut miettimään, josko kerrankin kokkaisi piknikkoriin jotain vähän spesiaalimpaa kuin emmental- ja kurkkutäytteisiä sämpylöitä. Ainakin halloumilla, tomaateilla ja rucolalla täytetyt retkirieskat, eli lunat menevät kokeiluun lähes satavarmasti.

Ihan ulkona on aktiivisen ja ulkona aikaa viettävän kaupunkilaisen keittokirja, jota voi suositella erityisesti pariskunnille ja lapsiperheille. Kirjan neljälle hengelle mitoitetut ruoka-annokset passaavat parhaiten porukalla syötäviksi. Hiukan Helsinki-painotteisten ulkoiluvinkkien lisäksi olisin itse kaivannut vinkkejä myös muiden kaupunkien kivoista paikoista, sillä kesällä Suomessa matkustellessa jää ainakin itse usein miettimään, mihinköhän sitä entuudestaan tuntemattomammassa kaupungissa suuntaisi piknikille tai rannalle. Toki ymmärrän, että yhden kirjan sivutila on rajallinen ja sikäli pääkaupunkiin keskittyminen on perusteltua.

Anyway, tykkäsin paljon kirjan kesäisen kepeästä tyylistä ja joka lähtöön sopivista resepteistä. Kiitos jälleen hienosta kirjasta Anikó!

—