Tuopin Ääressä: Olutarvioissa: Humalove Hammer of Sucellus
Ebuja harmittavasti vain 43 yksikköä. Todettakoon, että toinen vaikutin tämän ostoon oli omassa pöntössä käyvä Barley Wine, tai Rye Wine, miten vain. Toki lähtökohdat ovat toisenlaiset, mutta kun mieli teki niin pahasti Sierran Bigfootia, että alan ymmärtää saappaan pohjallisia kaluavaa koiruuttamme. Eli yksinkertaisesti nautimme ja kaluamme yhdessä nyt placebolääkkeitä.
Ulkoisesti mahonginruskeaa olutta todella niukalla vaahdolla. Ei siinä, ei tässä missikisoissa oltukaan. Tuoksu tarjoilee tuoreeltaan kuivattua hedelmää sen verran, että pelkään jo suurempien belgivivahteiden päällekäyvyyttä. Tummaa siirappia ja marjaa sekaisin. Mallasta piisaa, mutta näillä leveysasteilla kaipaisi enemmän intensiteettiä; jännitystä, seksiä ja väkivaltaa. No pahimmat alkoholiesterit ovat kokonaan jemmassa, joten veikkaan rungonkin olevan kohdallaan.
..Ja onkin. Liki siirappista maltaisuutta, salmiakkia ja pihkaa seassa. Toffeekarkkia, joka puree lopussa. Voisi purra enemmänkin, sitoa ja piiskata. Nyt juotavuuskin on pelottavan helppoa matalilla hiilihapoilla.
Arde epäilemättä moittisi peräkärryn puuttumisesta, niin minäkin. Se toisi hiipuvaan loppuun kaivatun säväyksen. Kenties kaipaan liikaa Bigfootia, tai edes Old fog hornia?
Eikä siinä. Humalove painaa kyllä tässä kenties parastaan toistaiseksi. Ei täydellistä, mutta harvoin BW maailmassa mietin, josko joisi toisenkin?
HLS: 6/10