Tuopillinen: Olutsatama 2017
Jyväskylässä tuli opiskeltua kuutisen vuotta vuosituhannen alussa. Sen jälkeen vierailut on olleet turhankin harvassa. Pari vuotta sitten kävin kyllä ihmettelemässä baaritarjontaa vahingossa rallin aikaan.
Sittemmin Olutsatama-festari on puhaltanut lisää tulta Hiiden dominoimaan paikalliseen pienpanimoahjoon. Sieltä otettiin yhteyttä ja tarjoteltiin ilmaispilettiä, jonka turvin sain tekosyyn lähteä lauantaiksi piipahtamaan paikalle.
 |
| Tämä ei kyllä ole Jyväskylän Lutakko! Joku ihan muu Lutakko! |
Festari on nimensä mukaisesti Jyväsjärven rannalla, kivenheiton päässä Tanssisali Lutakosta ja kahden kivenheiton päässä Matkakeskukselta. Radan ja Kuokkalan sillan välisellä alueella. Lutakosta puheenollen, joku pentele on mennyt ja vaihtanut koko alueen toiseen. Hetken mietin olenko oikeassa kaupungissa, kunnes Tanssisalin läsnäolo toi tutun ja turvallisen tunteen.
Ilmaislippu aiheutti jotain ihmettelyä sisäänkäynnillä, mutta muuten saapuminen kahden maita hoitui täysin ilman jonoja. Vähän suorastaan hämmästelin kun ilmeisesti kävijämäärät olivat ainakin edellisenä päivänä olleet melkoiset ja lauantainakin illasta oli tullut tupa täyteen. Paikalla ruokaa tarjonnut Naughty Burger oli vetänyt lapun luukulle jo heti kättelyssä lauantaina, kun burgeriainekset olivat vedelty lähes kuiviin jo perjantain aikana. Sen seurauksena kahteen jäljellä olevaan ruokamestaan olikin sitten sellaiset jonot, ettei tullut testattua.
Festarilla käytettiin oikealla rahalla ostettavaa leikkirahaa 2€ -lipukkeiden muodossa. Miellyttävästi oluet olikin hinnoiteltu käytännössä joka kopilla 2€/dl, 4€/2dl ja 6€/4dl. Maistelulasi oli hyvä rastalin “craft master”-malli.
Jos ruokaan oli jonoa ja vähän niukasti vaihtoehtoja, niin olutta sen sijaan oli hyvin. Paikalle myöskin korruptiolipuilla seilanneet fellowbloggarit Arde ja T-Bone viittoivat pöytäänsä ja siinä ihmeteltiin ääneen, että suorastaan yllättävän paljon löytyi mielenkiintoista maisteltavaa ja lisäksi sitä, että miten vähän tarjolla oli huipputrendikästä hapanolutta. Paikalla oli monta uutta pientä panimoa kuten esim. Linden, Rocking Bear ja Takatalo & Tompuri. Saimaan ja vaikkapa Laitilan tapaiset isommat perusnimet sen sijaan eivät siellä olleet. Hyvä näinpäin.
En tähyillyt olutlistaa etukäteen mitenkään erityisen tarkkaan, mutta satuin ensimmäisenä Iso-Kallan kojulle. Siinä oli Voodoo IPA niminen “Vermont IPA” tai NEIPA tarjolla. Hedelmäinen, mehukas ja maukas, tosin tyyliltä odotettava sameus uuupui. Jatkoin kahdella muulla vastaavalla. Sonnisaaren jo aiemmin hyväksi todettu Humalaja ja Donut Islandin erityisen tuore (viikon vanha) I Hop It’s Not A Problem #2 olivat sitten sitä sameampaa lajia ja perin toimivia sarjassaan molemmat.
En nyt lähde luettelemaan kaikkia maistelemiani olusia. Mutta panimoista raumalainen Linden vakuutti kyllä vahvasti. Sen Red Ale oli varsin moitteeton bitter, jonka nimeä tosin vähän ihmettelin. Lindenin American Pale Ale oli myös erittäin hyvässä iskussa. Ensi kosketus panimoon ja vahvasti positiivinen!
Makulla oli yhden tietyn minulle palkkaa maksavan firman Intohimo-olut edelleen erinomaisessa kuosissa. Erikoisempana Makun Jasu oli kehitellyt “Jasun muru” nimisen tuotoksen joka oli blendi viiniä ja olutta. Mielenkiintoinen kombo ja ihan toimivakin.
Hiidellä oli “ihan kiva” reilusti Mosaic-humaloitu pils Peri, joka olikin jäänyt edellispäivän Alkon pruuvista pois. Pisteet himaan veti kuitenkin miedohko (8,5%) blues-nimetty barley wine I Asked For Barley Wine, She Brought Me Gasoline. Volttejaan muhkeampi ja syvempi, herkullinen tapaus.
Parhaaksi testaamakseni panimoksi nostaisin silti Sonnisaaren. Humalajan lisäksi testasin— HC Pilsin ja Tippa Double IPAn. Kaikki erittäin hyviä ja moitteettomassa kunnossa. Näistä Tippa oli ehkä paras Olutsatamassa maistamani olut. Upea humalapommi. Olen tosin ollut IPA-fiiliksissä pitkästä aikaa, joten se auttaa.
Joka kopilla ei ehtinyt käymään, sillä jo puoli yhdeksältä lähti bussi takaisin kohti etelää. Asiasta oli ollut niin paljon puhetta pöydässä, että kävin paikallisen kaverin kanssa— Arden tapaan myöskin kanssa tsekkaamassa Timo Soinin pinssinjälkiä Mustan Kynnyksen pöydistä. Löysin eri pöydän, mutta ihan samanlaisen jäljen. On sitä voimalla paiskottu kun on ympäri baaria lennellyt!
Vielä itse festareista: Homma tuntui toimivan vallan mainiosti. Hienot festarit, nautin hyvinkin paljon käväisystä. Aivan loistava ilma ja sopivan väljä tunnelma päivällä auttoivat tietysti paljon.
Yksi erilainen asia mitä arvostin Olutsatamassa oli se, ettei sivualueiden kojupaikkoja oltu aivan 100% laitettu täyteen myyntikojuja vaan siellä oli välissä pari pientä oleskeluloungea. En edes oleskellut niissä, mutta jotenkin tilasta tuli rennompi.
Jos nyt jotain korjattavaa keksin niin näitä samoja vanhoja, jotka tuntuvat olevan jollain tavoin lähes joka ainoan festarin riesa: Lasinpesupisteitä oli vain yksi ja se sama oli myös ainoa vesipiste. Lauantaina päivällä jonotus oli aika minimaalista, mutta voin kuvitella illasta olleen hankalampaa.
Ja sitten tietysti se ohjelmisto. Musiikkiohjelmasta ollaan tietty montaa mieltä, itse pärjäisin mielellään ilmankin, mutta tuohan se tunnelmaakin. Sen sijaan lavan periaatteessa hyvinkin mielenkiintoinen puheohjelmisto jäi teltta-alueen perällä olevissa pöydissä vähän heikosti avautuvaksi, koska ympärillä on sellainen puheensorina, ettei esityksestä oikein meinaa saada selvää vaikka kuulisikin sen. Naapuripöydistä lähinnä kuuluikin valittelua, että olisivat nyt hiljaa. En tiedä, ehkä ne puheohjelmat pitäisi pitää jossain hillitymmässä tilassa?
Varsinaisen ruokatarjonnan lisäksi itse toivoisin aina paremmin snäksejä. Jotain pientä kivaa siihen oluen kaveriksi välillä. Kuivalihakundi jokaiselle olutfestarille! Ja juustoja!
Olutsatamaan kuului myös premium-tason lippu, jolla sai mm. ruoka+olut-maistingin. Sellaista ei sentään ilmaiseksi jaettu, mutta sattumalta Jyväskylässä vaikuttava serkkupoika oli venkoillut itsensä maistingiin mukaan ja kertoili, että hyvät oli maistelut.
Kaiken kaikkiaan hyvinkin onnistunut festari, toivottavasti homma vain paranee jatkossa! Kaukaa on toki aina vähän vaivalloista saapua, mutta ehdottomasti harkintaan tämä ensikin vuonna.
