Tuopillinen: Lapin Kulta vs. Original 1964 Lager
Torniossa on toimi panimo aina 1800-luvun lopulta vuoteen 2010 asti. Se toimi eri nimillä vuosikymmenten aikana ja päätyi Lapin Kulta -nimisenä Hartwallin omistukseen 1980 ja sitä kautta myös kansainvälisten jättien kynsiin. Kuten näissä jättien ostoksissa aina käy, Lapin Kullan tuotanto siirtyi oluen kotikaupungista muualle. Niin oluesta tuli jo nimestä kuultavan alueellisen ylpeyden sijaan sieluton brändi ison firman brändikatalogiin. Mainoslauseiden tunturipuroille on aika pitkä matka Lahdesta.
Lapin Kultaa oluena tuskin tarvitsee kenellekään suomalaiselle esitellä. Perinteinen peruslager, ehkä kepeämmästä päästä kapeaa skaalaa. ”Lappari” oli pitkään Suomen suosituin olutmerkki ja lie edelleen ulkomaillakin tunnetuin suomalainen olut. Ulkomaisissa olutkaupoissa ja baareissa jos sattuu ”Finland”-hylly olemaan, niin siellä on yleensä lapparia.
Tornioon perustettiin viime vuonna uudelleen panimo. Pienpanimobuumi löysi ilmiselvän kasvupisteen vanhan panimon tiloista. Loogisesti tämä uusi on nimeltään Tornion Panimo. Vanhoista juurista huolimatta sillä on kuitenkin pitkälti uudet tekijät.
Paitsi siltä osin, että jo aikaa sitten eläkkeelle siirtynyt Lapin Kullan panimomestari Leo Andelin oli saatu panimolle tekemään mestarisuorituksensa uudelleen. Original 1964 Lager nimellä markkinoille vastikään laskettu tuote on siis kuulemma alkuperäisen reseptin mukaan tehty versio siitä oluesta, jonka Andelin kehitteli markkinoille. Siitä, joka voitti 1964 kultamitalin Brysselissä ja josta tuli ajan päästä Suomen suosituin. Ei hirveän vaikea arvata mistä oluesta on kyse.
Tai no, eihän niin ole ihan suoraan sanottu missään. On ollut suorastaan hupaisaa seurata kuinka tarkkaan kahta Hartwallin omistamaa sanaa on varottu mainitsemasta Original 1964:n markkinointimateriaaleissa ja jopa YLEn jutussa niillä ei viitata suoraan olueen. Silti on tietenkin mahdollisimman vahvasti annettu ymmärtää mistä on kyse.
Siis Lapin Kullasta. Jos nyt ei ollut vielä selvä.
Tämä kiertelevä selittely on tietenkin ihan ymmärrettävää kun on kyse yhdestä maan maineikkaimmasta olutbrändistä ja sen omistaa firma, jonka mielestä jo ihan eri sana muistuttaa liian paljon heidän rekisteröimäänsä Saksasta omittua sanaa, joka ei ole edes firman käytössä. Vähemmästäkin jännittää.
Onko Original 1964 sitten Lapin Kulta? Ei ole. Vaikka se on samasta alkuperäisestä reseptistä, samalla paikalla ja jopa saman panimomestarin valvovan silmän alla tehty, on laitteet ja modernit ainesosatkin väkisinkin vähän erilaisia. Kaikki se vaikuttaa makuun. Hyvin hyvin lähelle toki voidaan päästä.
Ja sitäpaitsi sen varsinaisen Lapin Kullan reseptiä on viilattu vuosien saatossa varmasti kymmeniä kertoja. Eli Lapin Kultakaan ei ole enää alkuperäinen Lapin Kulta Nykyinen on esim. vahvuudeltaan 4,7% ja oli ennen 4,5% vuosia. Suomalainen Olutkirja vuodelta 1990 kertoo vahvuuden olevan 4,4%. Käsittääkseni jossain vaiheessa Lappari ei ollut edes täysmallasta (tästä en ole ihan varma).
Sain käsiini Pien-kaupasta Tornion uutukaista pullollisen. Itse olut tuli testattua myös hanasta Olutsatamassa edellisviikonloppuna. Kotipullon kanssa oli tietenkin suoritettava vertailu. ”Alkuperäinen” vastaan ”Aito”. Lapin Kullan kävin marketista. Koska Tornion tuote oli vasta pullotettu, reiluuden nimissä etsin tuoreimman pienen tölkin mitä löysin. Lapin Kulta on päiväykseltään 25.02.2018 ja Original 1964 02.02.2018. Tornion on tuote on siis ihan uusi, niinpä oluilla lie eri pituiset päiväysjaksot. Torniossa ilmeisesti 8kk, Lapparilla ehkä vuosi?
Jo heti ulkomuodossa on eroja. Lapin Kulta nostaa hieman kookkaamman vaahdon. Sen vaahto on myös tiivimpää ja pehmeämpää. Original 1964 puolestaan on pikkaisen tummempaa. Ero korostuu kuvissa. Lapin Kultahan on itsessään hyvinkin vaalea. Tornion tuotteessa on pientä punertavuutta, kultaa jopa.
Tuoksut sitten. Lappari on positiivisesti maltainen. Leipää ja viljaa. Raikas tuoksu, jossa humala ei juuri juhli. Hieman tuoksussa kuitenkin on hapettuneen oluen märkää koiraa ja pahvia. Original 1964 on ensi fiilikseltä selvästi vieläkin leipäisempi, jopa hieman karamellinen. Tuoksussa on tsekki-pilsmäistä diasetyyliä himpun verran myös ja asteen rohkeampi kukkainen humala.
Original on muhkeampi ja pehmeämpi kuin hieman veltto Lapin Kulta. Silti molemmat selvästi kevyitä vaaleita lagereita. Selkeästi eri oluita vaikkakin samoilla linjoilla jossain määrin. Lappari on hyvä peruslager. Helppo vetää, puhdas, tasapaino makean puolella, mutta silti ihan raikas humalointi. Katkerointia melko kevyesti. Original on täydempi, karamellisempi. Kevyt voiaromi tuo tsekkimäisen vivahteen ja karamellin kanssa sellaisen toffeisuuden. Tätä toffeeta on siis melko vähän, mutta vertaillessa se korostuu. Puhdas ja helppo vetää se tämäkin on. Loppuun voimakkaampi kukkeampi (ja toki tuoreempi) humalointi ja katkerointi kuin Lapin Kullassa. Katkero on miellyttävän pitkäjänteinen ja tasainen, ei pistävä.
Makuasiat on makuasioita, mutta kyllä Originalin hitusen muhkeampi ja maukkaampi, jopa vähän tsekkimäinen luonne minulle paremmin toimii. Erittäin laadukas lager. Lapin Kulta sitten… noh. Pientä hapettuneisuuden käryä lukuunottamatta, onhan se virheetön teollisuuslager, helppo juoda, mutta aika mitäänsanomaton ja mielenkiinnoton. Jos se on alunperin ollut Originalin kaltaista, niin alaspäin on tultu. Vaan onko ollut? Jaa-a. Pitäisi varmaan lukea aikalaisten makuarvioita. Vaikka sieltä Brysselin kisasta.
Vaan eipä sillä lopulta ole mitään väliä. Yli 50-vuotias valtabrändin alkuperäinen resepti uudelleen keitettynä samalla paikalla, käytettynä samalla hiivalla ja saman panimomestarin toimesta on jo itsessään paljon hienompi tarina kuin keksityt lorut pohjoisesta kylmyydestä tyhjyyttään kumisevan brändinimen alla. Hyvä Tornion Panimo! Hyvä Leo Andelin!