Tapahtumien Suomi. Haastattelussa Hartwallin Juha Korvola

Tapahtumakulttuuri on maassamme siirtymässä uuteen aikakauteen. Tarjonnan kasvaessa yhä useampi tapahtuma panostaa sisällössään entistä enemmän elämyksellisyyteen.

Ruuan ja juoman osuus elämyksestä kasvaa osana tätä. Festivaalikansa on entistä iäkkäämpää ja laatutietoisempaa. Hyvästä ateriasta juomineen ollaan valmiita myös maksamaan entistä enemmän. Olutposti haastatteli aiheesta Hartwallin tapahtumakokonaisuudesta vastaavaa Juha Korvolaa.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

– Jokainen päivä on erilainen ja erityisen iso ero on siinä, olemmekko niin sanotulla sesongilla vai sen ulkopuolella. Sesongin ulkopuolella päivä koostuu erilaisista tapaamisista tapahtumajärjestäjien, omien sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Sesongin aikana työpäivät venyvät välillä pitkiksi ja sääntönä yleensä onkin, että kun yksi tapahtuma on rakennuksessa niin siirrytään jo seuraavaan.

Mistä pidät työssäsi eniten?

– Vaihtelevuudesta. Yksikään päivä ei ole suora kopio edellisestä vaikka tehtävät muistuttaisivatkin paljon toisiaan. Ehdottomasti parasta kuitenkin on yhteistyö tapahtumajärjestäjien kanssa. Todella timanttista jengiä. Kaikki.

Kuinka tapahtumajärjestäjät lähestyvät panimoita?

– Suomessa varsinkin isommat tapahtumat ovat varsin vakiintuneita. Jokainen järjestäjä haluaa varmasti tarjota laadukkaita juomia omille festivaalivierailleen, ja siksi uskon, että kumppanuusneuvotteluissa panimot ja alkoholitoimittajat ovat soittolistoilla aika kärjessä.

Mitkä ovat kriteerinne lähteä mukaan tapahtumaan?

– Hartwall on mukana tänäkin vuonna yli 300 tapahtumassa. Olemme mukana maan suosituimmilla festareilla, mutta myös pienissä ja erittäin paikallisissa tapahtumissa. Lähdemme mukaan ennakkoluulottomasti ja haluamme olla mukana kehittämässä Suomen tapahtumia yhä elämyksellisemmiksi yhdessä tapahtumajärjestäjien kanssa.

Mitä te tarjoatte tapahtumille? Tuleeko mukana esimerkiksi kalusto, henkilökunta, tuopit, teltat ja muut tarvittavat?

– Kaiken tarvittavan saa kauttamme. Uskomme kuitenkin, että pystymme tuomaan kumppaneille eniten lisäarvoa monipuolisen yhteistyön kautta. Kehitämme yhdessä asiakkaan kanssa tapahtumaa entistä laadukkaammaksi ja haluamme tarjota elämyksiä lipun ostajalle. Loistavan kuluttajakokemuksen saanut festivaalivieras ostaa lipun myös seuraavana vuonna.

Koska pääsemme eroon kertakäyttöisistä muovituopeista?

– Uskoisin, että niistä on jo pääosin luovuttu. Itse törmään enää todella harvoin kertakäyttötuoppeihin, koska tölkkien/pullojen myyminen on todettu parhaaksi vaihtoehdoksi sekä kuluttajalle, tapahtumajärjestäjille että panimolle. Kuluttaja saa aina tasalaatuisen kylmän ja raikkaan oluen, tapahtumajärjestäjä pystyy minimoimaan hävikkiä ja palvelemaan asiakkaita rivakammin. Panimo hyötyy tyytyväisistä asiakkaista.

Tuotepäällikkö Pekko Koski ja tapahtumavastaava Juha Korvola.

Mainitsit, että Hartwall on mukana yli 300 tapahtumassa. Se on Suomen mittakaavassa todella paljon. Pyrittekö lisäämään tapahtumatoimintaanne?

– Lukumäärä muuttuu joka vuosi, mutta osallistumme vuosittain suunnilleen 300 erilaiseen tapahtumaan. Mukaan mahtuu ihan pieniä ravintoloiden omia tapahtumia sekä kymmeniä tuhansia ihmisiä vetäviä megafestivaaleja.

Minkä tyyppisissä tapahtumissa on oluen kulutus suurinta ja missä pienintä?

– Kulutus ja tapahtumavieraiden ikä kulkevat aika hyvin linjassa. Mitä korkeampi keski-ikä, sitä enemmän ostovoimaa – ja sitä halutaan käyttää festivaalipalveluihin. Nykyään myös nuoremmat kuluttajat panostavat jatkuvasti enemmän laatuun.

Oletteko tuottaneet tapahtumille juomia heidän omilla brändeillään?

– Olemme olleet muuutaman kerran mukana tekemässä omaa olutta Provinssille. Haimme tuotteen tyyppiä ja luonnetta yhdessä asiakkaan (Sami Rumpunen Provinssin festivaalijohtaja) kanssa. Yhteistyökumppanimme Stallhagen valmisti tuotteet kesälle 2015 ja 2016, ja molempina vuosina tuote oli menestys.

Näetkö, että ruoka- ja juomapalveluiden merkitys tapahtumille kasvaa?

– Kyllä ehdottomasti! Mielestäni ruuasta ja juomasta on muodostunut viimeisen neljän-viiden vuoden aikana tapahtumille tärkeä osa sisältöä. Tätä on ollut ilo seurata, ja olla osaltamme mukana tukemassa ja kehittämässä. Erityisen mukavaa on ollut huomata, että tämä näkyy lähes tapahtumassa kuin tapahtumassa.

Mitkä ovat tapahtumatrendit juuri nyt?

– Kolme asiaa on pinnalla: perinteisten festarien suosio, kaupunkifestarit ja elämyksellisyys. Musiikkifestivaaleissa mielestäni korostuu perinteisten festivaalien suosion kasvaminen ja aseman vahvistuminen. Etenkin milleniaalit arvostavat perinteisiä brändejä. Toisaalta myös kaupunkifestivaalit yleistyvät jatkuvasti, joka on tuonut mukanaan ”vanhempaa” festivaaliyleisöä takaisin festivaaleille. Syynä tähän ovat erityisesti palvelutason paraneminen festivaaleilla ja kaupunkifestivaalien laadukkaampi majoitustarjonta. Ryhmä yli kolmekymppisiä kavereita lyö kalenteriin jo hyvissä ajoin viikonlopun, varaavat hotellit, miettivät ravintolat jotka haluavat testata ja niin edelleen. Nämä molemmat linkkaavat siihen, että elämyksellisyys, monipuoliset palvelut ja moniaistillisuus ovat yhä tärkeämpiä myyntivaltteja tapahtumanjärjestäjille.”

Miten näet juomapuolen kehittymisen?

– Erikoisoluet kasvavat selvästi ja kiinnostavat suomalaisia kovasti. Valikoima kasvaa jatkuvasti festivaaleilla ja kuluttajat myös vaativat sitä.

Mitkä juomapakkaukset ovat suosituimpia?

– Juomapakkaukset vaihtelevat paljon tapahtumittain. Alkoholittomissa juomissa, etenkin vesissä, kuluttajat arvostavat kierrekorkillista, suljettavaa pulloa.

Tarvitaanko ruoka- ja juomatyyppistä ohjelmaa, kuten tastingeja, tulevaisuudessa yhä enemmän?

– Oheispalvelut ruuan ja juoman saralla tulevat varmasti yleistymään jatkossa. Kuluttajat haluavat moniaistillista festivaalikokemusta, jossa ruuan ja juoman on elämys ja tärkeä osa kokemusta.

Mikä on ainutlaatuista suomalaisissa musiikkitapahtumissa?

– Suomalaiset festivaalit ovat todella laadukkaita tapahtumia. Meillä osataan toteuttaa upeita tapahtumia mieliinpainuvasti, toimivasti ja turvallisesti. Tästä saa olla ylpeä!

Kuvat: Petri Anttila ja Sami Tuoriniemi

Artikkeli on julkaistu Olutposti-lehden numerossa 1 / 2018