Suomen Paras Olut 2021 -kilpailu tuomarin silmin
Suomen Paras Olut -raati syventyi semifinaali- ja finaalioluisiin torstaina Perho Liiketalousopiston tiloissa. Kilpailun semifinalistit julkistetaan Suuret Oluet – Pienet Panimot -tapahtumassa Helsingin Kaisaniemessä perjantaina 30.7. klo 16. Kilpailun voittaja julistetaan syyskuussa Suomen Paras Olut -gaalassa.
Kilpailuun ilmoitettiin määräaikaan mennessä 441 olutta 60 panimosta. Suosituimmat kilpailusarjat ovat India Pale Ale (IPA) ja American Pale Ale (APA), hapanoluet, maustetut oluet sekä lagerit ja pilsit. Kisan kilpailusarjoja on tänä vuonna uudistettu. Uusina sarjoina ovat mukana tynnyrikypsytetyt oluet sekä alkoholittomat ja matala-alkoholiset eli alle 2,8-prosenttiset oluet. Lisäksi kilpailussa nostetaan erikoismaininnoin esille gluteenittomat oluet.
Suomen Paras Olut kisoihin osallistui myös Kotiolutpostin toimittaja Joni Sormunen, joka työskentelee nykyisin myös Unison Breweryn olutmestarina. Hänen kokemuksiaan voit lukea seuraavassa kappaleessa.
Oluttuomarin muistelmat
28.7.
Suomen Paras Olut -kisat alkavat jälleen. Valun paikalle tuntia etukäteen, niin kuin pohjoiskarjalaisilla on tapana. Valitettavasti Helsinkiä koettelevat monsuunisateet, joten olin suhteellisen märkä saapuessani ravintola Perhon tiloihin. Kengistäni ja sukistani olisi saanut helposti puristettua oivallisen APA-oluen.
Minut ohjattiin pöytään yhdessä kuuden muun tuomarin kera. Mukana oli muutama aloittelija, kokeneita olutammattilaisia ja pari ulkomaalaista tuomaria. Kattaus oli tuomareiden osalta monipuolinen.
Suomen Paras Olut -kilpailun monivuotinen organisaattori Riitta Hurtig johti tuttuun tapaan oluiden tarjoilua ja pöytiin kannettiin oluita suuresta määrästä huolimatta yllättävänkin nopeasti. Sen kyllä ymmärtää, sillä Riitta on tehokas toimija joten parempi apulaisten totella ja tehdä rivakasti duunia. Kilpailun päätuomari Jussi Rokka hoiti tehtävänsä mallikkaasti ja kävi jokaisessa pöydässä erikseen kertomassa mitä sekä miten oluet tulee arvioida. Tämä oli selkeä parannus viime vuoteen.
Oluiden osalta oli valitettavaa epätasalaatuisuutta aistittavissa ja virhemakujen kavalkaadi olikin todella runsas. Muutama panimo oli pelannut korttinsa niin, että oluet toimitettiin kilpailupaikalle mahdollisimman tuoreena ja viime hetkellä ennen deadlinea.
Oma aamupäivän tuomarointini alkoi kevyesti. Sarjana edessäni oli uusi tulokas alkoholittomat ja matala-alkoholiset oluet. Yllätyin positiivisesti hyvien alkoholittomien oluiden määrästä. Virhemakuja ei mielestäni löytynyt yhdestäkään näytteestä.
Pale tai Medium Dark Ales -sarjassa taas alkoi virhemakuja tulla vastaan enemmänkin. Oluista 30-40 % oli kontaminaation saastuttamia tai muuten vain väärässä sarjassa. Ulkomaalaiset tuomarit antoivat myös samanlaisia kommentteja oluista.
Iltapäivän tuomarointi jatkui samalla linjalla. Maistelussa oli lähinnä American Pale Aleja, jokunen Irish Red Ale sekä satunnaisia Dubbeleita ja Barley Winejä. Virheiden määrä pysyi lähes vakiona. Vaaleat oluet ovat armottomia virhemauille sekä ulkonäkönsä puolesta myös hapettumiselle.
29.7.
Seuraavan päivän semifinaaleissa olivat vastassa Pale Lagerit, eli helppoa juotavaa oli luvassa, ainakin teoriassa. Hyvin samankaltaisten oluiden kanssa saatiin tehdä todella töitä sarjan voittajan sekä perintöprinsessojen eteen, mutta tuomareiden kemia sopi niin hyvin yksiin, että oluet saatiin rankattua ilman suurempia konflikteja
Toinen kattaus sisälsi Muut Oluet eli Special Beer -osaston. Se olikin mielenkiintoinen kattaus! Savuoluita, erikoismaltaita, yrteillä ja mausteilla maustettuja oluita, villihiivoja ja Barley Wineja yms. Sanoisin että hankalin tuomaroitava sarja urallani koskaan. Muistan elävästi saman viime vuodelta, kun Goset ja Imperial Stoutit tappelivat toisiaan vastaan.
Lopputulema
Oluet saatiin kuitenkin sijoitettua paremmuusjärjestykseen. Kova sanani panimoille on, että seuratkaa oluitanne, ottakaa näytteitä, kypsyttäkää niitä huoneenlämmössä, lämpökaapissa sekä kylmässä. Seuratkaa oluiden kehittymistä eri olosuhteissa ja maistattakaa oluita ulkopuolisille, sillä välillä saattaa ihan rehellisesti sokeutua omille tuotteille. Mennään tätä matkaa yhdessä paremman oluen puolesta!
Kuvat & teksti: Joni Sormunen
Artikkelikuva: Anikó Lehtinen