Suomen Olutseura: Sokkomaistelussa ei nimellä menesty
Suosikkipanimo julkaisee taas uuden oluen. Jo panimon somevirtaan kirjoitettu kuvaus uudesta panimomestarin parrassa kasvavalla humalla triplamärkähumaloidusta NE-saisonista saa veden nousemaan kielelle ja Untappd-arvosana hahmottuu jo päässä vaikkei koko olutta ole vielä edes nähnyt. Tässä vaiheessa voi olla hyvin vaikea olla objektiivinen. Yksi ratkaisu on sokkomaistelu.
Sokkomaistelu on helpohko järjestää itse. Jos joku taho toimittaa esimerkiksi pienpanimosixpackeja joiden sisältö ei ole tiedossa, nosta pullot etikettiin katsomatta esimerkiksi läpinäkymättömään muovipussiin ja sokkomaistelu on maistamista vaille valmis. Myös suosiota vuosi vuodelta nostavat olutjoulukalenterit tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden arvioida olut ensin sokkona. Puoliso tai kämppis voi toimia apuna jos haluat testata tiedossa olevien oluiden paremmuuden. Voit pyytää häntä esimerkiksi kaatamaan oluet numeroituihin laseihin, joita voit arvioida rauhassa kunnes on aika paljastaa lasien sisältö. Pelkän numeroarvion lisäksi voi usein olla mielenkiintoista veikata oluen alkoholipitoisuutta tai (ilmoitettua) tyyliä. Etenkin jälkimmäinen on hyvin opettavaista.
Mutta miksi näin haluaisi tehdä, ja miksi objektiivinen arvio on edes tärkeä? Pätevä kysymys, ja on useita tilanteita kun näin ei nimenomaan halua tehdä. Normaaliin, arkipäiväiseen oluesta nauttimiseen kuuluu kiinteästi konteksti, joka sokkomaistelussa yritetään mahdollisimman täydellisesti siitä irrottaa. Keskityn tässä nyt kuitenkin niihin erikoistapauksiin, joissa sokkomaistelu on perusteltua.
Tuomarointi on se ilmeisin, ja suurin syy miksi kirjoitan tästä nyt. Mitään varteenotettavaa olutkisaa ei voi järjestää niin, että tuomarit tietäisivät mitä juovat. Ainoa mahdollisuus välttää panimoista muodostuneiden mielikuvien ja ennakkoasenteiden vaikutus lopputulokseen on sokkomaistelu. Tämä johtaa väistämättä myös joidenkin ennakkosuosikkien putoamiseen palkintosijoilta ja joidenkin heikossa maineessa olevien oluiden menestymiseen, sillä oluen maine harvoin perustuu sataprosenttisesti sen makuun ja laatuun. Jos olet sitä mieltä että aina väärät oluet voittavat kilpailut, hakeudu rohkeasti tuomaristoon mukaan.
Laajemminkin, jos haluaa pystyä viestimään yleisölle oluen laadusta objektiivisesti, sokkomaistelu tarjoaa siihen parhaat edellytykset. Itsellänikin se on osa motivaatiota maistella mm. Alkon uutuuspruuvit ja oikeastaan kaikki muutkin helposti sokkomaisteluksi taipuvat oluet sokkona. Ammattimainen toimittaja tai bloggari saa omat ennakkoasenteensa siirrettyä syrjään vaikka tietäisikin mitä juo, mutta osa ei siihen edes pyri, eikä siinäkään ole mitään väärää. Useimmiten tämä käy myös ilmi tekstistä sen verran selvästi ettei sitä tarvitse erikseen mainita.
Selvästi tärkeimmäksi syyksi nostaisin kuitenkin sen, että sokkomaistelu on hauskaa. Jos oluita on tullut harrastettua useampi vuosi, tastingeja alkaa varmasti olla takana jo vino pino. Sokkomaistelu tuo maisteluun uuden ulottuvuuden ja haastaa maistajan aivan eri tasolla, kun etiketti ei kerro valmiiksi miltä oluen kuuluu sinusta maistua. Tämä on itselleni se sokkomaistelun pääsyy. Kun sokkomaisteltujen oluiden nimet paljastetaan, on yllätyksiä tarjolla lähes joka kerta. Moni olut josta olisin etiketin perusteella olettanut pitäväni, tai josta olen jopa aiemmin maistaessani pitänyt, on saanut heikon arvion. Samoin moni olut jota olisin etiketin perusteella aliarvioinut on saanut hyvän arvion. Joskus uudelleen maistaminen nimen selviämisen jälkeen on muuttanut makua suussa, useimmiten ei, ja ihmetys on säilynyt. Mieleeni on jäänyt elävästi myös tilanne, jossa kymmenkunta melko aloittelevaa olutmaistelijaa maisteli sokkona Irlannista tuotua Guinness-tölkkiä ja Suomessa Lidlistä ostettua muuten vastaavaa tuotetta. Tuotteita ei maistettu ennen sokkomaistelua, mutta silti jokainen maistelija sekä piti Irlannista tuotua olutta paremman makuisena, että arvasi kyseessä olevan juuri Irlannista tuotu olut. Mitä vastaavia sokkotestejä keksit itse?
Kuvat: Jukka Kuva
Kirjoittaja Jukka Kuva on Suomen Olutseuran hallituksen jäsen, Olutkulttuuriseuran puheenjohtaja ja olutbloggari.