Ahvenmaalta löytyy niin hylky- kuin hunajaolutta
”Erilaisia oluita valmistetaan yhden vuoden aikana noin 20-25 kappaletta, vakiovalikoimissa niitä on tavallisesti kymmenen. Uuteen panimoon on investoitu yhteensä 8 miljoonaa euroa, ja tuotantokapasiteetti on nyt 2,5 miljoonaan litraa vuodessa, josta sitä voidaan käymistankkeja lisäämällä nostaa tarpeen tullen aina 15 miljoonaan litraan vuodessa” Stallhagenin panimon toimitusjohtaja Jan Wennström kertoo.
Stallhagenin hylkyolut nostettiin meren pohjasta tuotantoon
Stallhagenin hylkyolut eli Historic Beer 1843 juontaa juurensa Ahvenanmaan saaristosta Föglöstä laivahylystä vuonna 2010 löytyneisiin viiteen 1840-luvulta peräisin olevaan olutpulloon. Uustuotantoa ajatellen olut analysoitiin valtion teknologian tutkimuskeskuksessa ja yhteistyössä belgialaisen KU Leuven yliopiston kanssa, jotta saataisiin selville ainesosat ja millä tavalla olut oli valmistettu.
– Hylystä löydetyssä oluessa oli käytetty villihiivaa, jota ei saastutusriskin vuoksi voi käyttää nykyaikaisessa panimossa. Sopiva valmistaja löytyi Belgiasta ja nyt kuplivaa, makuprofiililtaan viiniä muistuttavaa olutta valmistetaan ja myydään Suomessa sekä Belgiassa, Japanissa ja Ruotsissa. Olut sopii erinomaisen hyvin aperitiiviksi ja esimerkiksi omenapiirakan kanssa, panimon markkinoinnista vastaava— Kristiina Kurki-Suonio kertoo.
Vanhaan panimorakennukseen on rakennettu ahvenanmaalainen ”kauppahalli”, josta voi ostaa paitsi panimon omia oluita myös muita paikallisia tuotteita kuten hunajaa, hilloja, leipää, yrttejä, vihanneksia, juustoja ja makkaroita. Asiakkaita on vähän kaikenlaisia, ja kävijöitä riittää ympäri vuoden. Keväällä ja syksyllä paikalle saapuu paljon ryhmiä, yrityksiä ja yhdistyksiä, kesällä taas kesämökkiläisiä ja paikallisia turisteja. Lämpiminä kesäiltoina samassa rakennuksessa toimivan PubStallhagenin terassilla voi juoda ensin virkistävää olutta ja syödä vaikka illallista vähän myöhemmin.
-Joskus ihmiset pitävät jostakin tietystä oluesta niin paljon, että sitten kun sitä ei saa, minut haukutaan. Kun Lemon Ale loppui, asiakkaat suuttuivat, mutta nyt sitä on taas valikoimissa. Blueberry Alen kohdalla on samanlainen tilanne, juuri nyt sen tuotannossa on tauko. Itse haikailen oman ”Brown aleni” perään, ravintolasta, panimovierailuista ja kauppahallista vastaava Johanna Dahlgren naurahtaa.
”Haluaisin ylipäätään liputtaa oluen puolesta ruokajuomana”— Kristiina Kurki-Suonio sanoo
Stallhagen käyttää vuosittain lähes 3000 kiloa ahvenanmaalaista hunajaa, joka on 20% koko saaren hunajatuotannosta. Hunajaolut, joka on kuiva lager sopii hyvin myös paistetun kalan kanssa sekä mainiosti myös kesän terassiolueksi. Stallhagen Wild Flower 5,0 % on pintahiivaolut olut, johon on myös käytetty pikkuisen ahvenanmaalaista hunajaa. Se on selkeä ale ja siinä on enemmän humalaa antamaan oluelle sen oman erikoisen vivahteensa. Jokaisessa uuden tuotannon purkissa on mukana makusuositukset myös ruoalle ja Wild Flower sopiikin hienosti vähemmän maustetuille ruoille kuten kanaruoan, salaattien ja äyriäisten kanssa nautittavaksi.
– Haluaisin ylipäätään liputtaa oluen puolesta ruokajuomana. Ja kyllä naisetkin saavat nauttia oluesta ja juoda sitä, eivätkä vain siksi, että heidän miehensä tai poikaystävänsä tekevät niin vaan siksi, että kyllähän se on niin, että ”ladies do drink beer”, Kristiina Kurki-Suonio sanoo.
Stallhagenin IPA sopii erilaisten makkara-, kinkku- ja pihviruokien kanssa nautittavaksi. US Red Ale puolestaan sopii kypsytettyjen juustojen kyytipojaksi. Stallhagen Baltic Porter on palkittu moneen kertaan ja vuonna 2016 se valittiin Suomen parhaaksi ”tummaksi lagerolueksi”: Oluessa on 7% alkoholia ja siitä löytyy sen verran makeutta, että se sopiin hyvin myös jälkiruokiin.
– Stallhagenin astiaolutohjelman talviolut oli tumma ”Twist and Stout”, jossa oli makuaineina suklaa ja kahvi. Makuoluet tehdään aina parhaista luonnollisista raaka-aineista, kuten Raspberry Stout, johon käytettiin vain aitoa vadelmapyreetä. Kevään hanaolut on uuden aallon ipa – Guilty Pleasure. Tummat oluet kannattaa tarjoilla tavallista lämpimämpinä, jotta niiden maut pääsevät oikeuksiinsa. Mitä tummempi olut, sen lämpimämpänä se tulee tarjoilla, neuvoo Jan Wennström.
Alkuvuodesta kerrottiin myös, että Stallhagen, Smakbyn ja Silverskär alkavat tehdä yhteistyötä Kastelholman linnan kupeessa sijaitsevan Jan Karlsgårdenin tiloihin parhaillaan rakennettavassa Slotsdestilleriet-nimisessä tislaamossa. ”Linnatislaamo” suunnittelee valmistavansa giniä, liköörejä ja vodkaa, tulevaisuudessa myös ehkä viskiä. Tarkoituksena on tehdä erilaisia, korkealaatuisia juomia ahvenanmaalaisista raaka-aineista, kuten kesäsnapseja, joita voi nauttia vaikka rapujuhlissa ja kylmien kalaruokien kera.
Stallhagenin pienpanimo perustettiin jo vuonna 2004. Panimo sijaitsee entisen Grelsbyn kuninkaankartanon mailla Finströmissä parinkymmenen kilometrin päässä Maarianhaminasta. Vanhojen, eri tarkoituksiin käytettyjen rakennusten yhteyteen on nyt rakennettu uusi panimorakennus, joka on pinta-alaltaan 1500 neliömetriä ja johon kuuluu myös erillinen vierailu- ja maistelutila. Stallhagenilla on nyt käytössään uusinta teknologiaa hyödyntävä, yhdistetty pakkauslinja sekä tölkeille että pulloille
Teksti ja kuvat: Ulla Miettunen