Siiderintekijät koolla Salossa

Suomalaisten ja balttilaisten siiderintekijöiden yhteinen Baltic Cider -hanke kokoontui ensi kertaa Suomessa. Tuottajien ja hankkeen vetäjien tapaamisessa perehdyttiin Suomen siiderireitin toimijoihin ja vaihdettiin kokemuksia latvialaisten, virolaisten ja suomalaisten kesken.

Baltic Cider -hanketta Suomessa edustava Emmi Brownie emännöi 20 hengen joukkoa Salossa kahden päivän ajan maaliskuun alussa. Suomesta mukana olivat Lepolasta sekä Emmi että Aaron Brownie, Vaski Ciderin Tapani Levanto, Hallonmäen siideripanimon Sami Vesterinen, Terissaaren Johannes Vuorinen ja Pirulan Petri Rintala. 

Samat tahot ovat sitoutuneet Balt Fin Cider -projektiin, jonka tavoitteena on avata siiderin vientikanava Australiaan. Ensimmäinen rahtikuorma on jo liikkeellä, ja kyydissä on muun muassa Pirulan ja Lepolan siidereitä. Kuten Juomaposti kertoi syksyllä, myös ensimmäinen vientimatka on toteutettu ja seuraavaa suunnitellaan jo toukokuulle.

Baltic Ciderin siiderijoukkoa

-Ilman muuta lähden mukaan, kun tilaisuus tarjoutui. Matkustan muutenkin paljon maailmalla, ja aiomme katsoa tämän kortin. Australiaan lähti meiltä 45 laatikkoa omenasiideriä, ja niitä mennään myymään toukokuussa, kertoo Petri Rintala Pirulasta.

Rintala toteaa, että muita valmistajia on hyvä tavata, mutta Suomessa sitä harvemmin sattuu. Pirula on juomatalo, joka haluaa kattaa useita juomakategorioita, ja viime aikoina siideri ja lonkero ovat kasvaneet isoimmiksi tuotteiksi. Uutuutena on tulossa olut.  Samaan aikaan Rintala pohtii veljensä kanssa vakavasti, onko toimintaa mahdollista jatkaa suomalaisilla ehdoilla vai pitääkö se siirtää esimerkiksi Liettuaan.

Tilaisuudessa maistettiin tietysti myös siideriä.

Myös Lepola sai pakattua konttiin siideriä, tällä kerralla humaloitua versiota, ja Browniet harkitsevat jälleen matkaa. Tuotteita voi tosin lähettää matkaan, vaikka ei itse olisikaan menossa paikan päälle.

Tuore, pieni toimija Vaski Cider joutuu pitämään tuumaustauon.

-Minulla on sellainen tilanne, että lähes kaikki siideri on myyty. Olisi hullua laivata loput Australiaan ja myydä sitten ei-oota Suomessa, toteaa Tapani Levanto. -Olen myös juuri investoinut uuteen pullotuslaitteeseen, jonka myötä voin ottaa käyttöön edullisemmat ja kevyemmät lasipullot. Niiden kanssa, uuden sadon valmistuessa, on parempi lähteä vientiin.

Tapani Levanto

Myös Terissaaren Johannes Vuorisella on tuumausmyssy päässä.

Aaron Brownie muistuttaa, että Australian-vientikortti kannattaa todellakin katsoa. -Australian potentiaali on valtava!

Brownie oli mukana lokakuisella matkalla, ja silloin hän yllättyi siitä, millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä käsityöläissiiderikulttuurissa on Australiassa ja Euroopassa.

-Ensinnäkin Australiassa toistuvat samat neljä lajiketta, jotka ovat ihan eri kuin meidän käyttämämme. Royal Gala, Granny Smith, Pink Lady ja Golden Delicious. Yhteistä Baltialle, Pohjoismaille ja Australialle on, että kaikki valmistavat siideriä syöntiomenoista, Brownie toteaa.

Aaron Brownie

Isoin ero craft-siiderissä eri mannerten välillä on se, että Euroopassa suositaan kuivaa, tanniinista siideriä, kun taas Australiassa maku on makeampi. Niinpä Brownie saattaakin lähettää sinne kegejä, joissa on täällä meillä jo vähemmän suosittua puolimakeaa siideriä.

Vielä on aikaa aktivoitua ja lähteä mukaan!

Puheenvuorossaan projektin johtaja Asnáte Ziemele Latvian Rural Tourism Associationista muistutti jo mukaan lähteneitä siiderintekijöitä siitä, että projekti jatkuu vielä 2,5 vuoden ajan.  -Teillä on aikaa aktivoitua!

Hyvä uutinen on se, että sama koskee kaikkia kriteerit täyttäviä siiderintekijöitä. Niin kutsuttu open call on yhä auki ja hankkeeseen voi edelleen liittyä. Kriteerit ovat siiderituotannon osalta pitkälti yhteneväiset suomalaisen aidon siiderin sertifikaatin kanssa.

Lisäksi osallistujilta edellytetään halukkuutta yhteisiin ponnistuksiin Baltic Cider -brändin alla. Se tarkoittaa ennen kaikkea avointa suhtautumista tutkia mahdollisuuksia vientiin ja osallistumista yhteisiin vientikuluihin, joista projekti luonnollisesti kattaa pääosan.

Ziemele on tyytyväinen, että hankkeeseen on saatu mukaan 19 osallistujaa, joista monet ovat jo kokeilleet vientisiipiään sen puitteissa. Hankkeelle asetetun tavoitteen mukaan ainakin 15 yritystä myy siideriä Australiaan.

Monenlaista siideriherkkua

Parasta: vertaiskeskustelut

Salon tapaamisessa kaikkien suomalaisten mielestä parasta oli kollegoiden tapaaminen, kokemusten vaihtaminen ja toisilta oppiminen. Tämä onkin yksi projektin tavoitteista.

-On todella mielenkiintoista keskustella muiden tuottajien kanssa. Tuntuu, että painimme kaikki samanlaisten ongelmien kanssa – plussat ja miinukset ovat samat maasta riippumatta, Johannes Vuorinen toteaa.

Erityisesti verotus ja aidon siiderin asema EU:ssa puhuttivat, mutta myös aivan käytännölliset siiderinvalmistukseen liittyvät asiat.

Tapani Levanto toteaa, että siiderintuottajien yhteisö on pieni, ja meno samankaltaista joka maassa.

-Näemme kuitenkin toisiamme harvoin, vaikka nämä ovat todella tärkeitä tapaamisia. Kannatti käyttää kaksi päivää tähän, sillä tapaamiset inspiroivat niin ajatusten, metodien kuin tuotteiden tasolla. Suurin osa meistä puurtaa yksin, joten tapaamisesta saadulla energialla painaa pitkään, Levanto summaa.

It’s nice to talk cider, sanoo Aaron Brownie. -Olemme puhuneet paitsi konkreettisesti vientiyhteistyöstä, myös muunlaisesta yhteistoiminnasta.

Projektin puitteissa luvassa on paitsi vientimatka Australiaan ja osallistumiset sikäläisille festivaaleille toukokuussa, myös osallistuminen Prowine-messuille Singaporessa huhtikuussa, missä Murbudu ja Talava edustavat hanketta.

Paitsi konkreettiset vientimatkat, markkinointiin kuuluu Baltic Cider -portfolion esittely verkkokaupassa ja aktivointia eri kanavissa.

Työn alla on vientioppaan ja laajemmin balttilais-suomalaisen siiderioppaan käsikirjoitus ja lisää koulutusta ja tapaamisia tuottajille Baltian alueella. Toiveissa on saada suomalaisten lisäksi myös muiden Pohjoismaiden siiderintekijöitä mukaan rinkiin.

Tapaaminen Salossa oli hyvä askel suomalaisten aktivointiin, arvioi Ziemele.

-Tästä on hyvä jatkaa. Näiden keskusteluiden myötä on myös selvää, että eurooppalaisen aidon siiderin suojeleminen on yhteistä kaikkien alueen tuottajien yhteinen asia. Puolustamme reilua kilpailua, kuluttajaluottamusta ja selkeitä, läpinäkyviä eurooppalaisia standardeja. Parasta nyt työn alla olevassa esityksessä on, että siellä on mukana maininta sataprosenttisesti täysmehuun perustuvasta premium-siideristä”, Ziemele summasi tyytyväisenä.

Teksti ja kuvat Mariaana Nelimarkka

Katso myös:

Latvian, Viron ja Suomen siiderit voittivat mitaleita Australian suurimmassa siiderikilpailussa