Reittausblogi: Suomi-Pils Battle: VASP LuomuPils vs Mufloni Pilsner & Mallaskuu Peltopyy

Vappua edeltävää viikonloppua vietettiin mm. kotimaisia alkovahvuisia pilsejä maistellen. Vanha suosikkini Vakka-Suomen Prykmestar LuomuPils sai tässä ihan vaan huvin vuoksi toteutetussa haasteessa kaksi haastajaa pohjoisesta. Beer Hunter’s Mufloni Pilsner melko läheltä Porista ja Mallaskuun Peltopyy hieman kauempaa Lapualta.— 

Vakka-Suomalaisella ja porilaisella on hieman jo meriittejä – LuomuPils on saanut kahdesti arvonimen Suomen Paras Vahva Lager (2011 & 2013) ja Mufloni on valittu kertaalleen Suomen Paras Olut kilpailun voittajaksi (2016). Mallaskuun Panimo aloitti vasta viime vuonna, joten Peltopyy on tämän kolmikon keltanokka.— 

LuomuPils ja Mallaskuu luottavat saksalaisiin jalohumaliin, mutta Muflonissa on mukana myös jenkkihumalaa. Käydäänpä maistelemaan.— 

Ulkonäkö: Kirkas, kultainen, vaahdoltaan kestävä

Tuoksu: Maltainen, puhdas, raikkaan ruohoinen, tyylipuhdas ja houkutteleva. Tuoksuu siltä kuin pilsin pitääkin.

Maku: Herkullisen tasapainoinen ja puhtaasti käynyt. Viljaisan maltainen, leipäinen ja ruohoisen sekä kukkaisen humaloitu.— 

Suutuntuma: Raikas, sopivan runsaan katkeroinen ja mukavan maltillisen hiilihappoinen. Hieman terävä, kuten pilsin pitääkin.— 

Kokonaisuus: Silkkaa laatua. Mallas ja humala maistuvat selkeinä ja tasapainoisina. Rapsakkuutta löytyy. Plussaa gluteenittomuudesta.

Ulkonäkö: Utuinen, oranssihtava olut, jonka vaahto on keskiverto.

Tuoksu: Viljaisan maltainen, jyväinen. Hieman hedelmäisiä käymisestereitä ja kukkaisuutta, sekä kevyttä omenaisuutta. Ei niin raikas kuin LuomuPils.

Maku: Leipäisen maltainen, hieman makean toffeemainen. Kukkaista humalaa. Aavistuksen raskas ja tunkkainen.

Suutuntuma: Täyteläinen, makeahko, ei riittävän katkeroinen – iskevyys puuttuu.

Kokonaisuus: Ei täytä pilsin korkeita raikkaus ja rapsakkuus kriteereitä. Turhan raskas.

Ulkonäkö: Utuinen, oranssihtava ja vaahdoltaan melko maltillinen. Kuvan kukka rakentui korkealla suoralla kaadolla.

Tuoksu: Selvästi kolmikon hedelmäisin; kukkaisuutta, hunajaa ja sitrushedelmiä. Erittäin pirteä ja raikas. Pilsille ominainen maltaisuus jää jonnekin hedelmien taakse miltei tavoittamattomiin.

Maku: Pehmeän hedelmäsosemainen ja hieman maltainen. Loppua kohti hedelmäisyys tiivistyy greippimäisen karvaaksi jenkkihumaloituun tyyliin – makupaletti kaventuu ja maltaisuus jää jälleen taka-alalle.

Suutuntuma: Kolmikon kevein. LuomuPilsin kanssa tasoissa raikkauden osalta. Maltilliset hiilihapot ja hyvä katkeruus. Pehmeä hedelmäisyys ja utuisuus syövät hieman terävyyttä pois.

Kokonaisuus: Miellyttävä olut, mutta jenkkihumalineen astuu perinteisen pils-lokeron ulkopuolelle ja tietysti suoraan sinne kulahtaneelle sitrus-greippi tatamille. Todella hyvä juotavuus, mutta kyllä pilsin pitäisi olla maltaisempi. Jalohumalat kunniaan, sitrusannosta varten voi ostaa APAn tai IPAn.

Prykmestar LuomuPils korjaa potin yllättävänkin suurella marginaalilla seuraavaan. Ylivertainen maltaisuus ja tasapaino. Toiseksi tulleella Mufloni Pilsnerillä on selvä etumatka raikkaudessa ja juotavuudessa Mallaskuun turhan raskaaseen Peltopyyhyn. Muflonissa sakkaa maltaisuuden puute ja (tähän tyyliin) turha greippisyys.

Muistakaa myös muut hyvät Suomi-Pilsit: Pyynikin Dammer, Bock’s Pils, Kukko Vahva Pils, Kanavan Sulku…