Reittausblogi: Kotiolutta: Maistossa Pirisen protot

Sitten maistoon muutama kotiolut Mika Piriseltä, jonka kotioluita on aiemmin arvioitu blogissa Sun Brew:n nimissä. Sun Brew voidaan nyt kuitenkin unohtaa, sillä Pirinen ilmoitti pari viikkoa sitten aloittavansa kaupallisen tuotannon! Toiminta alkaa Tampereella ensi vuoden alkupuolella. Tsekkaa facebookissa: Hiedanranta – Tampere Brewing & Distilling Co.

Nyt maistossa on neljä Pirisen kotiolutta, joista minulla ei ennen maistelua ollut muita speksejä kuin oluttyyli. Kuulin pari olutta jo maistettuani, että näitä on soviteltu 5,5% rajaan ja kaikki ovat vahvuudeltaan sen tuntumassa. Maisteluiden lomassa kävi ilmi myös, että Golden Alessa on Mandarina Bavariaa ja Pale Ale on toteutettu täysin brittihumalilla.— 

Kirkas ja oranssihtava, ei siis aivan golden olut, joka vaahtoaa maltillisesti, mutta vaahto kuitenkin kestää pitkään. Tuoksussa on melko runsas leipäisen toffeemainen maltaisuus, jonka rinnalle rakentuu kukkainen ja hedelmäinen humalaisuus. Jotain maanläheisyyttä tai muuta vastaavaa pientä ”raskautta” on, mutta yleisilme on kuitenkin mukavan raikas. Maku on selkeämpi – siinä appelsiinimainen ja greippimäinen humalaisuus ottaa isoimman roolin. Aromaattista on ja katkerokin piisaa. Hyvä pehmeä runko ja maltilliset hiilihapot. Suoraviivaisia, yksinkertaisia, mutta hyviä ja selkeitä maltaisia ja hedelmäisiä makuja. Jälkimakukin on edelleen miellyttävän hedelmäinen. Maussa ei ole mitään häiritsevää tekijää ja laatutaso on kunnossa. Toki voidaan aina nillittää siitä, että mielestäni Golden Alen tulisi olla vaaleampi.

Pale Ale

Kirkas, kultaoranssi olut, joka vaahtoaa maltillisesti. Tuoksussa on marjaista käymisaromikkuutta, keksimäistä maltaisuutta ja varsin tuntuvasti pähkinäisen puumaista brittihumalaa. Bittermäinen, aidon brittiläinen tuoksu. Lämmetessä tuoksuun tulee myös hopeatoffeemaista aromia. Miellyttävä tuoksu. Olut on rungoltaan kevyt, mutta katkeruudeltaan terhakampi kuin aiemmin maistettu Golden Ale. Katkero iskee bittermäisen terävästi ja sen liuku jatkuu pitkälle jälkimakuun. Maltaisuudessa on leipäisiä sävyjä, mutta mitenkään makeaksi runko ei mene. Yleisilme on pikemminkin kuivahko. Humalointi on hieman kukkaista, mutta enimmäkseen puumaista ja jopa hieman neulasmaista. Jälkimaku saa hieman mineraalimaisiakin piirteitä – veden tuntuma on ikäänkuin kova ja hieman ”suolainen”, vähän niin kuin Burtonin tyyliin. Tämä on terhakka. Hyvä katkero minun makuun.

Altbier

Kaunis kuparisen kultainen väri ja todella tiivis, kestävä ja pitsikäs vaahto. Tuoksussa on herkullisesti makean leipäistä ja hieman toffeemaista maltaisuutta sekä paahdetun pähkinän sävyjä. Hennosti hedelmäistä humalaa taustalla. Maku kohtaa tuoksun kanssa hienosti – makeutta, toffeeta, hedelmää ja mukavasti runkoa. Hyvä pehmeys mallasvetoisessa alkumaussa ja sitten tasapainottava katkero lopussa. Maltaista makeutta jää vielä jälkimakuunkin. Todella miellyttävä suutuntuma ja sitä myöden tietysti nautinnollinen juotavuus. Tasapainoinen resepti, en muuttaisi mitään.

Steam Beer

Kirkas, syvän kultainen olut, joka vaahtoaa maltillisesti. Tuoksussa on maltaisuutta ja hentoa kukkaisuutta sekä yllättävää mausteisuutta. Onko se sitten hiivan käymisaromeita vai humalien yrttisyyttä, niin sitä en osaa sanoa. Olut on suussa melko pehmeä, leipäisen maltainen ja keskiverron katkeroinen. Pitkä maltainen ja hieman ruohoisen humalainen loppuveto. Yrttinen mausteisuus nousee pinnalle vielä hiljalleen kuivuvassa jälkimaussa. Mallasvetoinen, mutta tasapainoinen olut. Ei mitään krumeluureja, mutta hyvää juotavaa perusolutta.

Omaan makuuni näistä parhaiten sopivat Altbier ja Blonde Ale. Pale Ale ja Steam Beer olivat toki hyviä myös, mutta eivät juuri erotu massasta – hyviä juontioluita toki aina tarvitaan ja niitä varmaan suurin osa Pirisen tulevista asiakkaistakin hakee. Toivotan miehelle onnea tuleviin haasteisiin – valtiolta ei ainakaan ylimääräistä porkkanaa heru, sillä juuri tänään uutisoitiin taas alkoholiveron noususta…