Reittausblogi: Isot belgit: Westmalle Tripel

Isojen belgien maailmassa jatketaan. Näitä herkkujahan tuli nettitilauksena kotiovelle tuossa taannoin ja pakko sanoa, että olen nauttinut suunnattomasti. Etenkin oluiden nauttimisesta, mutta pitkästä aikaa myös hieman pidemmin kirjoittamisesta. Ilman kiireitä ja paineita. Nyt vuorossa siis trappist-tripeliä Westmallelta. Tätä pidetään tyylin kantaisänä ja panimon mukaan oluen nimi tulee siitä, että siihen käytetään kolminkertainen määrä raaka-aineita alkuperäiseen Westmallen luostariolueen verrattuna. No, mene ja tiedä, mutta olutta kuitenkin valmistettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1934. Reseptiä muutettiin vuonna 1956, mutta siitä asti sen kerrotaan pysyneen samanlaisena.
All About Beer sivustolta löytyy hyvä kirjoitus tästä oluesta vuodelta 2016. Noin kuuden humalan sekoitusta kerrotaan käytettävän katkeruuden ollessa tripelille kunnioitettavat 38-40 EBUa. Potkua tässä on kyllä aina ollutkin – en siis suinkaan ole ensimmäistä kertaa tämän äärellä, vaan ensikohtaamisesta on jo ainakin kymmenen vuotta aikaa. Arvion olen blogiin kirjoittanut ensimmäistä kertaa vuonna 2011. Jutussa kerrotaan myös että käytössä on sama hiivakanta kuin Westvleterenillä. Panimo on myös siirtynyt vanhoista tasapohjaisista käymisastioista (square) konikaalisiin käymistankkeihin eli pystytankkeihin (cylindro conical tank) jo hyvän aikaa sitten. Kehitystyön kerrotaan kestäneen pilottilaitteilla kahdeksan vuotta, kunnes pystytankkien olut vastasi täysin vanhoissa astioissa käytettyä versiota – tämän jälkeen panimo vasta siirtyi kokonaan pystytankkien käyttöön.

“With this pilot installation we have done fermenting and yeast-harvesting tests for eight years. [At the end], a triangle tasting of the beers coming from the traditional horizontal fermenters and the cylindro-conical fermenters gave no difference. We discovered the exact parameters of time, pressure, temperature, volumes, and many more parameters, to have the guarantee of a fruitiness Tripel/Dubbel, as we used to have the traditional way.” -tuotantopäällikkö Jan Adriaensens kertoo pystytankkien käyttöönotosta.

Takaetiketti kertoo olueni pullotetun 6.11.2019, eli muutama kuukausi on ikää. Päiväys on kaksi vuotta pullotuksesta eteenpäin, mutta kyllähän tällainen säilyy juomakelpoisena paljon pidempäänkin, maku vain muuttuu.
Westmalle Tripel 
9,5% | Sisältää ohramallasta | Pullossa jälkikäyvä
Chimayn goblettiin kaatuu kirkasta, kullankeltaista ja runsaasti tiheäkuplaista vaahtoa päälleen muodostavaa olutta. Tuoksu on tripeleille ominaisesti hyvin hedelmäinen – sitä kuuluisaa ”belgihedelmää”, joka minulle tarkoittaa päärynänkuorimaista, ehkä kevyen banaanimaistakin tai kuivatun aprikoosimaista yleistä ”belgimäisyyttä”. Tässä Westmallessa on hiivan käymisen aikana muodostamaa mausteisempaa saisonmaistakin särmää, jota esimerkiksi Tripel Karmelietissa ei ole ja humalointikin on tuoksun perusteella Karmelietia voimakkaampaa. Karmelietin juttu onkin siinä yleisessä pehmeydessä ja pyöreydessä – se on tähän verrattuna huomattavasti kesympi. Tässä on särmää. Tulee kunnon katkeroa sekä alkoholin potkua nielaisun jälkeen, mutta ei kuitenkaan mitään häiritsevää polttavaa alkoholisuutta. Loppuvedossa on mausteisuutta ja edelleen ”belgihedelmää”. Intensiivinen tripel, joka vaatii nautiskelijaltaan Karmelietia enemmän – ison pullon tapauksessa varsinkin.

 
Michael Jacksonin Great Beer Guide, vanha kirja toki jo, osaa kertoa, että humalana olisi Saazia. Sitä siis kuuden humalan blendissä ainakin varmaan on. Juotavuus on hämmentävän hyvä tässäkin. Maut ovat vahvemmat tai suoremmat ja intensiivisemmät kuin juurikin esimerkiksi nostamassani Karmelietissa, mutta juotavuus pysyy hyvänä. Ei toki Karmelietin tavoin huikeana, mutta erittäin hyvänä. Vahvuuden ja juotavuuden kombo tästä mieluisan nautittavan tekeekin. Iso pullo saa jälleen iloiselle mielelle. Pikkupulloon verrattuna ison pullon maku myös tuntuu lempeämmältä, ainakin jos vuoden 2018 legendaarisen ”tripel-kesän” arvioon verrataan. Ei tunnu ollenkaan liian makealta nyt, eikä vahvuuskaan puske läpi. Nautintahetket eivät ole veljiä keskenään ja makumieltykset muuttuvat tiedostamattakin. Tänään maistuu ja toimii erittäin hyvin. Juustolautasen kanssa tämä on aivan briljantti. Toimiva klassikko – taas kerran.