Pint and burger: Tukholma
Tarjoutui tilaisuus lähteä konserttimatkalle mukaan yhdeksi yöksi Tukholmaan. En mennyt siis Gorillazin konserttiin, vaan jäin oluen pariin. Poikkeukselliseksi matkan teki minulle se, että menimme lentokoneella, mikä olikin varsin miellyttävä kokemus.
Helsinki-Vantaan Oak Barrell on yksi mielipubejani ja olen aina miettinyt, että onko se vaan se matkan fiilis. On se. Nyt kun oli lyhyt matka ja ”vain Ruotsiin”, niin eipä se olut maistunut niin hyvälle, eikä varsinkaan paikka tuntunut mitenkään spesiaalilta. Sääli, mutta toisaalta tämä rajoittaa idiksiäni ”lentää Ouluun” että pääsisi vain fiilistelemään tuonne pubiin.
Tukholmassa käväisimme ABBA museossa, mikä on ihan jees käyntikohde, mikäli ko. yhtye vähääkään kiinnostaa. Jo mennessä Ruotsalaisten ärsyttävä ystävällisyys ja kaiken toimiminen pisti silmään ja tämä pari pykälää paremmin-linja jatkui läpi matkan. Pistää miettimään, miksei meillä…
No, kuitenkin, museokäynnin jälkeen piipahdimme ravintolan puolella ja otin talon oman Pop House Lagerin.
Väheän kuten arvelinkin, ei mikään kummoinen olut. Tulipahan kokeiltua.
Kun muu väki suuntasi konserttiin, minä kävelin Södermalmin läpi Big Ben pubiin. Nimestä voi tyhmempikin päätellä, että varmaan brittityylinen ja sehän se oli. Miksen mennyt Ruotsalaistyyliseen pubiin? Ei kiinnostanut. Mikä semmoinen edes on ja onko niitä? Menin tuonne, enkä pettynyt. Kovan haasteen jälkeen, eli maksaa luottokortilla ostos, siellä ekana täytyy laittaa summa (haluavatkohan tippiä näin vai onko tämä asiakkaan turvaksi?) itse laitteeseen ja sitten vasta pin-koodi, sain tuopin hanasta laskettua Shepherd’s Neamen Bishop Finger’siä. Tuota tapasi saada marketista Suomessakin, vaan eipä ole enää näkynyt. Tykkäsin ja muistin kuinka tykkäsin ennenkin.
Siinähän sitä. Maksoi 750 rahaa tuoppi.
Burgerille yritin kaksikin kertaa. Toisen kerran muu jengi ei suostunut, toisen kerran tilasin jo burgerin Arlandan lentoasemalla, mutta uuni oli jotenkin kaput ja sitä olisi joutunut odottelemaan yli kymmenen minuuttia. Otin sitten taas tuollaisen ihme paahdetun kammoleivän, joita söin aika monta matkan aikana, onneksi tuossa oli kyytipojaksi tuopillinen Brooklyn Lageria
Vähän kevyemmät oluet olivat teemana siis tällä reissulla, Lageria, IPAa ym. pääasiassa. Päällimäiseksi fiilikseksi jäi kuitenkin positiivinen tunnelma. Ehkä se, että käytin työviikosta ma-ti päivät tähän, lyhentäen duuniviikon kolmipäiväiseksi, ehkä lyhyet lennot, huokea hinta, mutta kaiken kaikkiaan onnistunut lyhytloma. Pakko mennä uudestaan Tukholmaan. Olen yleensä tehnyt sen ”vakion”: laivasatamasta kävely vanhaan kaupunkiin, kahville keskustaa, NK-tavarataloon pällistelemään, nyt tuli pyörittyä vähän kaupungin laidoilla, hotelli (Motel L, suosittelen) oli Södermalmin alla olevassa ”mantereessa”, mikä lie nimeltään ja tosiaan Södermalmilla tuli käveltyä aikasen paljon, mikä avasi ihan uutta Tukholmaa. Ja ne hiton hymyilevät ruotsalaiset hyvine asiakaspalveluineen, ei niille voi olla edes vihainen.
