Pint and burger: Story
Helsinkiin matka vei taas. Olin etukäteen nettiä pläräämällä etsinyt jotain uutta burgeripaikkaa ja jossain “Stadin paras burgeri”-virityksessä mainittiin Story (mistä sain päähän, että tässä on nimessä 66 vielä?— Ei kai sitten), Vanhassa Kauppahallissa. No, tuonne ei ollut pitkä matka ja kun rautatieasemalta käveli sopivaa reittiä, jäi matkan varrelle monia hienoja kelloliikkeitä (myös jotkut kellot niissä olivat ihan ookoo (vitsi, vitsi.. hienoja kelloja)). Vähän jännitti, näkyykö mestoilla oleva Prinssi Edward, mutta eihän siellä mitään ollut.
Kauppahalli oli ihan kiva paikka, tosin söin juuri Tampereella vastaavassa ja Hietalahden Hallissa tullut syötyä monta kertaa, joten ei tässä mitään ensi kerran eksotiikkaa ollut. Kysyin, saako burgeria tuplapihvillä ja tarjoilija oli vähän sen näköinen että “hullu” ja naureskellen kysyi keittiöstä. Sai. En tiennyt mitä tilasin.
Tuplapihvillä. Sämpylä on siis ihan normaalin kokoinen…
Annos oli valtava, varmaan isoin burgeri mitä olen syönyt (muista erikseen tilattu lisäpihvi). Tämä ei ollut yksinomaan hyvä juttu, sillä mausteita pihvissä oli kohtuu niukasti ja tuosta voitte kuvitella, että useammassakin suullisessa oli vain pihviä. Suolaa ei ollut pöydässä, ehkä sitä olisi saanut, mutta en lähtenyt hakemaan. Näin jälkikäteen vaikka sinappi tai suola olisi kyllä ollut paikallaan. Hampurilainen oli hyvä, raikas ja aito. Lievä mauttomuus oli lähinnä oma vikani, kun kävin säätämään erikoispihvin kanssa. Nälkä kuitenkin lähti tällä setillä, vaikka seurana oli vain coleslaw salaatti.
En tiedä kuuluuko tämä nyt oikeasti listalle, mutta kokemus oli hyvä, joten heitin 5:lle sijalle. Muistakaa, että lista on “parasta nyt” henkinen, ei “all time favorites” , joka olisikin aika mahdoton.
Länsimetrolla seikkailun jälkeen poikkesimme Vltavaan, koska a) se on lähellä juna-asemaa b) siellä on hyvä vessa. Huhun mukaan rautatieaseman pubissa joutuu jotenkin kikkailemaan wc-käynnin kanssa, mikä on junamatkailijalle kauhistus, onhan pubissa istuttava viimeiseen asti. Otin taas Primatorin IPA, mikä oli tosi heikko esitys. Joko se on muuttunut tai sitten makuni on eri vireessä tai sitten vieressä tätä juomaa haukkuva amatööriolutarvostelija vaikutti makuhermoihini, joka tapauksessa en nauttinut tästä tuopposesta juurikaan. Junan esitys oli vielä heikompi. No, tällä kertaa paino burgerissa. Oikeastaan aina. Pahoittelut teille, jotka olette bonganneet blogin olutblogilistauksesta, ei täällä kummosia olutasiantuntijoita tai -snobeja löydy. Mutta luitte tänne asti kuitenkin.
