Pint and burger: Ohana burger ja Plevnan oluet

Joku saattaa otsikosta jo havaita, että varmaan Tampereella on tullut oltua. Kyllä, syyslomalla pari pientä kotomaan keikkaa, Helsinki ja Tampere. Näin Lahdessa asuvallehan se on kuin ulkomailla kävisi. Tampere on jotenkin kiva paikka, melkein muutin sinne opiskelemaan (oikeasti olin jo menossa, mutta yllätys veikin minut Helsinkiin) ja sen jälkeen se on tuntunut melkein kotikaupungilta. Tyttäreni asuu siellä.

Panostin laatuun ja majoituin Omenahotelliin. Ebookersin alennuskoodin ja muista matkavarauksissta kertyneen pikkurahan jälkeen huone kahdelle kustansi sen 46€, joka oli mielestäni halpa. Kömpiessäni sisään miljoona kertaa koodia syöttämällä kusenhajuisessa rappukäytävässä, mietin oliko tämä sittenki virheliike. Ei ollut, siellä nimenomaan yöpyi ja ihan hyvin. Ei varmaan tarvitse mainita, että mitään luksustahan tämä ei ollut.

Burgerin kimppuun. Googlettelemalla löytyi taas ”paras burgeri”, en nyt muista mikä oli edes lähde, mutta kauppahallissa sijaitseva Ohana näytti hauskalta. Pikkuinen koju, muutama asiakaspaikka, koko ajan asiakkaita torstaina, näytti hyvältä. Otin XXL -burgerin ja ranut, missä setissä olikin syömistä. Ehkä vähän liikaakin.

Kauppahalli.

XXL

Itse burgeri oli maukas, vieraileva maistelija vertasi sitä Shake Shackin burgeriin ja asetti paremmaksi, kuten myös hänen mielestään se pesi Sinnen Porvoossa. Itse en laittaisi näin korkealle tätä. Burgeri oli hyvä, maukas, mutta siitä puuttui joku viimeinen ”zing”, tosi paha sanoa mikä, mutta se oli vain hyvä, ei paras. Sijainti oli tietty ihan hassu, mutta en itse heittänyt tästä tunnelmapisteitä, ehkä miinustin jopa vähän, hallin käytävällä ruokailu on vähän niin ja näin vanhalle äijälle.

Tampereella täytyy käydä Plevnassa. Ainakin minun. Mielestäni 2 Suomalaista panimoravintolaa vääntää kättä aika tasaväkisesti, nimittäin Plevna ja Teerenpeli. Olen aina vähän pitänyt Plevnaa parempana. Nyt maistoin (2:ssa erässä) 67 minutes IPAn, Dry Stoutin ja Finlayson Alen. 67 IPA oli näistä ehdottomasti paras Finlaysonin ollessa huonoin. Mikään ei ollut mikään ehdoton makuelämyksen huippu, mutta näitä nautittaessa paikka tuo tunnelmaa. Finlaysonin nautin Oluthuoneella, joka toinen ”kantapaikoistani”.

— Dry Stout. Se huonompi Plevnan Stouteista.